| Innokylä

Toimintaympäristö

Varsinais-Suomessa ikääntyneiden määrä lisääntyy. Erityisesti 75 vuotta täyttäneiden ihmisten määrän kasvu tulee olemaan merkittävää seuraavien vuosikymmenten ajan. Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on 27 kuntaa: suurin kaupunki on Turku (noin 197 900 asukasta) ja pienin kunta on Kustavi (noin 950 asukasta).

Kunnissa, järjestöillä ja seurakunnilla on paljon erilaista ikääntyneen toimintakykyä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. On ollut kuitenkin haasteena, että tavoitettaisiin ikääntyneet, jotka hyötyvät näistä toiminnoista ja erityisesti riskiryhmässä olevat ikääntyneet.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Hyvinvointia ja toimintakykyä edistävät ja tukevat toiminnat ovat usein kuntien, järjestöjen ja sote-palveluiden yhdyspinnassa. Tämän vuoksi on tärkeää, että toimintoja ja ikääntyneiden ohjautumista hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviin toimintoihin kehitetään yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Ikääntyneiden palveluita ja heille suunnattuja toimintoja tulee kehittää ennaltaehkäisevään suuntaan. Varsinais-Suomessa ei ole yhdenmukaista toimintamallia tunnistaa ikääntyneitä, jotka tulisi ohjata hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviin toimintoihin ennen varsinaisiin sote-palveluihin ohjautumista. Kunnissa ja järjestöillä on jonkin verran mm. ikääntyneille suunnattua liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa, mutta palveluketjut eivät ole selkeitä niihin ohjautumisen osalta.

On tunnistettu tarve sille, että tavoitettaisiin alueen ikääntyneet yhdenmukaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa.

Toteutussuunnitelma

Projektin aikana on tehty laajaa yhteistyötä muun muassa alueen kuntien liikuntapalveluiden, hyvinvointialueen hyte-palveluiden, ikääntyneiden tulosalueen ja sote-keskuspalveluiden kanssa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Väestöennusteen mukaan Varsinais-Suomessa 75 vuotta täyttäneiden ihmisten määrä kasvaa seuraavien vuosikymmenten ajan. Suurin osa 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Alueellisen hyvinvointikertomuksen (2021) mukaan vapaa-ajan liikuntaa harrastaa yli 75 -vuotiaista yli 60 % ja aktiivisesti järjestötoimintaan osallistuu reilut 26 %. 500 metrin matkan kävelemisessä suuria vaikeuksia kokee 29,1 % ikäihmisistä. Osuus on ollut selvässä nousussa edeltävään mittausvuoteen verrattuna.

Useissa keskusteluissa on käynyt ilmi, että eri tahojen toiminnat ovat keskittyneet ns. "vihreälle" kohderyhmälle. Tällä tarkoitetaan ikääntynyttä, jolla on varsin hyvä toimintakyky eikä suuria haasteita osallistumiselle eri toimintoihin. "Keltaiselle" kohderyhmälle saattaa olla jo haasteellisempaa osallistua erilaisiin toimintoihin ja taustalla saattaa olla jokin toimintakykyyn vaikuttava tekijä. "Punaisen" kohderyhmän ikääntyneellä voi olla monia erilaisia tekijöitä, joiden vuoksi osallistuminen vaatii erityisiä toimia.

Projektin aikana on osallistuttu erilaisiin ikäihmisten tilaisuuksiin, joissa on kysytty heidän ajatuksiaan muun muassa toimintakyvyn ylläpitämisestä ja hyvinvoinnin edistämisestä ja niihin vaikuttavista asioista. Järjestöjen ja seurakuntien kanssa teema on ollut esillä työpajassa. Myös hyvinvointialueen eri palvelualueiden henkilöstölle on esitelty mallia.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Liikennevalomallin tarkoituksena on parantaa ikääntyneiden ohjauskäytäntöjä hyvinvointia ja toimintakykyä edistäviin palveluihin. Liikennevalomalli voi olla avuksi, jotta voidaan tunnistaa ikääntyneet, jotka voivat hyötyä hyvinvointia ja toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Liikennevalomalli soveltunee eri ammattilaisten käyttöön niin sote-palveluissa kuin myös kolmannen sektorin ja seurakuntien toiminnassa. Liikennevalomalli voi toimia niinikään apuna, kun eri toimijat kuvaavat toimintojaan eri kohderyhmille. Mallin etuna on sen visuaalisuus. Sitä voidaan hyödyntää myös ikääntyneille viestimisessä esim. erilaisten flaijereiden, julisteiden ja esitteiden muodossa. Liikennevalomalli on mukana Varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy -toimintamallissa, joka on kuvattuna Innokylässä täällä Varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy - liikennevalot toimintakyvyn tason tunnistamisen tukena | Innokylä (innokyla.fi)

Liikennevalomalli-luonnos

Liikennevalomalli 2.pdf (89.41 KB)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Liikennevalomalli perustuu Turun kaupungin liikuntapalveluissa käytössä olleeseen työvälineeseen. Mallia voidaan hyödyntää myös niin, että siihen sisällytetään myös muita toimintakyvyn ulottuvuuksia.

Mallia on esitelty mm. erilaisissa ikääntyneiden tapaamisissa, kuntien liikuntatoimijoille, ikääntyneiden palvelualueen asiakas- ja palveluohjauksessa, sote-keskuspalveluissa, järjestöjen ja seurakuntien tilaisuudessa. Malli on koettu helposti hahmotettavaksi. Varsinais-Suomen kuntien liikuntapalveluiden on tarkoituksena jatkossa kuvata omia toimintojaan liikennevalomallin mukaisesti, ja muun muassa tämän vuoksi on hyödyllistä, että samaa mallia otettaisiin käyttöön myös muilla sektoreilla. Tämä edistäisi yhteisen ymmärryksen syntymistä.

Mallia on ollut tarkoitus soveltaa mm. ikääntyneiden asiakasohjauksessa ja muokata siitä heille sopiva malli. Tätä varten on suunniteltu, että asiakasohjaajien kanssa järjestetään työpajoja, joiden perusteella mallista saadaan heitä parhaiten palveleva väline.

Malli on helppo hahmottaa ja toimii hyvin erilaisten organisaatioiden kanssa. Sen avulla voidaan saada näkyväksi myös puutteita eri kohderyhmien toiminnassa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Malli voi toimia pohjana erilaisille organisaatioille sekä asiakasegmentoinnin tukena että oman toiminnan kuvaamisen näkökulmasta. On kuitenkin tärkeää pohtia jokaisen organisaation ja sektorin kanssa sen soveltuvuutta ja muokata mallia juuri kulloiseenkin tarpeeseen sopivaksi. Olemme pitäneet hyödyllisenä sitä, että mallia käytännössä käyttävät ammattilaiset tai muut tahot ovat mukana sen kehittämisessä. Siten voidaan varmistaa mallin soveltuvuus ja oikeanlainen hyödyntäminen. Tärkeää on huomioida myös se, että malli ei korvaa esimerkiksi muita mittareita, joita käytetään muun muassa palvelutarpeen tai hoidon tarpeen arvioinnissa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Liikennevalomallin etuna on nähty se, että sen avulla eri toimijat voivat paremmin miettiä toimintoja erilaisten toimintakyvyn omaaville kohderyhmille (vihreä, keltainen ja punainen). Kun omaa toimintaansa on tarkastellut liikennevalomallin mukaan, se on voinut myös paljastaa, että toimintaa on vain esimerkiksi vihreälle kohderyhmälle.

Liikennevalomalli - toimintakyvyn tason tunnistamisen tukena