Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Lapsiperheiden palveluohjaus Pohteella

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Perhekeskusten lapsiperheiden palveluohjausnumerot palvelevat sekä kuntalaisia että ammattilaisia. Palveluohjaus tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä koordinoi eri lapsiperhepalveluiden yhteistyötä verkostopalaverien järjestämiseksi. 

Toimintaympäristö

Lapsiperheiden palveluohjauksen kehittämistyötä on tehty jo entisisiä soteorganisaatioissa ja yhteistyössä eri perhekeskustoimijoiden kanssa. Tällä hetkellä kehittämistyöhän vaikuttaa keskeisesti tarve  vahvistaa monialaista yhteistyötä eri ammattilaisten kesken. Taustalla ovat kasvaneet palvelutarpeet  ja perheiden arjen kompleksiset tilanteet, jotka näkyvät monissa eri palveluissa ja toiminnoissa. 

Lasten ja perheiden palveluissa palvelutarpeet ja kustannukset ovat kasvaneet korona-aikana. Perheiden palvelutarpeet ovat lisääntyneet erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta.  Myös aikuisten lisääntyneet mielenterveys- ja päihdeongelmat heijastuvat lasten ja nuorten palvelutarpeisiin.

Kehittämistyö tukee Pohteen strategiaa ja sote-järjestämissuunnitelman tavoitteita:

  • Perhekeskuksen palvelut toimivat yhdenmukaisesti sote-keskuksissa  moniammatillisesti ja jatkuvuuden turvaten. 
  • Toteutetaan yhdenmukainen yhden yhteydenoton asiakas- ja palveluohjauksen malli
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Maantieteellisesti laajalla 30 kunnan hyvinvointialue Pohteella on ollut alueellisesti käytössä useita erilaisia yhteydenottokanavia ja monialaisia toimintamalleja.  Hyvinvointialueelle siirtymisen myötä on ollut tarve palvelujen yhdenmukaistamiselle ja toteuttamiselle, jotta palvelut ovat yhdenvertaisesti saataville alueen asukkaille. Lapsiperheiden palveluohjauksen kehittäminen on osa Pohteen perhekeskustoiminnan kehittämistyötä ja tukee hyvinvointialueen strategiaa sekä järjestämissuunnitelman tavoitteita. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyvinvointialueen organisoitumisen myötä muuttuneet tiimit ja yksiköt kaipasivat  työskentelyyn konkreettista tapaa koota verkosto asiakkaan asiassa ensiyhteydenotosta alkaen. Asiakkaiden kompleksisten tilanteiden ratkaisemiseksi  kaivattiin monialaista yhteistyötä, eri ammattilaisten osaamista yhteisesti jaettavaksi. 

Kehitettävän toiminnan taustalla ovat kasvaneet palvelutarpeet sekä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa ja lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluissa, sekä tunnistetut yhteisasiakkuudet. Neuropsykiatrisesti oirelevien lasten ja nuorten palvelutarpeet tulivat myös esille yhteistyön tarpeiden kartoituksen yhteydessä. 

Kehittämistyöllä pyrittiin löytämään päällekkäisen työn paikat ja ratkaisut päällekkäisen työn vähentämiseen. Kehittämistyön keskiössä haluttiin pitää ajatus siitä, että  palvelupolun alkumetreiltä asti tarvittaessa tehtävällä yhteisellä työllä  voidaan ennaltaehkäistä asiakkaan asioiden kriisiytymistä, välttää luukulta luukulle kulkeminen ja tuottaa yhteisesti yhteistä tietoa yhdessä asiakkaan itsensä ja tarvittavien ammattilaisten kesken.

Kehittämistyön lähtökohtana olevat tarpeet:

  • Asiakas ei tunne sosiaali- ja terveyspalveluita eikä aina tiedä, mitä palvelua hän tarvitsee omaan tilanteeseensa. Lapsiperheiden palveluohjauksen kautta asiakas saa tarpeiden mukaisia palveluita yhdellä yhteydenotolla ja asiakas on osallisena omassa palveluprosessissa.
  • Ammattilaiset eivät tunne riittävästi muiden ammattilaisten tekemää työtä tai he työskentelevät saman asiakkaan kanssa rinnakkain tietämättä toisten työskentelystä. Lapsiperheiden palveluohjauksen kautta käynnistyvällä monialaisella työskentelyllä varmistetaan yhdessä tehtävä tavoitteellinen työskentely ja jokaisella ammattilaiselle on sovittu vastuut asiakkaan auttamiseksi, jossa varmistetaan ammattilaisten välinen tiedonkulku.
  • Sote järjestämislaki 10§ velvoittaa hyvinvointialueita yhteensovittamaan asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kokonaisuuksiksi  sekä osaltaan yhteen sovitettava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujaan kunnallisten ja valtion palvelujen kanssa. Lapsiperheiden palveluohjaus tukee yhteensovitettuja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistyötä on tehty työntekijöiden, esihenkilöiden, RRP2-hankkeen lasten ja nuorten kehittämisosion sekä Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLAn yhteistyönä. Kehittämistyön aikana on järjestetty monialaisia yhteiskehittämistilaisuuksia, joihin on osallistunut paikallisesti yhteistyötä tekevät toimijat ja heidän esihenkilönsä.

Muutoksen mittaaminen

tavoitekohtaiset mittarit asetettu, mittaussuunnitelma tehty

mittareiden osoittama muutos kuvattu: miten uusi tapa tehdä asioita toimii ja mikä on muuttunut

Toteutussuunnitelma

Lapsiperheiden palveluohjaus ja siihen yhteensovitetut lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistyö käynnistyy vaiheittain ja laajenee koko Pohteelle vuoden -25 aikana. 

Aikataulu:

08/23-06/24  Rannikko

07/24-12/24  Oulun eteläinen A ja Oulun eteläinen B

01/25-06/25  Koillismaa, Oulunkaari

03/25-12/25  Oulu

Syksy 25  Lakeus

Toimenpiteet:

  1. Alueen toimijoiden kokoaminen ja yhteisen tavoitetilan kirkastaminen
  2. Nykytilan kartoitus kyselyillä tai muilla sovituilla menetelmillä
  3. Kehittämistyön tavoitteiden, toimenpiteiden ja aikataulun suunnittelu alueiden nykytilan pohjalta
  4. Kehittämistyön toteutus:
    1. alueen organisoituminen
    2. alueellisten työohjeiden laatiminen eri toimijoille
    3. työntekijöiden koulutukset
    4. asukas- ja ammattilaisviestintä
    5. lapsiperheiden palveluohjauksen käynnistäminen
    6. toiminnan käytännön toteutus 
    7. seurantatieodon keruu ja jatkokehittäminen
  5. Jatkuva seuranta ja jatkuvan kehittämistyön rakenteista sopiminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Lapsiperheiden palveluohjauksen asiakkaina ovat sekä perheet että ammattilaiset. Palveluohjaukseen tehdyistä yhteydenotoista  kerätään tietoa puheluidenhallintajärjestelmän kautta saduista raporteista ja erilliseen tiedonkeruulomakkeeseen. Koottu tieto tuottaa numeerista asiakasymmärrystä yhteydenottojen sisällöistä ja ajankohtaisista asiakastarpeista. 

Ratkaisun perusidea

Ratkaisun perusidea:

Lapsiperheiden palveluohjauksen kautta annetaan neuvontaa ja ohjausta lapsen ja perheen tilannetta koskevissa kysymyksissä. Vanhempien lisäksi palveluohjaukseen voivat ottaa yhteyttä ammattilaiset, jotka tarvitsevat neuvoa asiakkaansa auttamiseksi.  Lapsiperheiden palveluohjaukseen voi ottaa yhteyttä puhelimitse ja sähköpostitse tai perheille tarkoitetun sähköisen Pyydä apua -painikkeen kautta.  

Lapsiperheiden palveluohjauksen kautta vanhemmat ja perheet saavat tarvitsemaansa apua lapsiperheiden sosiaalipalvelujen ja alkuarvion, neuvolan, opiskeluhuollon, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden sekä koulujen ja varhaiskasvatuksen toimijoiden yhteistyönä.   Yksi yhteydenottokanava ja yhtenäiset toimintatavat sujuvoittavat avun saamista ja eri ammattilaisten välistä yhteistyötä. Tapaaminen perheen ja ammattilaisten kanssa saadaan tarvittaessa sovittua nopeasti.

Palveluohjauksen tehtävät:

  • Saavutettavat matalan kynnyksen yhteydenottotavat alueen asukkaille ja ammattilaisille​
  • Yleinen ohjaus ja neuvonta (SHL 6§)​
  • Ensiarvio​
  • Konsultointi​
  • Yhteydenotot ja ilmoitukset​
  • Verkostojen kokoaminen monialaisena yhteistyönä
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Lapsiperheiden palveluohjauksen  käynnistämistyössä olennaista on luoda aluksi keskeisten toimijoiden ja johdon kesken  yhteinen ymmärrys käsillä olevan työn keskeisistä sisällöistä, toimenpiteistä ja tarvittavista resursseista. On tärkeää, että projektin ja prosessin vastuut jaetaan selkeästi, ja kehittäjillä  ja johtoryhmillä tulee olla riittävästi tilaisuuksia ja mahdollisuuksia vuoropuheluun. Implementoinnin onnistumisen edellytyksenä on monialalisen yhteistyön käyntäntöjen jatkuva seuranta, arviointi ja kehittäminen. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteensovittavaan johtajuuteen kannattaa kiinnittää huomiota.Vastuiden jakaminen tiedottamiseen liittyen.

  • Palveluohjaus ei ole pelkästään puhelinvastaaja tai puhelinkeskus​

  • Palveluohjaaja on usein asiakkaan /ammattilaisen ensimmäinen kontakti kun omat keinot eivät riitä-tärkeä kohta palvelupolulla monessa mielessä​

  • Palveluohjaus voi toimia monella tavoin ja silti hyvin!​

  • Palveluohjaus tarvitsee tuekseen vahvaa tiimityötä ja verkostoa

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

-keskitetty yhteydenottotapa vapauttanut  muun muassa sairaanhoitajien aikaa asiakastyöhön  

-uutta passiivista jonoa ei synny mielenterveyspalveluihin 

-monialaisen yhteistyön käytänteet vakiintuvat vähitellen osaksi arkityötä 

- toimintamallin kokeilun myötä tarve kehittää/laajentaa kehittämistyötä ja selkeyttää palveluprosesseja muissakin kuin mielenterveyspalveluissa, muodostui laaja kehitettävä kokonaisuus jossa paljon eri toimijoita ja osa-alueita. 

-päihdeosaamisen vahvistaminen on lisännyt päihteiden puheeksiottoa ja oikeaikaisempaa palveluun ohjautumista. 

-tärkeää selkeyttää kehittämistyön johtaminen ja varmistaa hyvinvointialuetasoiset linjaukset 

-työskentelyn fokus suuntautuu yksilökeskeisestä työskentelystä perheen kokonaisvaltaiseen huomiointiin ja yhteisen, monialaisen ymmärryksen rakentamiseen perheen asioissa 

-kehittämistyön vastuuttaminen, aikatauluttaminen ja kehittäjätiimin monialaisuus tukevat kehittämistyön etenemistä,  

-riittävän tiivis ja systemaattinen seuranta, johdon tapaamiset ja aidot dialogit ja pullonkaulojen, ristiriitojen ja solmujen avaaminen tärkeää, ei vain onnistumisten hehkuttamista! 

-toimintamallien ja käytäntöjen juurtuminen vaatii aktiivista asioiden esillä pitämistä, rohkeutta olla viestinviejänä, nostaa asioita yhteisiin keskusteluihin