Matalan kynnyksen muistineuvonta ja –ohjaus Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella

Muistineuvonta on yksilöllinen palvelumuoto muistiperheille ja sen tavoitteena on tukea arjen toiminnoissa selviytymistä.

Matalan kynnyksen neuvonta voi tapahtua puhelimitse, kasvokkain tai erilaisten digitaalisten kanavien kautta. Usein tukena käytetään kirjallista materiaalia.

Toimintaympäristö **

Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä ja Satakunnassa noin 6200 henkilöä. Varsinais-Suomen kunnissa tehdyistä vanhuspalvelujen suunnitelmista 83 % sisältää tavoitteen muistisairaiden erityispalvelujen järjestämisestä, Satakunnassa luku on 82 %. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019).

Väestörakenteen muutoksen myötä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan huomattavasti useissa kunnissa. Samalla muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä etenevissä muistisairauksissa. Tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista kolmasosa sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Tämä aiheuttaa erityisen kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen kuntien ja maakuntien sote-palveluille. 

 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Muistisairauteen sairastunut henkilö ja hänen lähipiirinsä tarvitsevat tietoa muistisairaudesta ja tukea sopeutumiseen, liittyen elämäntilanteen muutokseen. Tämä tilanne tuo usein esille haasteita selvitä arkielämässä. Tässä vaiheessa on oleellisen tärkeää löytää julkisen palvelun rinnalle kolmannen sektorin palvelut. 

Muistineuvonta ja -ohjaus on erityisasiantuntemusta elämän ongelmakohtien tuntemisessa ja vertaisuuden mahdollistamaa arjen ymmärtämystä ja se eroaa lähtökohdiltaan julkishallinnon ammatillisesta ja säädöksiin perustuvasta neuvonnasta ja ohjauksesta. Järjestöjen neuvontaa ja ohjausta tehdään tiiviissä yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.

Muistiluotsin yhteistyö kunnan tai maakunnan kanssa ei korvaa julkisia palveluja, mutta täydentää palvelujärjestelmää vahvistamalla hyvinvoinnin edellytyksiä tarjoamalla erityisesti erityisosaamiseen, kokemukseen ja vertaisuuteen perustuvaa neuvontaa ja ohjausta.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Muistisairauteen sairastuneiden henkilöiden ja läheisten palvelujen tarpeet ovat aina yksilöllisiä ja samanaikaisesti heillä on oikeus yhdenvertaisiin palveluihin asuinkunnasta riippumatta.

Julkisen ja yksityisen sektorin muistityötä tekevät ammattilaiset ovat tärkeässä roolissa suunniteltaessa muistiperheiden tarpeellisia tuki- ja palvelumuotoja sekä räätälöityjä hoitopolkuja.  Muistiluotsin muistineuvonta ja -ohjaus täydentää tätä palvelukokonaisuutta tarve- ja asiakaslähtöisesti. Suorassa asiakastyössä huomioidaan muistiperheiden yksilölliset tarpeet ja niihin perustuen pyritään aikaansaamaan juuri heille oikea palvelukokonaisuus.

Kun muistiperhe saa oikea-aikaista tietoa ja palvelua kaikissa muistisairauden eri vaiheissa, saattaa ympärivuorokautisen hoidon tarve siirtyä jonkin verran myöhempään ajankohtaan. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että muistiperhe saa tarvitsemansa tiedon ja tuen mahdollisimman oikea-aikaisesti ja heille soveltuvassa muodossa; muistisairas ja hänen lähipiirinsä ymmärtävät muistisairauden olevan etenevä sairaus. Tässä tilanteessa nousee esiin muistineuvonnan yksilöllisyys; muistineuvojan on mahdollista räätälöidä palvelunsa tarpeen mukaisesti. Tarvittaessa yhteydenottoja/tapaamisia voi olla useita.

Huomioitavaa on myös se, että muistiperheet voisivat elää mahdollisimman normaalia, omannäköistä elämäänsä.

Muutoksen mittaaminen

Muistineuvonta-toiminnan systemaattinen tuloksen mittaaminen on hankalaa, sillä asiakastiedoista ei kerätä rekisteriä ja asiakkaat voivat asioida myös nimettömästi. Palaute on lähinnä sanallista ja sitä saadaan ja kysytään neuvontatilanteen lopuksi. Työntekijän oman kehittämisen lisäksi palautteet kerätään palauteboxiin Surveypalissa olevaan sähköiseen toiminnanohjaus-järjestelmään, josta niitä käsitellään koko tiimin kesken kahdesti vuodessa laadunarviointitalkoissa.

Toteutussuunnitelma

Muistiluotsissa tehdään toimintasuunnitelma vuoden ajalle, jossa arvioidaan yhteydenottojen määrä. Suunnitelmassa tehdään alustava arvio, paljonko muistineuvojalla on yhteydenottoja puhelimitse ja kasvokkain.

Laaja-alainen tiedottaminen eri kanavien kautta (Muistiyhdistyksen kotisivut, Facebook, media, liikkuvilla infopisteillä ja ammattilaisverkostojen kautta tiedottaminen) mahdollistaa sen, että uudet asiakkaat löytävät palvelujen piiriin.

Asiakkaan ottaessa yhteyttä, muistineuvojan ammattitaitoa on havainnoida asiakkaan tilannetta niin, että asiakas saa sellaista tietoa, jota juuri sillä hetkellä kaipaa. Muistineuvojan tehtävässä on oleellista  oikeanlainen laaja asiantuntemus mm. muistisairauksista ja niiden aiheuttamista elämänhallinnan ja toimintakyvyn muutoksista. 

Muistineuvonnan ja ohjauksen sisältö muokkautuu aina yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan. Muistiluotsin neuvonnasta ja ohjauksessa tarjotaan tietoa ja tukea esim. seuraavissa tilanteissa:

  • Huoli omasta tai läheisen muistista. Milloin ja miten on aika hakeutua tutkimuksiin? Miten ja missä muistia tutkitaan? Entä jos läheinen ei halua muistiaan tutkittavan?
  • Tiedontarve muistisairauksien hoidosta ja vaikutuksista elämään.
  • Keinot ylläpitää muistisairaan henkilön toimintakykyä
  • Mahdollisuudet ja oikeudet julkisen, yksityisen ja kolmannes sektorin tarjoamiin palveluihin tai etuuksiin
  • Mahdollisuudet osallistua ja olla osallisena: vertaistuki, vapaaehtoisuuden muodot ja muu toiminta järjestöissä
  • Keinot varautua tulevaisuuteen, mm. edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto
  • Omaisten ja läheisten hyvinvointi ja jaksaminen
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Muistineuvonnan ja -ohjauksen kohteena ovat muistisairas henkilö tai hänen läheisensä, alan ammattihenkilö, omasta tai läheisensä muistista huolestunut tai muistiasioista kiinnostunut henkilö. 

Asiakasymmärryksessä on kyse ennen kaikkea toiveiden, tarpeiden ja odotusten tuntemisesta. Tärkeää on puhua asiakkaan kanssa samaa kieltä ja lähestyä aihetta tavalla, jonka hän ymmärtää. 

Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus on kartoittanut asiakastarvekyselyn avulla asiakkailtaan tarpeita ja toiveita. Asiakastarvekyselyn tuloksista saimme arvokasta tietoa kehittää toimintaamme edelleen asiakaslähtöiseen suuntaan. 

Liitteet
Ratkaisun perusidea **

Muistisairas henkilö ja hänen läheisensä  kaipaavat tietoa sairaudesta ja tukea arjen sujumiseen kaikissa muistisairauden vaiheissa. Julkinen terveydenhuolto tai yksityinen palveluntuottaja tutkii, diagnosoi, hoitaa sekä huolehtii hoidon seurannasta. Muistijärjestö toimii näiden järjestelmien rinnalla täydentäen edellämainittuja palveluita, antaen palvelu- ja etuusneuvontaa, keskusteluapua ja henkistä tukea. 

Muistijärjestö voi olla myös ohjaamassa julkisten palveluiden piiriin, esimerkiksi silloin, kun on huoli omasta tai läheisen muistin heikkenemisestä.  

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

VSSK-Muistiluotsin muistineuvonta ja -ohjaus on jo vakiintunutta, asiakkaalle maksutonta toimintaa. Suunniteltaessa maakunnallista Muistiluotsi-toimintaa jo hankevaiheessa oli noussut tarve asiakastyön alueelta kehittää muistineuvontaa omaksi palvelumuodoksi.

Noin yhden työntekijän työpanos/maakunta on resurssoitu muistineuvojan tehtävään, johon edellytetään oikeanlaista laajaa asiantuntemusta mm. muistisairauksiin ja niiden aiheuttamiin elämänhallinnan ja toimintakyvyn muutoksiin. 

Muistineuvojan asiakaskunnan saavuttamiseksi tarvitaan paljon laajaa tiedottamista eri kanavien kautta. Osana maakunnallista Muistiluotsin toimintaa ovat muistityön ammattilaisverkostot, joiden kautta muistineuvonnan palvelut ovat tulleet tutuksi asiakaskunnalle. Järjestöyhteistyön puitteissa palveluista tiedottaminen on monipuolista ja sujuvaa. Medianäkyvyys on myös olennainen osa tämän ajan tiedon kulkua. 

Muistineuvonnan tarve alueellamme on hyvin ilmeinen eikä juurruttamistoiminnassa ole ollut hankaluuksia. Myös yhteistyö oman organisaation erilaisten hankkeiden kanssa on ollut hedelmällistä ja hankkeet myös tukevat omalla toiminnallaan tietoutta muistineuvonnan saatavuudesta.  

 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Muistineuvonnan ja -ohjauksen toteuttaminen vaatii tekijältään oikeanlaista laajaa asiantuntemusta mm. muistisairauksiin ja niiden aiheuttamiin elämänhallinnan ja toimintakyvyn muutoksiin. Työtehtävässä korostuvat joustavuus,  inhimillisyys ja vuorovaikutustaidot sekä laaja-alainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän tunteminen. 

Tämä toimintamalli on sovellettavissa eri sairautta sairastavien ja läheisten kanssa työskennellessä.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Muistineuvonta ja -ohjaus on lisännyt muistiperheiden tiedon ja tuen saantia koko maakunnan alueella. Tiedon saannin myötä muistisairaat ja heidän läheisensä ovat rohkaistuneet ottamaan vastaan palveluita ja tätä kautta hyvinvointi on lisääntynyt muistiperheissä. Saadun tiedon avulla on mahdollisesti hälventynyt myös muistisairauksiin yleisesti liitetty häpeän tunne.  

Muistineuvonta ja-ohjaus voi olla hyvinkin pitkäkestoista, jopa vuosia kestävää tukea ja neuvontaa. Tapaamisia ja yhteydenottoja voi olla lukuisia ja näin muistisairaan ja hänen läheistensä elämä voi olla helpompaa ja turvallisempaa koko sairastamisen ajan. 

Toiminnasta saatua palautetta:

”Kiitos neuvoista, nyt tiedän, miten etenen täällä kotikunnassani muistitutkimuksiin hakeutuessani.”

"Saamani tieto auttoi minua ymmärtämään tätä sairautta ja muutoksia elämässämme, enkä ehkä menetäkkään malttiani niin helposti seuraavaksi, kun taas tapahtuu jotain outoa."

”Kyllä taas keskustelu kanssasi helpotti ja kokeilen tässä kotona uusia ideoita, joita yhdessä pohdimme ja toivotaan, että elämä helpottuu ainakin vähäksi aikaa” (vuosien neuvontakontakti muistisairaan henkilön omaisen kanssa).