Lapin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjaus Lapin HVA (RRP, P4, I2)
Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävät palvelut ovat helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä. Tuetaan asukkaiden itsenäistä toimintaa hyvinvoinnin edistämiseksi. Oikea-aikainen asiakasohjaus ennaltaehkäisevien palveluiden pariin.
Lapin hyvinvointialue (Lapha) on maantieteellisesti laaja pitkien etäisyyksien alue, johon kuuluu 21 kuntaa. Asukkaita on 176 494. Lapin hyvinvointialue on jaettu neljään lähipalvelualueeseen: Pohjoisen-Lapin lähipalvelualue (7 kuntaa, väkiluku 26100, saamenkielisyys, iso pinta-ala). Itäisen Lapin lähipalvelualue (5 kuntaa, väkiluku 20600, iso pinta-ala). Lounaisen Lapin lähipalvelualue (6 kuntaa, väkiluku 58800) ja Kaakkoisen Lapin lähipalvelualue (3 kuntaa, väkiluku 70900). Aluejako ei linjaa palveluiden sijaintia, vaan ne on muodostettu hyvinvointialueen sisäistä organisoimista ja johtamista varten. Palvelualueiden muodostamisessa on huomioitu muun muassa luonnolliset asiointisuunnat, kuntien väliset muut yhteistyöt sekä saamelaisalueen yhtenäisyys.
Lapin hyvinvointialueella järjestetään sosiaali- ja terveyspalveluita suomen lisäksi kolmella saamen kielellä. Saamenkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi tapa, jolla alkuperäiskansa saamelaisten perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan toteutuu (731/1999, 17§). Saamenkielisistä palveluista Lapin hyvinvointialueella säädetään tarkemmin laissa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä (612/2021, 5§).
Kuva
Tarve matalan kynnyksen terveyttä ja sosiaalista toimintakykyä edistävien palveluiden kehittämiselle tulee kasvamaan Lapissa. Tämä tarkoittaa, että kunnissa tulisi panostaa muun muassa liikuntaan, ravitsemusneuvontaan, taiteeseen ja kulttuurin liittyvien vaikuttavaksi todettujen interventioiden toteuttamista ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi. Toiminnalla pyritään vastaamaan Lapin väestön tunnistettuihin hyvinvointitarpeisiin (mm. perheiden ja työikäisten hyvinvointia ja terveyttä tukeva elämäntapa, lasten ja nuorten hyvä mielenterveys, ikääntyneiden toimintakyky, hyvä elämä ja osallisuus, koko väestön arjen turvallisuus). Ennalta ehkäisevällä toiminnalla sekä varhaisen vaiheen ongelmien tunnistamisella ja tilanteissa oikea-aikaisella toimisella pystytään reagoimaan ennen kuin ongelmat alkavat kasaantua. Ennaltaehkäisevän toiminnan mahdollistavat toimivat matalan kynnyksen palvelut sekä yhteistyö, missä merkittävää on oikeanaikainen ja -paikkainen palveluohjaus. Ohjauskäytänteistä esimerkiksi liikuntapalveluiden, kulttuuripalveluiden, järjestötoiminnan ja seurakuntien sekä sote-palveluiden kesken on paikallisesti sovittu, mutta systemaattisuus puuttuu vielä, ja sitä pyritään kehittämään näillä yhteistyörakenteilla. Hankkeen työpakettien toimenpiteillä pyritään myös turvaamaan ja kehittämään kuntien, hyvinvointialueen ja muiden sidosryhmien yhteistyönä toteutettava ennaltaehkäisevä työ sekä hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämiseen liittyvät tehtävät.
Hyvinvointilähetetoiminta on jalkautettu Lappiin vuosina 2020–2022 toimineen Linkki lappilaiseen hyvinvointiin hankkeen myötä ja hanke hyödyntää siitä kertyneitä kokemuksia. Hyvinvointilähete palvelu on integroitu virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen yhteyteen. Palvelu on tarjolla Enontekiön, Kemijärven, Muonion ja Sodankylän kuntalaisille, toistaiseksi vain suomenkielisenä.
Hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakunnan, yritysten ja valtion toimijoiden osallistuminen hytetu-työskentelyyn mahdollistaa kokonaisvaltaisen arjen turvan hyvinvointialueen koko väestölle. Turvallisuusteema on nostettu esille myös Lapin hyvinvointialueen hallintosäännössä, jonka 37§:n mukaan ”hyvinvointi- ja yhdyspintalautakunnan tehtävänä on hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistäminen sekä yhdyspintatyö kuntien ja muiden tehtäväkentän sidosryhmien kanssa”.
Kuva
Kuva
Järjestöt ja järjestökeskukset
Kehittäjäasiakkaat
Kunnat, kuntien hytetu-yhdyshenkilöt
Lapin hyvinvointialueen eri toimialat, vastinparit
Toiset RRP hankkeet
Lapin poliisi
Muut sidosryhmät
Hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävät palvelut ovat asukkaiden ja ammattilaisten helposti löydettävissä. Lapin hyvinvointialueen asukas voi omatoimisesti etsiä edellä mainittuja palveluita ja toimintoja sekä ohjautua niihin itsenäisesti ilman tukea.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset hyödyntävät aiempaa enemmän kuntien ja kolmannen sektorin palveluita ja toimintoja asiakkaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Edellä mainittujen merkitys ennalta ehkäisevinä toimintoina tiedostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa aiempaa paremmin, myös niihin liittyvä osaamisen taso on vahvistunut.
Ennalta ehkäisevien palveluiden käytön lisääntyminen vähentää raskaampien sote-palveluiden käyttöä. Niukkoja resursseja voidaan käyttää niihin asiakkaisiin, joiden tarve on sosiaali- ja terveyspalveluissa. Muutoksen mahdollistavat toimenpiteet mittareineen on esitelty alaotsikon "Muutoksen mittaminen alla".
Tavoite ja mittarit integroitu Laphan hyvinvointisuunnitelmaan 2024-2025, jossa hytetu-palvelukonsepti on osana, mittarit on esitetty alla ja hyvinvointisuunnitelman koonti on liitetty liitteeksi. Alle on koottu VASA 2-hankkeelle kirjatut toimenpiteet, lisäksi Lapin hyvinvointialueen hytetu-suunnitelma sisältää monia muita hytetu-ohjausta edistäviä toimenpiteitä, jotka löytyvät liitteenä olevasta suunnitelmasta.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävät elämäntavat: Edistetään työikäisten työ ja toimintakykyä ehkäisemällä ylipainoa ja terveyshaittojen syntymistä vahvistamalla asukkaiden oma-arviointia ja toimijuutta
- Kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin
- Toimenpidemittarit: Toteutuneet yhteiskehittämistilaisuudet ja käyttöönotettu palvelutarjotin
- Vertaistukitoiminnan ja muun matalan kynnyksen toiminnan edistäminen ja järjestöjen toimintaan ohjaaminen mm. hyvinvointilähetteen ja lähellä.fi järjestötietopalvelun kautta
- Toimenpidemittarit: Järjestöavustuksia on kohdennettu vertaistukitoimintaan ja matalan kynnyksen toimintaan (avustettujen toimintojen lkm ja laajuus), tehtyjen hyvinvointilähetteiden määrä ja järjestöjen toimintoihin ohjausten määrä
- Arkeen Voimaa itsehoitoryhmissä lisätään tietoisuutta terveellisistä elintavoista sekä vahvistetaan minäpystyvyyttä
- Toimenpidemittari: Järjestetyt ryhmätoiminnot (lkm), ryhmiin osallistuneet henkilöt (lkm) sekä elämänlaatumittarin ja asiakaspalautteen tulokset.
Arjen turvallisuus: Tuetaan ikääntyneiden yhteisöllisyyttä ja osallisuutta ottamalla asiakaskohtaamisissa huoli yksinäisyydestä otetaan puheeksi ja annetaan tietoa yhteisöllisen toiminnan mahdollisuuksistan sekä Otetaan käyttöön lähetetoiminta asiakasohjauksen kehittämiseksi
- Kehitetään digitaalinen hyte-palvelutarjotin asiakasohjauksen tueksi
- Toimenpidemittari: Digitaalinen hyte-palvelutarjotin on käyttöönotettu
- Hyvinvointilähete -toimintamallilla tuetaan yhteisölliseen ja mielekkääsen toimintaan linkittymistä
- Toimenpidemittarit: Yhteisölliseen toimintaan ohjautuneet (lkm), positiivisen mielenterveyden mittarit (3 krt).
Päihteettömyyden tuki: Lisätään osaamista ja otetaan toimintamalleja käyttöön koordinoidusti
- Vahvistetaan Hoito syytteen sijaan -toiminnan yhdenmukaista mallia ja lisätään osaamista ohjaukseen
- Toimenpidemittari: Hoito syytteen sijaan palveluketju on laadittu ja toimeenpantu
Jokaisen painopisteen kokonaisedistymistä varten on hyvinvointialueella laadittu mittarit, joilla seurataan väestön hyvinvointia kokonaisuutena. Monialaisella hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiakas- ja palveluohjauksella tähdätään näiden tulosindikaattoreiden edistymiseen yhdessä muiden hyvinvointialueen palveluiden kanssa:
Hyvinvointia ja terveyttä edistävät elämäntavat
- Liikuntaan liittyvä neuvonta ja ohjaus, % perusterveydenhuollon asiakkaista
- Sairauspäivärahaa saaneet 25 - 64-vuotiaat / 1 000 vastaavan ikäistä
- Työttömien terveystarkastukset, % työttömistä
- Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka, %20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
- Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä
- Mielenterveyshäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 18-34 vuotiaat, %vastaavanikäisestä väestöstä
- Työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu
- Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16 - 64-vuotiaista
- Terveysliikuntasuosituksen mukaan liian vähän liikkuvien osuus, % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
- Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI ≥ 30kg/m2), % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
- Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus, % 20 vuotta täyttäneistä, koulutusryhmittäin
- Sairastavuusindeksi, ikävakioitu
- TEAviisari
Arjen turvallisuus
- Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 65 vuotta täyttäneet / 75 vuotta täyttäneet
- Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (%) 75 vuotta täyttäneet
- Apua riittämättömästi saavien osuus väestöstä (%), 65 vuotta täyttäneet / 75 vuotta täyttäneet
- Päivittäisen elämänsä turvattomaksi kokeneiden osuus (%), 65 vuotta täyttäneet
- Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavan ikäisestä väestöstä
- Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä
- Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavan ikäisestä väestöstä
Päihteettömyyden tuki
Lapin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjaus pohjautuu seuraaviin taustatietoihin
- Muiden RRP-hankkeiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjaus
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen HYTE-palvelukonsepti
- Lapin hyvinvointialueen hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen suunnitelma 2024-2025 sekä hyvinvointi- ja turvallisuuskertomus 2023
- Lapin hyvinvointialueen RRP-hankesuunnitelma
Lapin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen monialainen asiakas- ja palveluohjauksessa hyödynnetään seuraavia muiden toimijoiden kehittämiä sekä jo aiemmin Lapissa kehitettyjä ratkaisuja
- Arkeen Voimaa -toimintamalli
- Hyvinvointilähete -toimintamalli
- Hoito syytteen sijaan -toimintamalli
- Ankkuri -toimintamalli
- MARAK -toimintamalli
- OLKA-toiminta
- Palvelutietovaranto
- Lähellä.fi -järjestötietopalvelu
Kuvaukseen sisältyvät seuraavat uudet toimintamallit ja -käytännöt
- Digitaalinen palvelutarjotin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen toiminnoista ja palveluista
Asiakasymmärryksen työpajassa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen asiakas- ja palveluohjausta pohdittiin kolmen hyvinvointialueen painopisteen kannalta.
Asiakasymmärrystä lisättiin seuraavien case-esimerkkien kautta:
- Matti Valtimo: Tämä asiakas on keski-ikäinen mies, jolla on diagnosoitu sepelvaltimotauti. Hänellä on taustalla korkea verenpaine ja lievä ylipaino. Hän kokee haasteita liikunnan aloittamisessa ja terveellisten elämäntapojen ylläpitämisessä.
- Tavoitteena hytetu-palveluohjauksen näkökulmasta: Asiakkaan terveyden ylläpito ja elämänlaadun parantaminen ennaltaehkäisevillä toimilla, kuten liikuntaohjauksella ja ravitsemusneuvonnalla.
Asiakkaan kohtaamat esteet palveluihin pääsyssä tai niiden hyödyntämisessä voivat olla pitkiä välimatkoja, aikaansaamattomuutta, tietämättömyyttä siitä, mistä hakea apua, tai sitä, ettei ymmärretä, että pitäisi tehdä jotain, koska "tässähän ollaan ihan tyytyväisiä elämään". Asiakas saattaa myös vältellä omien asioidensa hoitamista tai olla yhteydessä terveydenhuoltoon, kokea yksinäisyyttä, tai olla epävarma siitä, miten apua tulisi hakea. Puute vertaisryhmistä ja asioiden käsittely vain vitsinä voivat myös estää palvelujen hyödyntämistä. Työterveyshuolto saattaa olla ainoa terveydenhuollon taho, jonka asiakas kohtaa, mutta ei tiedä, että voi mennä sinne, vaikka ei ole sairas tai ei ole tapahtunut vahinkoa, mikä voi johtua ajatusvääristymistä. Asiakas ei välttämättä tiedä palveluista ja mahdollisuuksista tai pelkää stigmaa hakea apua "näin terveenä". Pitkät työpäivät saattavat estää palveluihin menemisen, ja asiakas voi pelätä, että työkyvyn heikentyminen johtaisi hyvien työpaikkojen menetykseen.
Asiakkaan palveluihin pääsyn ja hyödyntämisen varmistamiseksi tarvitaan kohderyhmälähtöistä ja matalan kynnyksen viestintää, ennaltaehkäisevää lähestymistapaa sekä näkyvyyttä julisteiden ja tempauksien kautta. Esimerkiksi S-ketjun ja muiden yritysten tarjoamat terveysvalinnat ja elintapaohjaus voivat tavoittaa asiakkaita, samoin kuin työterveyshuollon tarjoama tieto työpaikoilla ja Lapin yrittäjien kautta välitettävä tieto yksityisyrittäjille. Myös betoniautonkuljettajien liitot ja yhdistykset voivat toimia viestintäkanavina, samoin kuin oppilaitokset, jotka tuovat esille elintavoista tietoa jo koulutusvaiheessa.
Monialaisiin toimijoihin, jotka tulisi kytkeä mukaan asiakkaan palveluohjaukseen, kuuluvat yritykset, oppilaitokset, työterveyshuolto, työnantajat, ammattiyhdistykset, yrittäjäyhteisöt, ja kohderyhmälle suunnitellut toimenpiteet, kuten äijäjumppa. On tärkeää, että ammattilaiset osaavat ohjata asiakkaita oikeisiin kohdennettuisiin ryhmiin, joissa on vertaisryhmää, ja että ohjaajilla on kohderyhmän osaamista. Myös kansalaisopistojen kaltaisten tahojen tulee tarjota tietoa asiakkaille. Hankkeet miesten hyvinvointiin, kuten Verkkopuntari ja Perhekeskus, voivat tarjota lisätukea.
Selkeän palvelupolun varmistamiseksi on tärkeää, että asiakkaat eivät siirry palvelusta toiseen ilman selkeää jatkumoa. Tähän kuuluu kattava työterveyshuolto ja selkeä siirtymä työterveydestä pth tai esh, sekä itsehoitopolut työterveyshuolloissa. Seurannan avulla voidaan varmistaa siirtymien sujuvuus.
Asiakkaan omaa osallisuutta ja toimijuutta voidaan vahvistaa älykelloilla, jotka muistuttavat terveyden riskeistä ja voivat vaikuttaa käyttäytymiseen. Kulttuurilliset tekijät vaikuttavat myös asiakaskäyttäytymiseen, ja työpaikat keskittyvät yhä enemmän työhyvinvoinnin vahvistamiseen. Tietoisuuden lisääminen, itsehoito ja omahoito-ohjelmat ovat myös keskeisiä keinoja asiakkaan osallisuuden tukemiseksi.
NÄITÄ ON 3 YHTEENSÄ, MUTTA OLISIKO VIDEO KIVA?
TÄHÄN KUVATAAN MIKSI TEHTIIN ASIAKASPOLKU, OHJAUSPOLKU JA KOONTIKUVA
Lapin hyvinvointialueen kehittämis- ja strategiapalveluiden johtoryhmä teki syksyllä 2023 päätöksen Tarmoa pilotointiin osallistumisesta. Loppuvuodesta hanke esitteli hyte-palvelukonsepti kehittämistyötä, erityisesti eri toimijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita ja toimintoja kokoavan digitaalisen palvelutarjottimen kehittämistyöhön liittyen. Esittelyiden ja tarkentavien keskusteluiden pohjalta Pohjoisen lähipalvelualueen ikääntyvien palvelut ja Kolpeneen tuki- ja osaamiskeskuksen kuntoutusohjaus- ja kommunikaatiopalvelut lupautuivat osaltaan osallistumaan Tarmoa palvelun pilotointiin, joka toteutui Lapin hyvinvointialueen osalta 20.2.-19.4.2024.
Tarmoa pilotointia laajennettiin maaliskuun aikana siten, että hankkeen toimesta jalkauduttuun erilaisiin matalan kynnyksen kohtaamispaikoille kuten Rovaniemen Kansalaistalolle, Lapin keskussairaalan yhteydessä olevalla OLKA-pisteelle ja Lapin Näkövammaisten toimistolle. Kohtaamispaikoilla sekä ammattilaisilla että kuntalaisilla oli madollisuus tutustua Tarmoa palvelutarjottimeen, tehdä itsenäisesti palveluhakuja oman kiinnostuksen mukaisesti ja antaa käyttäjäpalautetta palvelussa olevan palautelomakkeen kautta. Pilotointijakson aikana Tarmoa palvelutarjotinta esiteltiin useissa eri foorumeissa yhteistyöverkostoon kuuluville toimijoille (mm. kuntien PTV käyttäjät, Laphan toimijat jne).
Asukaspalautteiden yhteenvedossa muun muassa korostettiin tarvetta parannuksiin käyttöliittymän suunnittelussa, jotta navigointi olisi helpompaa ja luettavuus parempaa. Kriittisenä pidettiin hakutoiminnon tehokkuuden parantamista. Edelleen palautteen perusteella nostettiin esille, että Tarmoan olisi hyödyllistä erottautua tarjonnallaan tai integroitua paremmin olemassa oleviin alustoihin. Ammattilaiset muun muassa toivoivat, että palvelun kehityksessä tulisi keskittyä erityisesti mobiilikäytön parantamiseen, hakusuodattimien tarjoamiseen käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja palvelun koetun hyödyllisyyden vahvistamiseksi.
TÄHÄN LAITETAAN NE TEHDYT KUVAT
TÄHÄN LAITETAAN TESTAUKSET JA KOMMENTIT ASIAKKAILTA, HYTETIIMILTÄ YMS
TARMOA PILOTTI TÄHÄN
TÄHÄN JOS KOKEILLAAN TÄTÄ TAI JOTAIN OSAA KEVÄÄLLÄ