Liikuntaneuvonnan kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)

Hyvinvointialueen ammattilainen voi ohjata vähän liikkuvan asiakkaan kunnan liikuntaneuvojalle. Toiminnassa kehitetään sujuva ohjausprosessi yhteistyössä HVA:n työntekijöiden ja alueen kuntien liikuntaneuvojien kanssa. 

Toimintaympäristö

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa. 

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto) 

Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä. 

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa.  Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Liikuntalähete on sote-alan ja kunnan liikuntaneuvojien yhteinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen  työväline, joka on  ollut pitkään käytössä useilla hyvinvointialueilla ja kunnissa.

Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi on laatinut vuonna 2021 Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset, joissa korostetaan liikuntaneuvonnan olevan osa asiakkaan hoitoa ja tukevan asiakkaan elintapojen muuttamista. Liikuntaneuvonnan on mahdollista olla vaikuttavaa toimintaa, kun mahdollistetaan  saumaton yhteistyö liikunta- ja terveyspalvelujen välillä.

Kanta-Hämeen kunnissa on vuoden 2023 alkaen tuettu kuntien liikuntaneuvonnan käynnistämistä ja yhtenäistämistä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Tällä hetkellä liikuntaneuvontaa on saatavana valtaosassa Kanta-Hämeen kunnista. Sähköisen liikuntalähetteen käyttöön otto tukee asiakkaiden  ohjausta HVA:lta kuntien liikuntaneuvontaan.

"Kaikissa maakunnissa/hyvinvointialueilla liikunnan tulee olla mukana myös terveydenhuollon hoitovalikoimassa. Ne sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, joilla on liikkumattomuudesta tai terveyden kannalta liian vähäisestä liikunnasta johtuvia oireita tai sairauksia, tulee aktiivisesti ohjata liikuntaneuvontaan. Liikuntanäkökulma on otettava huomioon myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja osatyökykyisten palveluissa" (Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta 2018).

Tavoitteena on  painopisteen siirtäminen vahvemmin  korjaavasta toimista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Liikuntalähete vastaa useaan strategian teemojen ja alateemojen  tavoitteisiin:

  • tarkoituksenmukaisten palveluiden järjestämiseen (Kanta-Hämeen aikuisväestön liikuntatilastot)
  • palveluiden yhtenäistäminen ja vaikuttavuus sekä 
  • yhdessä tekeminen, palvelupolut ja prosessit sekä ennaltaehkäisy (elintapaohjauksen prosessi ja yhteistyö eri toimijoiden välillä).
     
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Muutostarpeet asiakkaan näkökulmasta:

  • Sujuva ohjautuminen liikuntaneuvontaan sote-palveluista
  • Omaa hoitoa koskevien kirjausten näkyminen potilastietojärjestelmässä
  • Liikuntaneuvonnan linkittyminen osaksi hoidollista kokonaisuutta

Muutostarpeet ammattilaisen näkökulmasta:

  • Asiakkaan ohjaaminen liikuntaneuvontaan helpottuu
  • Varmistetaan ohjautuminen palveluihin tilanteissa, joissa palvelu olisi asiakkaan terveyden kannalta perusteltu ja tarpeellinen, mutta asiakkaan toimintakyky ei mahdollista itseohjautuvaa palveluiden piiriin hakeutumista
  • Yhtenäinen kirjaamisalusta mahdollistaa sen, että
    • Liikuntaneuvontaprosessi on seurattavissa myös terveyspalveluista
    • Ohjannut taho näkee loppuyhteenvedon ja jatkotoimenpiteet liikuntaneuvontaprosessin päätyttyä
    • Järjestelmään kirjataan näkyväksi myös tilanteet, joissa liikuntaneuvontaprosessi ei ole käynnistynyt

Muutostarpeet organisaation näkökulmasta

  • Saadaan palveluiden ohjautumisen määrä ja vaikutukset näkyväksi OAB-koodeja hyödyntämällä
  • Saada yhtenäiset palvelukuvaukset prosesseista, jotka tukevat Hyte-kerrointa

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjäjoukko koostuu hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijoista, joiden tehtäviin kuuluvat kokonaisprojektin hallinnointi (ml. viestintä, koulutus- ja perehdytystyö, jalkauttaminen). Lisäksi kehittäjäjoukkoon kuuluu ICT-palveluiden asiantuntijoita, jotka työskentelevät teknisen ratkaisun toimeenpanemiseksi. Projektin kehittäjäryhmässä on ollut mukana myös kehittämistyön ammattilaisia pohtimassa ja valitsemassa liikuntalähetteeseen käytettävää järjestelmää. 

Tavoiteltu muutos

Toimintamallin tavoitteet:

  • edistää erityisesti terveytensä kannalta vähän liikkuvien asiakkaiden ohjautumista hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan ja tätä kautta lisätä asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä
  • yhtenäistää  Kanta-Hämeessä liikuntaneuvonnan prosessi ja ottaa käyttöön kuntien liikuntaneuvojille ja HVA:n sote- ammattilaisille työväline hyte-palveluohjaukseen
  • lisätä yhteistyötä kuntien sekä hyvinvointialueen välillä
  • yhtenäistää ja jalkauttaa kirjaamiskoodien käyttöä 
Muutoksen mittaaminen

Muutosta mitataan seuraamalla  OAB77-koodin käytön lisääntymistä. OAB77-koodi tilastoidaan silloin, kun asiakas ohjataan liikuntaneuvontaan sotepalveluista. Lisäksi seurataan säännöllisesti OAB78-koodin käyttöä, jonka liikuntaneuvoja kirjaa, kun liikuntaneuvontaprosessi käynnistyy. 

Tavoitekohtaiset mittaroinnit:

  1. edistää erityisesti terveytensä kannalta vähän liikkuvien asiakkaiden ohjautumista hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan 
    1. Mittari: OAB77-koodin käyttö lisääntyy 80% vuoden 2025 loppuun mennessä
    2. Mittari: OAB78-koodin määrä
  2. yhtenäistää  Kanta-Hämeessä liikuntaneuvonnan prosessi
    1. Mittari: vuoden 2025 loppuun mennessä on kuvattu ja jalkautettu yhtenäinen liikuntaneuvonnan prosessi eri ikäryhmille
  3. Lisätä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen välillä
    1. Mittari: Kokemus yhteistyöstä liikuntaneuvojien ja hva-ammattilaisten kokemana (laadullinen mittari)
  4. Yhtenäistää ja jalkauttaa kirjaamiskoodien käyttöä
    1. Mittari: kirjaamiskoulutustallenteen katsojamäärät
    2. Mittari: OAB-koodien käyttömäärät
Toteutussuunnitelma

Sähköisen järjestelmän selvitystyö ja toimeenpano ensivaiheet toteutetaan vuoden 2024 aikana. Tavoitteena on, että 03/2025 liikuntaneuvojilla olisi käytössään sähköinen järjestelmä liikuntalähetteeseen. Koulutukset ja materiaalin työstäminen painottuvat alkuvuoteen 2025. 

Toimenpiteet, jotta tavoiteltu muutos saavutetaan:

  • Selvitetään sähköinen järjestelmä liikuntalähetteen käyttöön ja otetaan se käyttöön Oma Hämeen terveyspalveluissa
  • Selvitetään ja toteutetaan tarpeelliset  tietoturvaan  liittyvät toimenpiteet (tietosuojavaikutusten arviointi, käyttöoikeudet, asiakkaan yksilöity suostumus)
  • Järjestetään liikuntaneuvojille koulutukset sähköisen järjestelmän käytöstä sekä luodaan materiaalit työn tueksi
  • Opastetaan hyvinvointialueen työntekijät (esim. lääkärit, terveydenhoitajat, avovastaanottojen sairaanhoitajat) sähköisen liikuntalähetteen laatimiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen
  • Sovitaan liikuntaneuvontaan liittyvistä  kirjaamiskäytännöistä hyvinvointialueella sisäisesti
  • Hyvinvointialueella päätetään liikuntalähetteen yhteyshenkilö, joka toimii kuntien tukena myös hankekauden jälkeen
  • Luodaan toimintamallit tietohallinnon raporttien seurantaan ja hyödyntämiseen
  • Luodaan liikuntaneuvonnan prosessikuvaukset eri ikäryhmille yhteistyössä kuntien kanssa ja jalkautetaan ne sote-palveluihin
  • Viestitään asukkaille ja ammattilaisille liikuntaneuvontapalvelusta ja -lähetteestä.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sähköisen liikuntalähetteen kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat, erityisesti kansansairauksia sairastavat tai riskiryhmissä olevat asiakkaat, jotka hyötyisivät liikkumisen lisäämisestä ja tai tarvitsevat liikunnan aloittamiseen apua ja tukea. Asiakasymmärrystä on lisätty keskusteluilla liikuntaneuvojien kanssa, jotka työkseen säännöllisesti tapaavat ja työskentelevät kyseisen kohderyhmän kanssa. Lisäksi asiakasymmärrystä on lisätty lukemalla aihepiiriin liittyviä tutkimuksia ja julkaisuja.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Sähköistä järjestelmää arvioitaessa hyödynsimme muiden hyvinvointialueen tekemiä ratkaisuja liikuntalähetteen tekniseksi toteutustavaksi. Tutustuimme Innokylästä löytyviin kuvauksiin ja osallistuimme verkostoihin, joissa esiteltiin jo tehtyjä toimintamalleja. 

Idean valinta

Tekniseksi ratkaisuksi liikuntalähetteen tekemiseksi päädyttiin Lifecareen uuden asiakastietolain soveltamisoppaan julkaisun jälkeen. Teknisten ratkaisutoteutuksen toimeenpanossa hyödynsimme Päijät- Hämeen hyvinvointialueen kokemuksia Lifecaren käytöstä liikuntalähetteen toteuttamiseen. 

Ratkaisun perusidea

Tarkoituksena on luoda yhtenäinen liikuntaneuvonnan prosessi, mikä mahdollistaa asiakkaan sujuvan ohjautumisen hyvinvointialueelta oman kunnan maksuttomaan liikuntaneuvontaan. Käyttöönoton edetessä sähköiseksi järjestelmäksi on valittu potilastietojärjestelmä Lifecare. 

Ratkaisun perusidea

  1. Sote-alan ammattilainen tunnistaa liikuntaneuvonnasta mahdollisesti hyötyvän asiakkaan ja ottaa liikkumistottumukset puheeksi hyödyntäen liikunnan edistämisen mini-interventiota
  2. Mikäli asiakas on motivoitunut liikuntatottumusten muuttamiseen,  ammattilainen kertoo asiakkaalle mahdollisuudesta ohjautua kunnan liikuntaneuvontaan
  3. Asiakkaan luvalla ammattilainen tekee potilastietojärjestelmässä lähetteen lähettämällä viestin liikuntaneuvojalle sekä kirjaamalla läheteindikaatit Liikun-lehdelle, sekä tilastoimalla OAB77-koodin
  4. Liikuntaneuvoja säännöllisesti seuraa järjestelmään tulevia lähetteitä ja sellaiseen saadessaan, hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen ensimmäisen ajan sopimiseksi
  5. Liikuntaneuvoja kirjaa tapaamisten keskeiset sisällöt ja toimenpiteet sekä tilastoi OAB78-koodin
  6. Liikuntaneuvojan viimeisellä tapaamiskerralla kirjataan loppuyhteenveto ja sovitut jatkotoimet

     

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Liikuntalähetteen käyttöönoton vaiheet ja vaiheiden edellyttämät henkilöstöresurssit:

  • Liikuntaneuvonnan palveluketjun yhtenäistäminen (projektipäällikkö, kuntien liikuntaneuvojat)
  • Sähköisen järjestelmän valinta (Kehittämisen asiantuntijat, projektiryhmä, ohjausryhmä)
  • Kuntien sitoutuminen (Projektipäällikkö, Kuntien yhdyshenkilöt)
  • Liikuntalähetteen käytännön toteutus potilastietojärjestelmässä (Sovellusasiantuntijat, Kirjaamiskoordinaattori, projektipäällikkö, 2MIT-henkilöstö)
  • Sopimusten teko hyvinvointialueen ja kuntien välillä (Projektiryhmä, Hankinnan erityisasiantuntija, Tietosuojavastaavat, Lakimies, Kuntien yhdyshenkilöt, Terveydenhuollon johto, Sopimusten hallintahenkilöstö)
  • Kirjaamiskoulutukset ja materiaalien tuottaminen (Kirjaamiskoordinaattori, Sovellusasiantuntija, Osaamisen kehittämisen asiantuntija, Projektipäällikkö)
  • Viestintä toiminnan eri vaiheista (Projektipäällikkö, Viestintäpäällikkö)
  • Liikuntaneuvojien säännölliset tapaamiset (Projektipäällikkö, Liikuntaneuvojat)

Toteutuksen eri vaiheiden aikataulu:

  • Kevät 2024 prosessin käynnistyminen, resurssimuutokset hidastivat prosessin toimeenpanoa
  • 05/2025 liikuntaneuvonnan palveluketjun yhtenäistäminen aloitettu yhteistyössä kuntien liikuntaneuvojien kanssa
  • 10/2024 sähköisen järjestelmän päättäminen 
  • 11/2024 säännöllisten tapaamisten aloittaminen järjestelmäasiantuntijoiden kanssa ja käytännön ratkaisun suunnittelun alkaminen sekä kuntien sitoutumisen varmistaminen
  • 12/2024 sopimuksen työstämisen aloittaminen
  • 01/2025 sopimus valmistuu, kirjaamiskoulutusten suunnittelu
  • 02/2025 sopimusten allekirjoitukset ja liikuntaneuvojien kirjaamiskoulutus
  • 03/2025 liikuntaneuvojien kirjaamiskoulutukset
  • 04/2025 -> jalkautuminen yksiköihin, lähetteiden toteutumisen seuranta ja raportointi

Jotta toimintamalli saadaan juurrutettua pysyväksi toimintamalliksi, edellyttää se kaikkien liikuntaneuvontaprosessiin osallistuvien ammattilaisten osallistamista. 

Jalkauttamissuunnitelma

  • Liikuntalähetteen teosta toteutetaan sote-ammattilaisille koulutus, joka tallennetaan ja on nähtävissä Moodle-koulutusalustalla.
  • Tehdään kirjallista materiaalia lähetteen tekemisen tueksi sekä asiakkaille annettavaksi
  • Liikuntalähetteen toteutumista seurataan osana implementointia: koordinoiva taho seuraa lähetteiden määriä ja raportoi yksiköille säännöllisesti määriä ja vaikuttavuustietoa. Mikäli lähetteitä ei toteudu toivotunlaisesti, jalkaudutaan yksikkötasolle ratkaisemaan esteitä liikuntaneuvontaan ohjaamiseksi. 
  • Liikuntalähetteestä jalkaudutaan eri yksiköihin kertomaan palvelusta, oikean kohderyhmän tunnistamisesta ja ohjaamisesta liikuntaneuvontaan
  • Tunnistetaan vuosikellosta toistuvat foorumit ja verkostot, joissa liikuntalähetteen toteutumisesta raportoidaan
  • Ammattilaisille viestitään säännöllisesti mm. Intran ja uutiskirjeiden avulla
  • Liikuntalähete ja liikuntaneuvonta integroidaan osaksi palvelupolkuja, kuten ylipainon ja lihavuuden hoitopolkua
  • Liikuntaneuvojien kanssa kokoonnutaan säännöllisesti ja edistetään palvelun tunnettavuuden lisäämistä mm. sosiaalisen median kampanjoiden avulla
Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallin onnistunut käyttöönotto vaatii moniammatillisen tiimin eri alojen asiantuntijoita: sovellusasiantuntijoita, tietohallinnon henkilöstöä, tietosuojavastaavia, kirjaamiskoordinaattoreita, hankinnan asiantuntijoita, viestijöitä sekä luonnollisesti kaikkea toimintaa koordinoiva projektipäällikkö. Lisäksi se vaatii jatkuvaa yhteistyötä ja vuoropuhelua kunnan liikuntatoimen kanssa. Aikaresurssia on varattava erityisesti hyvinvointialueen ja kunnan välisen sopimuksen toteuttamiseen sekä lähetteen käytännön teknisen ratkaisun toimeenpanemiseen. 

Sovellettavuus eri kohderyhmille:

  • Jatkossa liikuntalähete olisi mahdollista ottaa käyttöön esimerkiksi perheliikuntaneuvontaan tai kouluilla toimiville koulu-PT:lle
  • lähetekäytäntöä olisi mahdollista laajentaa eri järjestelmiin ja/tai eri palveluihin, kuten kulttuuritoimijoille (kulttuurilähete)

Vältettävät sudenkuopat:

  • Oletus siitä, että viesti liikuntalähetteen käyttöönotosta saavuttaa kaikki tahot. Tarvitaan erillinen jalkautussuunnitelma koulutusten toteuttamisen lisäksi, joka jatkuu käyttöönoton jälkeen. 
  • Aikaresurssin aliarviointi. Lähetteen käyttöönotto vaatii usean eri ammattilaisen panostusta. Erityisesti toimintaa koordinoivan projektipäällikön riittävä aikaresurssi tulee varmistaa.
  • Liikuntaneuvojien ammattitaidon hyödyntämättä jättäminen. Ota liikuntaneuvojat mukaan suunnittelu- ja jalkautustyöhön ja ideoimaan sisältöä palvelun markkinoimiseksi. 
Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Liikuntalähetteen myötä sotealan ammattilaisen on helpompaa ohjata asiakas kunnan palveluun. Tämä näkyy ammattilaisen ajan säästämisenä sekä resurssien hyötykäyttönä, sillä asiakas saa apua liikkumattomuuteen kunnan omana palveluna.  Väestön hyvinvoinnin ja terveyden muutos ei ole nähtävissä näin nopealla aikataululla, mutta toivottavaa on, että tilanne muuttuu suotuisaan suuntaan väestön liikkumisen lisääntymisen myötä.