Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan liikkuminen puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali-ja terveydenhuollon palveluissa, herättää asiakkaan motivaatiota liikkumisen lisäämiseksi sekä auttaa palveluohjauksessa.

Toimintaympäristö

Suomalaisista työikäisistä valtaosa liikkuu riittämättömästi suhteessa liikkumisen suositukseen ja viettää valveillaoloajastaan liikaa aikaa paikallaan. Säännöllisen liikunnan ja liikkumisen on todettu ennaltaehkäisevän, hoitavan ja kuntouttavan lukuisia pitkäaikaissairauksia. Terveyden kannalta liian vähän liikkuva saa terveyshyötyjä jo korvaamalla paikallaanoloa kevyellä liikuskelulla, joten kaikki liikkeen lisääminen on merkityksellistä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat palveluissaan runsaasti vähän liikkuvia ihmisiä ja heillä on merkittäviä mahdollisuuksia edistää yksilön liikkumista muun muassa käyttämällä luotettavan asiantuntijan asemaa. STYLE –tutkimushankkeen politiikkasuosituksissa kehotetaankin hyödyntämään tuhannet terveydenhuollon kohtaamiset liikkumisen puheeksi ottamisessa. Käypä hoito -suositus suosittelee terveydenhuollon ammattilaisia kysymään liikuntatottumuksista ja liikkumisesta, kirjaamaan tiedot ja kannustamaan liikkumaan, mutta tätä varten kehitetyt työkalut eivät ole toistaiseksi juurtuneet asiakastyökäytäntöihin.  Miehistä ja naisista vain 11 %  oli saanut terveydenhoitajalta kehotuksen lisätä liikuntaa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli liittyy Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelmaan (2022–2025), johon on koottu toimenpiteitä, joiden avulla liikkumista edistetään toimialojen yhteistyöllä kohdentaen tavoitteita vähiten liikkuviin kaupunkilaisryhmiin. Yhtenä liikkumisen edistämisen toimenpiteenä kehitetään liikkumisen puheeksi oton työkaluja osana sosiaali- ja terveydenhuollon ydinprosesseja useissa sen eri palveluissa. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Terveydenhuollossa mini-interventiota on tähän mennessä käytetty ehkäisemään ja vähentämään päihteiden (alkoholi, tupakka ja huumeet) käytön, ongelmallisen rahapelaamisen sekä lihavuuden haittoja. Mini-interventio on arvioitu kustannusvaikuttavaksi toimeksi alkoholin riskikäytön ehkäisyssä. 

Mini-interventio toteutetaan yleisimmin motivoivan haastattelun menetelmin. Vaikka motivoivan haastattelun menetelmän on todettu toimivan kohtuullisesti niihin toimiin, joihin se alun perin kehitetty, eli tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämiseen ja haittojen ehkäisyyn, on sillä todettu olevan hyödyllisiä vaikutuksia fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen kroonisista terveysongelmista kärsivillä henkilöillä, mutta lisätutkimusta tarvitaan. 

Toistaiseksi työkalut liikkumisen puheeksiottamiseen ja liikkumaan motivointiin eivät ole juurtuneet asiakastyökäytäntöihin. Mikäli työkalut koetaan vaikeaksi oppia tai ne edellyttävät pitkää prosessia ja ajankäyttöä, jäävät ne usein käyttämättä. Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallin kehittämisen tarve nousi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta, jotka toivoivat yksinkertaista ja helppokäyttöistä työkalua liikkumisen puheeksioton tueksi. Suunnitteluprosessin aikana ammattilaiset toivat esille ajatuksen kolmen kysymyksen mallista, joka nähtiin realistisena toteuttaa asiakas- ja potilastyössä.

Mallin tärkein periaate on, että liikkumista lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti. Keskustelussa korostetaan asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa pientäkin liikkumista ja pyritään herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden liikkumistavan kokeilemiseksi. Sen sijaan, että keskustelussa lähdettäisiin pohtimaan nykyistä liikkumisen vähäistä määrää, korostetaankin sitä hyvää, mitä ihmisen elämässä liikkumisen suhteen nyt jo on tai on joskus ollut. Tunnistamalla mikä jo toimii, voidaan lisätä ja vahvistaa olemassa olevaa hyvää ja edistää muutoshalua. 

Mikään yksittäinen toimintamalli tuskin tuo ratkaisua, ja erilaisia toimintamalleja tulisikin pyrkiä yhdistämään. Jos kuitenkin pystytään systemaattisesti saavuttamaan kaikki suurentuneen sairastumisriskin potilaat ja antamaan heille edes kohtalaisen hyvä mini-interventio, pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa merkittävää kansanterveyshyötyä. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Mallia on kehitetty Helsingin kaupungin liikuntapalveluiden aloitteesta yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, Opiskelijoiden Liikuntaliiton, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön, Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:n sekä Liikkuva opiskelu -ohjelman kanssa. Suunnitteluprosessissa on sosiaalipsykologian ja liikunta-alan ammattilaisten lisäksi ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja kokemusasiantuntijoita. 

Osana mallin suunnitteluprosessia valmistui myös opinnäytetyö aiheella Puheeksiottamisen mallit ja vaikuttavuus perusterveydenhuollossa, tarkasteltuna erityisesti fyysisen aktiivisuuden osalta (Huttunen 2023). Toinen malliin liittyvä opinnäytetyö on parhaillaan tekeillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Työssä on tarkoitus pilotoida mallia opiskelijoiden kanssa toimivien terveydenhoitajin parissa. 

Mallia kokeiltiin tammikuusta 2023 alkaen noin puolen vuoden ajan valituissa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Syksyllä 2023 mallia kokeiltiin valituissa opiskeluterveydenhuollon toimipisteissä. Mallin toimivuudesta asiakastyössä kerättiin palautetta mallia kokeilleilta ammattilaisilta. Kokeilusta saatu palaute oli kannustavaa. 

Tavoiteltu muutos

Mallin avulla pyritään lisäämään liikkumisen puheeksi ottamista monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja auttaa ammattilaisia palveluohjauksessa. Motivoivaan ja vahvuuslähtöiseen lähestymistapaan perustuvan mallin avulla pyritään herättämään asiakkaan motivaatiota liikkumisen lisäämiseksi. Jos pystytään systemaattisesti saavuttamaan laajasti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia ja suurentuneessa sairastumisriskissä olevia henkilöitä ja antamaan heille edes kohtalaisen hyvä mini-interventio, pienilläkin muutoksilla voidaan saavuttaa merkittävää kansanterveyshyötyä. 

Malli saadaan rakenteiseksi osaksi Helsingin kaupungin käyttämään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää tiettyjen sotepen palveluiden osalta keväällä 2024 (THL:n toimenpidekoodi aob77). Tämä edistää mallin juurruttamista potilaskäyttöön sekä mahdollistaa mallin käytön ja vaikutusten seurannan. 

Toteutussuunnitelma

Mallin tämä hetkinen versio on suunniteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työkaluksi nuorten ja aikuisten parissa käytettäväksi. Mallin periaatteita ja lähestymistapaa on kuitenkin mahdollista soveltaa myös muissa yhteyksissä, joissa kohdataan vähän liikkuvia ihmisiä ja voidaan edistää yksilöiden hyvinvointia ja terveyttä. 

Helsingin kaupungin sotepen toimiala on hyväksynyt mallin rakentamisen osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Malli voidaan ottaa rakenteisesti käyttöön tietyissä sotepen palveluissa Helsingissä keväällä 2024. Helsingissä Sotepen henkilöstöä koulutetaan mallin käyttöön ja rakenteiseen kirjaamiseen vuosien 2024-2025 aikana.

Mallia jalkautetaan valtakunnalliseen käyttöön mm. mallin projektitiimin jäsenten toimesta heidän kattavien valtakunnallisten verkostojensa kautta. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Mallin suunnitteluprosessissa on sosiaalipsykologian ja liikunta-alan asiantuntijoiden lisäksi ollut myös mukana myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja paljon palveluita tarvitsevia kokemusasiantuntijoita. 

Suunnitteluprosessin aikana kysymyksiä kokeiltiin tiettyjen Helsingin terveysasemat ja sisätautien poliklinikan sekä yksikköjen työntekijöiden kanssa joulukuussa 2021 ja helmikuussa 2022. Kysymyksiä niin ikään kokeiltiin myös Opiskelijoiden Liikuntaliiton sektoritapaaminen toukokuussa 2022. 

Paljon palveluita tarvitseville kokemussiantuntijoille järjestettiin työpaja toukokuussa 2022, jossa osallistujat arvioivat kysymyksiä ja niiden käytettävyyttä. 

Vuonna 2023 mallia kokeiltiin tietyissä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakastyössä lupaavin tuloksin. Kokeilusta saatujen palautteiden pohjalta malliin tehtiin muutoksia ja mallista teetettiin uudet versiot Helsingin ja valtakunnalliseen käyttöön. Vuonna 2024 mallin kokeilua jatketaan myös Helsingin kaupungin kanslian työllisyyspalveluissa. 

Ratkaisun perusidea

Mallin tavoitteena on auttaa ammattilaista ottamaan liikkuminen puheeksi monipuolisissa asiakaskohtaamisissa, herättää asiakkaan motivaatiota liikkumisen lisäämiseksi sekä tukea palveluohjauksessa. Helppokäyttöinen ja näyttöön perustuva malli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan syventää lisäkysymyksillä. Malli perustuu motivoivaan ja vahvuuskeskeiseen ohjaukseen ja sen tärkein periaate on, että liikkumista lähestytään myönteisesti ja asiakaslähtöisesti. Keskustelussa korostetaan asiakkaan arjessa jo tapahtuvaa pientäkin liikkumista (kuten arkiliikkuminen) ja pyritään herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden liikkumistavan kokeilemiseksi. Keskustelun päätteeksi voidaan tarjota keskustelun myötä esille nousseita, asiakkaalle sopivia liikkumismahdollisuuksia (ml. omaehtoinen, luontoliikkuminen sekä arkiliikkuminen) tai ohjata liikuntaneuvontaan. Liikkumismahdollisuuksia tarjotessa on hyvä huomioida, että liikkumista voi toteuttaa muillakin kuin liikuntaan suunnitelluilla paikoilla. Esimerkiksi kaupunkiympäristö luo paljon mahdollisuuksia liikkua (ml. museot ja monipuoliset kulttuurikohteet).

Mallin toteutus:

Malli koostuu kolmesta kysymyksestä, joita voi tarvittaessa täydentää lisäkysymyksillä. Kysy keskustelun alussa, sopiiko asiakkaalle keskustella liikkumisesta. Luvan saatuasi, lähesty liikkumista myönteisesti, asiakasta kuunnellen ja hänen tarpeensa huomioiden. Huomaa keskustelussa henkilön arjessa jo tapahtuva liikkuminen ja pyri herättämään motivaatiota sen lisäämiseksi tai uuden liikkumistavan kokeilemiseksi.

          1. kysymys: Millaista arki- ja hyötyliikkumista tai liikuntaa elämässäsi on nyt tai on ollut aikaisemmin?

  • Arki- ja hyötyliikkumisen esimerkkejä: työmatkat kävellen tai pyörällä, portaiden käveleminen, kotityöt, koiran ulkoilutus. 

  • Harrastatko nyt tai oletko joskus harrastanut jotain liikuntaa?

    2. kysymys: Mitä ajatuksia/tunteita/ tuntemuksia liikkuminen tai liikunta sinussa herättää?

  • Liittyykö liikkumiseen esimerkiksi iloa, pelkoja tai huolia?

  • Millaisia tuntemuksia liikkuminen aiheuttaa kehossasi? (esim. rentoutuminen, virkistyminen, kipu)

    3. kysymys: Jos haluaisit lisätä arki- ja hyötyliikkumista tai muuta liikuntaa, mitä se olisi? Jos haluaisit kokeilla jotain uutta, mitä se olisi? 

  • Mikä auttaisi sinua toteuttamaan kokeilusi?
  • Miten, missä ja milloin toteuttaisit kokeilusi?

Arki- ja hyötyliikkumisen lisääminen ja paikallaanolon vähentäminen voivat olla joillekin ihmisille sopivin tapa aloittaa liikkumisen lisääminen. Mahdollisuuksien mukaan henkilö voidaan ohjata liikuntaneuvontaan. Mikäli henkilö on kiinnostunut liikuntakokeilusta, voidaan hänet ohjata toiveiden mukaisten liikuntamahdollisuuksien pariin (omaehtoinen liikunta tai eri toimijoiden liikuntaryhmät).

Jos keskustelun perusteella henkilö ei vaikuta olevan vielä valmis kokeilemaan liikkumisen lisäämistä, voit kiittää keskustelusta ja palata asiaan myöhemmissä tapaamisissa. Jo kahden ensimmäisen kysymyksen avulla liikkuminen on otettu puheeksi ja asiakas on tullut kuulluksi. On mahdollista, että muutosprosessi on silti saanut hiljalleen alkunsa ja liikkumisen lisäämisen pohdinta tulee ajankohtaiseksi myöhemmin. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomallia on kokeiltu Helsingin kaupungilla kliinisessä työssä, sosiaalityössä ja työllisyyspalveluissa vuosien 2023 - 2024 aikana. Malli otetaan käyttöön tietyissa Helsingin kaupungin sotepen toimialan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa ja malli on rakenteisena osana asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Ammattilaiset koulutetaan käyttämään liikkumisen edistämisen mini-interventiomallia omassa työssään ja tekemään mallin mukainen rakenteinen kirjaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmään. Mallista tiedotetaan sisäisesti ja ulkoisesti. 

Mallista on tehty kaksi versiota, joista toinen on tarkoitettu Helsingin kaupungin käyttöön ja toinen valtakunnalliseen käyttöön. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli soveltuu käytettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muissa toimintaympäristöissä, joissa kohdataan vähän liikkuvia ihmisiä ja voidaan edistää yksilöiden hyvinvointia ja terveyttä. Malli on suunniteltu nuorten ja aikuisten parissa käytettäväksi. Malli on pyritty suunnittelemaan siten, että sen perusidea välittyy jo painetusta tai sähköisestä versiosta, mutta sen optimaalinen käyttö edellyttää koulutusta. Myös Helsingissä mallin rakenteinen kirjaus sosiaali- ja terveydehuollossa vaatii niin ikään koulutuksen. Mallin käyttöä ja juurtumista helpottaa, kun siitä luodaan toistojen kautta rutiini luontevaan kohtaan asiakastapaamista. Kun puheeksiotto rutinoituu, sen sijoittamista asiakaskohtaamiseen ei tarvitse pohtia joka kerta erikseen.

Mallin kehittäminen ja käyttöönotto on huomioitu osana Helsingin kestävän kasvun hankkeen HYTE- hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistä ja käyttöönottoa. Mallia voidaan  käyttää sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon puolella monien eri sote-ammattilaisten toimesta. Malli antaa ammattilaisille konkreettisen tuen liikkumisen puheeksiotolle ja palveluohjauksen antamiselle nopea- ja helppokäyttöisesti. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Mallia kokeiltiin vuonna 2023 valikoiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa Helsingissä (tietyt terveysasemat ja sisätautien poliklinikan sekä aikussosiaalityön ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteet). Kokeiluihin osallistui yhteensä 31 ammattilaista, jotka käyttivät mallia arviolta yhteensä noin 390 asiakkaan kanssa. Kokeilujaksojen lopuksi osallistujille lähetettiin arviointikysely.

  • 50% mielestä mallin kysymykset olivat erittäin  selkeitä. 53% mielestä ne olivat melko selkeitä. 
  • 36% mielestä malli oli erittäin helppokäyttöinen, 47% piti mallia melko helppokäyttöisenä, 10% melko vaikeakäyttöisenä, 7% erittäin vaikeakäyttöisenä. 
  • 21% mielestä malli auttoi erittäin paljon liikkumisen puheeksiotossa, 45% mielestä se auttoi melko paljon, 34% mielestä melko vähän.
  • 30% näki erittäin todennäköisenä että käyttää mallia jatkossa asiakastapaamisissa liikkumisen puheeksioton tukena, 44% piti melko todennäköisenä, 23% melko epätodennäköisenä, 3% erittäin epätodennäköisenä .

Avointen kysymysten vastaukset olivat vaihtelevia. Suurin haaste mallin käytölle nähtiin liittyvät ajan puutteeseen vastaanottotyössä  sosiaalityössä ja terveysasemilla (yhteensä 8 kommenttia). Negatiivisia kommentteja oli 3. Yksittäisiä muutosehdotuksia tai vähäisiä havaittuja haasteita (6). Positiivisia kommentteja (21), joiden mukaan kysymykset nähtiin selkeinä, helppokäyttöisinä ja ne nähtiin auttavan liikkumisen puheeksiotossa. 

Kokeilujen arviointikyselyjen tulosten perusteella malliin tehtiin muutoksia ja uudet versiot mallista toteutettiin loppuvuodesta 2023. 

Marraskuussa 2023 aloitettiin kolmas kokeilu työllisyyspalveluissa. Kokeiluun osallistui 10 ammattilaista ja he käyttivät mallia n. 40 asiakkaan kanssa. Ensimmäinen kysely lähetettiin kokeilijoille 3kk jälkeen ja toinen 6kk kokeilun alkamisesta. Ensimmäisessä kyselyssä selvitettiin mallin käytettävyyttä. Tulokset olivat aikaisempien pilotointien kaltaisia. Työllisyyspalvelujen toisessa kyselyssä selvitettiin myös havaittuja muutoksia asiakkaissa. Asiakkaista osa oli tuonut esille että olivat lisänneet liikkumista ja kahden vastaajan mukaan sillä oli ollut vaikutusta myös työkykyyn. Eniten oli lisääntynyt omaehtoinen liikkuminen, toiseksi arkiliikkuminen. Suurin osa vastaajista näki että mallin käyttöä voisi laajentaa työllisyyspalveluissa.