Matalan kynnyksen muistineuvonta ja –ohjaus Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella
Muistineuvonta on yksilöllinen palvelumuoto muistiperheille ja sen tavoitteena on tukea arjen toiminnoissa selviytymistä.
Matalan kynnyksen neuvonta voi tapahtua puhelimitse, kasvokkain tai erilaisten digitaalisten kanavien kautta. Usein tukena käytetään kirjallista materiaalia.
Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä ja Satakunnassa noin 6200 henkilöä. Varsinais-Suomen kunnissa tehdyistä vanhuspalvelujen suunnitelmista 83 % sisältää tavoitteen muistisairaiden erityispalvelujen järjestämisestä, Satakunnassa luku on 82 %. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019).
Väestörakenteen muutoksen myötä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan huomattavasti useissa kunnissa. Samalla muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä etenevissä muistisairauksissa. Tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista kolmasosa sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Tämä aiheuttaa erityisen kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen kuntien ja maakuntien sote-palveluille.
Muistisairauteen sairastunut henkilö ja hänen lähipiirinsä tarvitsevat tietoa muistisairaudesta ja tukea sopeutumiseen, liittyen elämäntilanteen muutokseen. Tämä tilanne tuo usein esille haasteita selvitä arkielämässä. Tässä vaiheessa on oleellisen tärkeää löytää julkisen palvelun rinnalle kolmannen sektorin palvelut.
Muistineuvonta ja -ohjaus on erityisasiantuntemusta elämän ongelmakohtien tuntemisessa ja vertaisuuden mahdollistamaa arjen ymmärtämystä ja se eroaa lähtökohdiltaan julkishallinnon ammatillisesta ja säädöksiin perustuvasta neuvonnasta ja ohjauksesta. Järjestöjen neuvontaa ja ohjausta tehdään tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.
Muistiluotsin yhteistyö kunnan tai maakunnan kanssa ei korvaa julkisia palveluja, mutta täydentää palvelujärjestelmää vahvistamalla hyvinvoinnin edellytyksiä tarjoamalla erityisesti erityisosaamiseen, kokemukseen ja vertaisuuteen perustuvaa neuvontaa ja ohjausta.
Tavoitteena on, että muistiperhe saa tarvitsemansa tiedon ja tuen mahdollisimman oikea-aikaisesti ja heille soveltuvassa muodossa; muistisairas ja hänen lähipiirinsä ymmärtävät muistisairauden olevan etenevä sairaus. Tässä tilanteessa nousee esiin muistineuvonnan yksilöllisyys; muistineuvojan on mahdollista räätälöidä palvelunsa tarpeen mukaisesti. Tarvittaessa yhteydenottoja/tapaamisia voi olla useita.
Huomioitavaa on myös se, että muistiperheet voisivat elää mahdollisimman normaalia, omannäköistä elämäänsä.
Muistineuvonta-toiminnan systemaattinen tuloksen mittaaminen on hankalaa, sillä asiakastiedoista ei kerätä rekisteriä ja asiakkaat voivat asioida myös nimettömästi. Palaute on lähinnä sanallista ja sitä saadaan ja kysytään neuvontatilanteen lopuksi. Työntekijän oman kehittämisen lisäksi palautteet kerätään palauteboxiin Surveypalissa olevaan sähköiseen toiminnanohjaus-järjestelmään, josta niitä käsitellään koko tiimin kesken kahdesti vuodessa laadunarviointitalkoissa.
Muistiluotsissa tehdään toimintasuunnitelma vuoden ajalle, jossa arvioidaan yhteydenottojen määrä. Suunnitelmassa tehdään alustava arvio, paljonko muistineuvojalla on yhteydenottoja puhelimitse ja kasvokkain.
Laaja-alainen tiedottaminen eri kanavien kautta (Muistiyhdistyksen kotisivut, Facebook, media, liikkuvilla infopisteillä ja ammattilaisverkostojen kautta tiedottaminen) mahdollistaa sen, että uudet asiakkaat löytävät palvelujen piiriin.
Asiakkaan ottaessa yhteyttä, muistineuvojan ammattitaitoa on havainnoida asiakkaan tilannetta niin, että asiakas saa sellaista tietoa, jota juuri sillä hetkellä kaipaa. Muistineuvojan tehtävässä on oleellista oikeanlainen laaja asiantuntemus mm. muistisairauksista ja niiden aiheuttamista elämänhallinnan ja toimintakyvyn muutoksista.
Muistineuvonnan ja ohjauksen sisältö muokkautuu aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Muistiluotsin neuvonnasta ja ohjauksessa tarjotaan tietoa ja tukea esim. seuraavissa tilanteissa:
- Huoli omasta tai läheisen muistista. Milloin ja miten on aika hakeutua tutkimuksiin? Miten ja missä muistia tutkitaan? Entä jos läheinen ei halua muistiaan tutkittavan?
- Tiedontarve muistisairauksien hoidosta ja vaikutuksista elämään.
- Keinot ylläpitää muistisairaan henkilön toimintakykyä
- Mahdollisuudet ja oikeudet julkisen, yksityisen ja kolmannes sektorin tarjoamiin palveluihin tai etuuksiin
- Mahdollisuudet osallistua ja olla osallisena: vertaistuki, vapaaehtoisuuden muodot ja muu toiminta järjestöissä
- Keinot varautua tulevaisuuteen, mm. edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto
- Omaisten ja läheisten hyvinvointi ja jaksaminen
Muistineuvonnan ja -ohjauksen kohteena ovat muistisairas henkilö tai hänen läheisensä, alan ammattihenkilö, omasta tai läheisensä muistista huolestunut tai muistiasioista kiinnostunut henkilö.
Asiakasymmärryksessä on kyse ennen kaikkea toiveiden, tarpeiden ja odotusten tuntemisesta. Tärkeää on puhua asiakkaan kanssa samaa kieltä ja lähestyä aihetta tavalla, jonka hän ymmärtää.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus on kartoittanut asiakastarvekyselyn avulla asiakkailtaan tarpeita ja toiveita. Asiakastarvekyselyn tuloksista saimme arvokasta tietoa kehittää toimintaamme edelleen asiakaslähtöiseen suuntaan.
