Liikuntaneuvonnan kehittäminen yhteistyössä kuntien kanssa, Kanta-Hämeen hyvinvointialue (RRP, P4, I2)
Hyvinvointialueen ammattilainen voi ohjata vähän liikkuvan asiakkaan kunnan liikuntaneuvojalle. Toiminnassa kehitetään sujuva ohjausprosessi yhteistyössä HVA:n työntekijöiden ja alueen kuntien liikuntaneuvojien kanssa.
Toimintamallin nimi
Hyvinvointialueen ammattilainen voi ohjata vähän liikkuvan asiakkaan kunnan liikuntaneuvojalle. Toiminnassa kehitetään sujuva ohjausprosessi yhteistyössä HVA:n työntekijöiden ja alueen kuntien liikuntaneuvojien kanssa.
Tarkoituksena on luoda yhtenäinen liikuntaneuvonnan prosessi, mikä mahdollistaa asiakkaan sujuvan ohjautumisen hyvinvointialueelta oman kunnan maksuttomaan liikuntaneuvontaan. Käyttöönoton edetessä sähköiseksi järjestelmäksi on valittu potilastietojärjestelmä Lifecare.
Ratkaisun perusidea
- Sote-alan ammattilainen tunnistaa liikuntaneuvonnasta mahdollisesti hyötyvän asiakkaan ja ottaa liikkumistottumukset puheeksi hyödyntäen liikunnan edistämisen mini-interventiota
- Mikäli asiakas on motivoitunut liikuntatottumusten muuttamiseen, ammattilainen kertoo asiakkaalle mahdollisuudesta ohjautua kunnan liikuntaneuvontaan
- Asiakkaan luvalla ammattilainen tekee potilastietojärjestelmässä lähetteen lähettämällä viestin liikuntaneuvojalle sekä kirjaamalla läheteindikaatit Liikun-lehdelle, sekä tilastoimalla OAB77-koodin
- Liikuntaneuvoja säännöllisesti seuraa järjestelmään tulevia lähetteitä ja sellaiseen saadessaan, hän ottaa yhteyttä asiakkaaseen ensimmäisen ajan sopimiseksi
- Liikuntaneuvoja kirjaa tapaamisten keskeiset sisällöt ja toimenpiteet sekä tilastoi OAB78-koodin
-
Liikuntaneuvojan viimeisellä tapaamiskerralla kirjataan loppuyhteenveto ja sovitut jatkotoimet
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa. Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken.
Sähköisen liikuntalähetteen kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat, erityisesti kansansairauksia sairastavat tai riskiryhmissä olevat asiakkaat, jotka hyötyisivät liikkumisen lisäämisestä ja tai tarvitsevat liikunnan aloittamiseen apua ja tukea. Asiakasymmärrystä on lisätty keskusteluilla liikuntaneuvojien kanssa, jotka työkseen säännöllisesti tapaavat ja työskentelevät kyseisen kohderyhmän kanssa. Lisäksi asiakasymmärrystä on lisätty lukemalla aihepiiriin liittyviä tutkimuksia ja julkaisuja.
Liikuntalähetteen käyttöönoton vaiheet ja vaiheiden edellyttämät henkilöstöresurssit:
- Liikuntaneuvonnan palveluketjun yhtenäistäminen (projektipäällikkö, kuntien liikuntaneuvojat)
- Sähköisen järjestelmän valinta (Kehittämisen asiantuntijat, projektiryhmä, ohjausryhmä)
- Kuntien sitoutuminen (Projektipäällikkö, Kuntien yhdyshenkilöt)
- Liikuntalähetteen käytännön toteutus potilastietojärjestelmässä (Sovellusasiantuntijat, Kirjaamiskoordinaattori, projektipäällikkö, 2MIT-henkilöstö)
- Sopimusten teko hyvinvointialueen ja kuntien välillä (Projektiryhmä, Hankinnan erityisasiantuntija, Tietosuojavastaavat, Lakimies, Kuntien yhdyshenkilöt, Terveydenhuollon johto, Sopimusten hallintahenkilöstö)
- Kirjaamiskoulutukset ja materiaalien tuottaminen (Kirjaamiskoordinaattori, Sovellusasiantuntija, Osaamisen kehittämisen asiantuntija, Projektipäällikkö)
- Viestintä toiminnan eri vaiheista (Projektipäällikkö, Viestintäpäällikkö)
- Liikuntaneuvojien säännölliset tapaamiset (Projektipäällikkö, Liikuntaneuvojat)
Toteutuksen eri vaiheiden aikataulu:
- Kevät 2024 prosessin käynnistyminen, resurssimuutokset hidastivat prosessin toimeenpanoa
- 05/2025 liikuntaneuvonnan palveluketjun yhtenäistäminen aloitettu yhteistyössä kuntien liikuntaneuvojien kanssa
- 10/2024 sähköisen järjestelmän päättäminen
- 11/2024 säännöllisten tapaamisten aloittaminen järjestelmäasiantuntijoiden kanssa ja käytännön ratkaisun suunnittelun alkaminen sekä kuntien sitoutumisen varmistaminen
- 12/2024 sopimuksen työstämisen aloittaminen
- 01/2025 sopimus valmistuu, kirjaamiskoulutusten suunnittelu
- 02/2025 sopimusten allekirjoitukset ja liikuntaneuvojien kirjaamiskoulutus
- 03/2025 liikuntaneuvojien kirjaamiskoulutukset
- 04/2025 -> jalkautuminen yksiköihin, lähetteiden toteutumisen seuranta ja raportointi
Jotta toimintamalli saadaan juurrutettua pysyväksi toimintamalliksi, edellyttää se kaikkien liikuntaneuvontaprosessiin osallistuvien ammattilaisten osallistamista.
Jalkauttamissuunnitelma
- Liikuntalähetteen teosta toteutetaan sote-ammattilaisille koulutus, joka tallennetaan ja on nähtävissä Moodle-koulutusalustalla.
- Tehdään kirjallista materiaalia lähetteen tekemisen tueksi sekä asiakkaille annettavaksi
- Liikuntalähetteen toteutumista seurataan osana implementointia: koordinoiva taho seuraa lähetteiden määriä ja raportoi yksiköille säännöllisesti määriä ja vaikuttavuustietoa. Mikäli lähetteitä ei toteudu toivotunlaisesti, jalkaudutaan yksikkötasolle ratkaisemaan esteitä liikuntaneuvontaan ohjaamiseksi.
- Liikuntalähetteestä jalkaudutaan eri yksiköihin kertomaan palvelusta, oikean kohderyhmän tunnistamisesta ja ohjaamisesta liikuntaneuvontaan
- Tunnistetaan vuosikellosta toistuvat foorumit ja verkostot, joissa liikuntalähetteen toteutumisesta raportoidaan
- Ammattilaisille viestitään säännöllisesti mm. Intran ja uutiskirjeiden avulla
- Liikuntalähete ja liikuntaneuvonta integroidaan osaksi palvelupolkuja, kuten ylipainon ja lihavuuden hoitopolkua
- Liikuntaneuvojien kanssa kokoonnutaan säännöllisesti ja edistetään palvelun tunnettavuuden lisäämistä mm. sosiaalisen median kampanjoiden avulla
Liikuntalähetteen myötä sotealan ammattilaisen on helpompaa ohjata asiakas kunnan palveluun. Tämä näkyy ammattilaisen ajan säästämisenä sekä resurssien hyötykäyttönä, sillä asiakas saa apua liikkumattomuuteen kunnan omana palveluna. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden muutos ei ole nähtävissä näin nopealla aikataululla, mutta toivottavaa on, että tilanne muuttuu suotuisaan suuntaan väestön liikkumisen lisääntymisen myötä.
Kansikuva
