Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I2)

  • Toimintamallin avulla tuodaan kunnan ja järjestöjen hyte-toiminta osaksi Sotepen palveluita ja palveluohjausta
  • Tavoitteena vähentää ennaltaehkäisyllä ja
    monialaisen yhteistyöllä Sotepen asiakaspainetta
  • Hyödynnetään jo kehitettyjä hyte-lähetekäytäntöjä

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Monialainen asiakas- ja palveluohjaus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus
  • Toimintamallin avulla tuodaan kunnan ja järjestöjen hyte-toiminta osaksi Sotepen palveluita ja palveluohjausta
  • Tavoitteena vähentää ennaltaehkäisyllä ja
    monialaisen yhteistyöllä Sotepen asiakaspainetta
  • Hyödynnetään jo kehitettyjä hyte-lähetekäytäntöjä
Toteutuspaikka
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asiakas- ja palveluohjaus
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Eero Kenttä

Luotu

06.10.2023

Viimeksi muokattu

13.06.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Kehitetään ja käyttöönotetaan kansallisessa ohjauksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleja sekä digitaalinen hyte-palvelutarjotin, joka kokoaa Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestötoimijoiden hyte-palvelut ja toiminnan ammattilaisten ja asukkaiden helposti löydettäväksi.

Helsingin kaupungilla käyttöönotetaan liikkumisen edistämisen mini-interventiomalli sekä kehitetään kulttuurihyvinvoinnin
puheeksioton mallia. 

Hyte-lähetekäytäntöinä Helsingin kaupungilla on otettu käyttöön ikääntyneiden hyvinvointilähete ja liikuntalähete. Hyvinvointilähetteellä ohjataan ikääntynyt asiakas asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin työkoriviestillä palvelukeskukseen. Asiakas voi käydä keskustelemassa hyvinvointilähetteellä sosiaaliohjaajan kanssa 1 5 kertaa, joiden aikana pohditaan yhdessä minkälaisesta tuesta/tekemisestä/palveluista asiakas hyötyisi. Hyvinvointilähete tukee ikääntyneen mielen hyvinvointia ja se on tarkoitettu kaikille helsinkiläisille ikääntyneille. Tavoitteena on tunnistaa apua tarvitsevat ikääntyneet asiakkaat hyvissä ajoin ja tarjota heille mielekästä tekemistä sekä matalan kynnyksen mielen hyvinvoinnin tukipalveluja jo varhaisessa vaiheessa. Kyseessä on ennaltaehkäisevä, hyvinvointia tukeva palvelu.

Liikuntalähetettä pilotoidaan terveysasemat ja sisätautien poliklinikan palvelussa ja sen avulla sote-ammattilainen voi tehdä ajanvarauksen liikuntaneuvontaan asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotissa. Tämän lisäksi alueella aloitetaan
yhteistyörakenteen kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten ja Helsingissä sijaitsevien taide- ja kulttuuritoimijoiden välille.

Toimintaympäristö **

Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa (2023-2025).

Helsingissä kehittämistä suuntaa kansallisten tavoitteiden lisäksi kaupunkiyhteinen Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022-2025), jonka toimenpiteitä on yhteensovitettu soveltuvin osin osaksi hanketta. Helsingin hyvinvointisuunnitelman sisältö on rakentunut kaupunkistrategian lisäksi kaupungin kattavasta tutkimustiedosta väestön hyvinvoinnin tilasta, kehityksestä ja haasteista. Hyvinvointisuunnitelma on yksi tapa kaventaa helsinkiläisten hyvinvointi- ja terveyseroja, vaikuttaa kaupunkilaisten elämänlaadun parantumiseen sekä toteuttaa valtuustokauden Kasvun paikka -kaupunkistrategiaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kohderyhmänä on aikuisväestö, johon lukeutuvat nuoret aikuiset, työikäiset ja ikääntyneet. Helsingissä hyte-palvelukonseptin kehittämistyö aloitetaan seuraavista haavoittuvassa asemassa olevista väestöryhmistä, joiden hyvinvointia koronapandemia tutkitusti heikensi:

  • Työikäisten osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea sekä työttömät, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea.
  • Ikääntyneiden osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea sekä yksin kotiin jääneet ikääntyneet.
  • Huomioidaan myös geneerisempi ja asukkaan omatoiminen ohjautuminen sähköisten palveluiden ja toimintamallien kautta (esim. Omaolo).

Asiakasymmärrystä on kerrytetty palvelumuotoiluprojektilla, joka toteutettiin syksyllä 2023. Sen tavoitteena oli:

  1. Selvittää, mitä kautta voidaan parhaiten tavoittaa kolme tunnistettua, haavoittuvassa asemassa olevaa väestöryhmää.
  2. Varmistaa asiakaslähtöisyys toimintamallin kehittämisessä.
  3. Selvittää asiakaslähtöisesti asiakkaiden ja palveluiden kontaktipisteet, missä palveluissa, missä kohtaa, keiden ammattilaisten toimesta ja miten kehitettävä hyte palvelukonsepti otetaan työkaluksi osana sote-työtä.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialainen palvelukonsepti otetaan Helsingin kaupungilla käyttöön asteittain. Käyttöönotto aloitetaan Peso joryn (23.1.2024), Tepa joryn (23.1.2024) ja SKH-valmisteluryhmän (30.1.2024) päätöksellä psykiatriapalvelussa, asumis-, kriisi- ja päihdepalveluissa, nuorten palvelut ja aikuissosiaalityössä sekä seniori-infossa ja palvelukeskuksissa. Käyttöönottoa jatketaan terveysasemat ja sisätautien poliklinikan palvelussa, fysioterapiassa ja toimintaterapiassa.

Palveluissa, joissa hyte-palvelukonsepti otetaan ensimmäisenä käyttöön vuonna 2024:

  • tunnistetaan osana palvelua asiakasprosessit, joihin hyte-palvelukonsepti kytketään ja mallinnetaan hyödyntäen palvelumuotoiluprojektia
  • palvelumuotoillaan hyte-palvelukonsepti osaksi sote-työtä yhdessä palveluiden ammattilaisten kanssa
  • hyte-palvelukonsepti kytketään soveltuvin osin osaksi ydinprosesseja, Sotepen hoito- ja palveluketjuja sekä Sotepen sähköisiä palveluja ja toimintamalleja

Käyttöönoton tueksi valituissa palveluissa:

  • henkilöstölle kohdennetaan sisäistä viestintää ja koulutusta
  • varmistetaan linjajohdon ja esihenkilöiden tuki hyte-palvelukonseptin käyttöönotolle

Käyttöönottoa edistävät hanketyöntekijöiden työpanos, kehittämistyön sitouttaminen osaksi olemassa olevia rakenteita, hankkeen kaupunkiyhteisen projektiryhmän jalkautustyö sekä viestintä- ja koulutushankinnat.

Puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamallit on viety tai pyritään viemään rakenteiseksi osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Esimerkkinä sote-ammattilainen voi Apotissa tehdä ajanvarauksen liikuntaneuvojalle, tehdä työkoriviestillä hyvinvointilähetteen tai ottaa liikkumisen puheeksi mini-interventiomallilla, jonka rakenteisesta kirjaamisesta poimitaan automaattisesti HYTE-kertoimeen yhteydessä oleva suorite. Asiakas saa palveluohjauksen kunnan tai järjestöjen palveluihin, joista tukea voidaan tarjota. Rakenteisesti kirjattavia toimintamalleja voidaan seurata ja hyödyntää tiedolla johtamisen tukena.

Käyttöönottoa voidaan laajentaa vuodesta 2025 eteenpäin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen käyttöön on otettu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleja. Ammattilaisten osaamista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä tietoisuutta Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestöpalveluista on lisätty.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallia voi monistaa hyvinvointialueille ja kuntiin. Käyttöönoton kynnyksen madaltamiseksi on tärkeää rakentaa toimintamalli siten, että se tukee alueella jo olemassa olevia rakenteita, vahvistaa palveluiden välisiä yhdyspintoja ja rakentuu toimijoiden yhteisesti jakaman hyvinvointisuunnitelman pohjalle.

Toimintamallissa ja kehittämistyössä on huomioitu asiakaslähtöisesti erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tuen tarpeet. Kehittämistyötä on tehty monialaisesti yli toimialarajojen sekä Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin järjestöjen välillä. Toimintamalli soveltuu hyödynnettäväksi suurissa ja väestörikkailla hyvinvointialueilla.

Toimintamallissa huomioidaan järjestöjen, kuntien ja hyvinvointialueiden asiakkaat ja kuinka he saavat tukea hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseen. Toimintamallissa on kehitetty sote-työn arkeen sopiva palvelupolku sosiaali- ja terveyspalveluista kunnan ja kolmannen sektorin järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin. Puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamallit on viety tai pyritään viemään rakenteiseksi osaksi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Esimerkkinä sote-ammattilainen voi Apotissa tehdä ajanvarauksen liikuntaneuvojalle, tehdä työkoriviestillä hyvinvointilähetteen tai ottaa liikkumisen puheeksi mini-interventiomallilla, jonka rakenteisesta kirjaamisesta poimitaan automaattisesti HYTE-kertoimeen yhteydessä oleva suorite. Asiakas saa palveluohjauksen kunnan tai järjestöjen palveluihin, joista tukea voidaan tarjota. Rakenteisesti kirjattavia toimintamalleja voidaan seurata ja hyödyntää tiedolla johtamisen tukena. Näin voidaan aidosti hyödyntää moniammatillisuutta ennaltaehkäisevästi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä hoidon tukena.