Luontolähtöinen työpajatoiminta
Osallisuuden kokemus kasvaa luonnossa järjestettävissä matalan kynnyksen työpajatoiminnoissa. Toimintamallissa on luotu selkeä luontolähtöisen työpajatoiminnan malli, jonka avulla toimintaa on pyritty vakiinnuttamaan.
Toimintaympäristö voi olla mikä tahansa luontoympäristö, esimerkiksi puistot ja retkeilyalueet, puutarhat, maatilat, kansallispuistot ja erämaa-alueet. Luontoa voidaan tuoda myös sisätiloihin esimerkiksi kuvien, elokuvien ja luonnosta löytyvien materiaalien muodossa.
Toimintamallia on sovellettu nuorten työpajoilla. Toimintamallia voidaan soveltaa myös aikuisille suunnatuilla työpajoilla. Toiminta sopii sovellettavaksi koko maan alueella. Toimintamalli tarjoaa erityisesti kaupunkialueilla asuville työpaja-asiakkaille mahdollisuuden olla yhteydessä luontoon, mutta toimintatavan hyödyt, esimerkiksi tasavertaisempi suhde ammattilaiseen, voidaan saavuttaa myös pienemmissä kunnissa ja alueilla.
Toimintamallin kohderyhmänä ovat työpajojen asiakkaat. Pajojen asiakkaat ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia henkilöitä, joten heiltä puuttuu työ- tai opiskeluyhteisö. Monien työpajojen asiakkaiden vapaa-ajan sosiaaliset yhteisöt ovat vähäisiä. Monet kokevat olevansa yksinäisiä. Työn ja koulutuksen ulkopuolisuuden vuoksi myös taloudellinen toimeentulo voi olla tiukalla. Monilla viimeisimmät kokemukset luonnossa liikkumisesta voivat olla lapsuudesta ja luontoon lähteminen saattaa kaivata rohkaisua. Samoin oma elinympäristö voi olla alueellisesti hyvin rajautunut.
Toimintaan osallistuvien työpaja-asiakkaiden lisäksi toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan vahvasti eri alojen asiantuntijoiden ja eri organisaatioiden yhteistyönä. Keskeinen yhteistyökumppani toimintamallissa on ollut Metsähallitus. Toimintamallia voidaan soveltaa myös muiden luontoympäristötoimijoiden, kuten kuntien viherympäristöistä vastaavien tahojen tai Suomen metsäkeskuksen kanssa. Yhteistyökumppaneina voivat toimia lisäksi esimerkiksi hankkeet, kunnan eri toimialat, kuten sosiaali- ja terveystoimi, liikuntatoimi tai työllisyyspalvelut, järjestöt, yritykset, oppilaitokset ja muut tahot, jotka kohtaavat kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä ja voivat ohjata heitä toiminnan piiriin.
Toimintamalli perustuu ajatukselle, että ihminen on osa luontoa. Luonnossa osallisuutta syntyy niin elämyksellisyyden kuin toiminnan ja yhteisen hyvän tekemisen kautta. Toiminta edistää osallistujien hyvinvointia fyysisesti, psyykkisesti kuin sosiaalisestikin. Luonnossa toimiminen lisää myös työntekijöiden hyvinvointia, yhteistyötä ja vuorovaikutusta.
Toimintaa voidaan toteuttaa yhteistyössä esimerkiksi Metsähallituksen tai muun metsätoimijan kanssa. Toimintamalli tukee eri toimijoiden yhteistyötä luontotoiminnan kehittämisessä ja toteuttamisessa.
Luontolähtöistä toimintaa voi olla monenlaista ja se voi olla ajalliselta kestoltaan ja vaativuudeltaan erilaista. Luonnossa voidaan viipyä muutamasta tunnista muutamaan päivään. Luontoa voidaan hyödyntää mm. kuvin, materiaalein tai ruoka-ainein sisätiloissa.
Toiminta luonnossa voi olla esimerkiksi retkeilyä ja retkitaitojen opettelua, luonnonhoitamista, puutarhanhoitoa, ympäristötaidetta, valokuvausta. Toimintoja voidaan yhdistellä kuhunkin tilanteeseen ja tarpeeseen soveltaen, esimerkiksi luonnonhoitotyöt voivat olla osa leirin tai retken toimintaa tai niitä voidaan toteuttaa itsenäisinä tempauksina tai projekteina. Toimintoja voidaan hyödyntää ja soveltaa niin yksilö- kuin ryhmämuotoisessa valmennuksessa. Tarkemmin erilaisiin toimintatapoihin voi tutustua hankkeen loppuraportissa. Toiminnan yksilöllisten tavoitteiden asettelussa voidaan hyödyntää Kyky-viisaria.
Eri ammattialoja edustaville työpajoille voidaan luoda omat vuosikellot, joiden avulla pajat suunnittelevat ohjelmansa huomioiden pajan ammattialan. Pajoilla voi olla myös yhteisiä tapahtumia ja tempauksia, esim. niittotalkoot, melontaretki tai yhteinen leiri. Luontotoimintoihin osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Yhteistyö Metsähallituksen kanssa
Yhteistyön tavoitteena on löytää luontokohteita, joissa työpajan asiakkaat voivat toimia valmentajiensa kanssa ympäristön- ja luonnonhoitotehtävissä Metsähallituksen asiantuntijan perehdytyksen ja opastuksen avulla. Toteutuakseen yhteistyö vaatii organisaatioiden johdon tuen. Metsähallituksen näkökulmasta toimintamalli on kuvattu prosessina, joka kattaa vaiheet työtehtävien suunnittelusta, toteutuksesta ja palautekeskustelusta.
Metsähallituksella on luontokohteita ja se pystyy osoittamaan ja ohjeistamaan eri tehtäviin, joita niissä voi tehdä. Myös Metsähallituksen henkilöstön asiantuntemus mm. eläinlajeista ja erätaidoista on merkittävä potentiaali. Työpajojen henkilöstön koulutuksessa ja toimintaan osallistuvien työpaja-asiakkaiden opastamisessa ja perehdyttämisessä voidaan hyödyntää Metsähallinnon henkilöstön asiantuntemusta. Yhteistyö voi liittyä toiminnan suunnitteluun ja käytännön toteutukseen.
Käytännön yhteistyön aloittamisen ja ylläpidon kannalta oleellista on, että kummallakin osapuolella on tiedossa yhteyshenkilö, jota lähestyä. Yhteistyön selkiyttämiseksi ja jatkuvuuden turvaamiseksi on hyvä tarvittaessa laatia esimerkiksi käyttöoikeussopimus tietyn luontokohteen käytöstä työpajatoiminnassa.
Luontoperustaista toimintaa työpajoilla ei ole määritelty tai ohjeistettu valtakunnallisesti, joten työpajatoiminta, kuten myös ohjaajien koulutustausta vaihtelee. Toimintamalli tarjoaa tukea tähän.
Toiminnan suunnittelu
Toiminnan tulee olla tavoitteellista ja suunnitelmallista. Suunnittelu sisältää luontokohteiden ja tehtävien valinnan. Toiminnan suunnittelun tukena voidaan hyödyntää Luontoa toimintaan – Yhteistyömalleja osallisuuteen -hankkeessa kehitettyjä työkaluja (ks. hankkeen loppuraportti).
Hankkeen loppuraportti (Ouka.fi)
Luonnon käyttäminen valmennusympäristönä vaatii etukäteissuunnittelua, mutta ei välttämättä sen enempää aikaa kuin toiminta sisätiloissa. Työpajojen asiakkaat osallistuvat esimerkiksi retkien suunnitteluun, jolloin osallistujien toiveet ja myös heitä mahdollisesti jännittävät tilanteet ja asiat voidaan ottaa huomioon mahdollisimman hyvin ja varautua niihin jo ennalta. Tärkeitä asioita huomioitavaksi ovat myös turvallisuus, kuljetuskalusto ja varusteet. Osallistujien vaatetukseen tulee kiinnittää huomiota ja sitä pitää tarvittaessa täydentää erityisesti talvella. Tarvittavaan varustukseen vaikuttavat retken tai ulkoilun kesto, vaativuus ja olosuhteet. Myös eväät ovat tärkeässä roolissa.
Vaadittavat resurssit
Mallin käyttöönottoa varten tarvitaan asiasta innostunut henkilö, jolla on taito ja halu tehdä verkostomaista yhteistyötä Metsähallituksen ja muiden toimijoiden kanssa sekä valmius liikkua luonnossa. Keskeistä on, että ohjaajat ovat itse motivoituneita ja kiinnostuneita luonnosta. Työntekijän on hyvä osata luonnossa liikkumisen perusteet (kartan luku, kompassin käyttö), tulentekotaidot ja hätäensiapu. Ainakin yhdellä mukaan lähtevistä valmentajista on hyvä olla valmius kuljettaa osallistujia autolla.
Luonnollisesti toimintaan tulee olla varattu riittävät taloudelliset ja ajalliset resurssit, missä korostuu myös organisaation johdon tuki toiminnalle. Aikaresurssia tarvitaan toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen lisäksi työntekijöiden kouluttamiseen. Koulutusten aiheina voivat olla ekopsykologia, Green care -toiminnan perusteet, erä- ja retkitaidot ja turvallisuus. Lisäksi toiminnan sisällön mukaan koulutusta voidaan tarvita esimerkiksi permaviljelyyn, jää- ja lumirakentamiseen tai villiyrtteihin liittyen. Toiminnan kuvaaminen ja siitä viestiminen ammattilaisten kesken, yhteistyökumppaneille ja potentiaalisille työpaja-asiakkaille on tärkeää, jotta kaikki osalliset saavat käsityksen sitä, millaisesta toiminnasta on kyse. Vaikka toiminta ei vaadi erityisiä hankintoja tai tiloja, niin esimerkiksi varusteista, ruokailuista ja kuljetuksista aiheutuviin kuluihin on varauduttava. Mikäli tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita esimerkiksi luonnonhoitotöiden opastamiseen, kuluja voi aiheutua ostopalveluista ja korvauksista.
Kuva
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET : OSALLISUUTTA JA HYVINVONTIA LUONNOSTA ELÄMYSTEN JA TOIMINNAN KAUTTA
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Uudet kokemukset turvallisessa ilmapiirissä tarjoavat osallistujille mahdollisuuden irrottautua tavanomaisesta arjesta, oppia uutta ja löytää itsestään uusia voimavaroja esimerkiksi sosiaalisten kontaktien tai luonnonhoitotöiden kautta. Luontoympäristö itsessään tekee vuorovaikutuksesta usein helpompaa ja tasaa osallistujien rooleja. Parhaimmillaan vahvistetaan osallistujien luontosuhdetta pysyvästi. Myös ammattilaisille toiminta tarjoaa hyvinvointia ja uutta sisältöä työhön. (1)
Toiminnan lähtökohtana ovat kohderyhmän toiveet ja tarpeet. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan osallistujien ja eri alojen ammattilaisten yhteistyönä. Kaikilla mukana olevilla toimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. (1,2) Yhteiskehittämisen myötä työpajojen asiakkaat ovat osa tiimiä ja yhteisöä. Projektissa toimiminen vahvistaa samalla kansalais-, vaikuttamis- ja demokratiataitoja. Mukana olevien organisaatioiden mahdollisuudet toteuttaa luontoperustaista toimintaa ja omia strategioitaan paranevat yhteistyön myötä. (2)
Toiminnan tuotokset, kuten luontokohteiden opasteviitat, hyödyttävät kaikkia kohteessa vierailevia. Näin osallistujat saavat omaa osaamistaan ja tekemistään esille myös laajemmalle joukolle ja voivat siten olla osa yhteisöä. Myös merkityksellisyyden ja yhdenvertaisuuden kokemus vahvistuu. Elinympäristöön, paikan historiaan, kulttuuriperintöön, ja luontoon tutustuminen lisää kuulumisen tunnetta ja herättää huomaamaan, että omalla toiminnalla on merkitystä ympäristön kannalta. (3)
Toiminnalla on luotu uutta rakennetta työpajatoimintaan tuomalla siihen mukaan suunnitelmallinen luontoperustainen toiminta ja uudenlainen yhteistyökumppani, jonka toiminta ei kohdistu erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin. Yhdessä toimiminen lisää osapuolten tietämystä luontoperustaisesta toiminnasta ja sen hyvinvointivaikutuksista. Hankkeen toimintaa ja tuloksia esitellään päättäjille, millä pyritään edistämään luonnon roolia työpajatoiminnassa. Tällä tavalla pyritään luomaan osallisuutta lisääviä rakenteita.
- Luonto ja osallisuus (Thl.fi)
- Avoimet tilat (Thl.fi)
- Verkostoiva työ (Thl.fi)
- Kohti osallisuutta ja aktiivisuutta tukevaa sosiaaliturvaa (Thl.fi)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.