Matalan kynnyksen muistineuvonta ja –ohjaus Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella
Muistineuvonta on yksilöllinen palvelumuoto muistiperheille ja sen tavoitteena on tukea arjen toiminnoissa selviytymistä.
Matalan kynnyksen neuvonta voi tapahtua puhelimitse, kasvokkain tai erilaisten digitaalisten kanavien kautta. Usein tukena käytetään kirjallista materiaalia.
Toimintamallin nimi
Muistineuvonta on yksilöllinen palvelumuoto muistiperheille ja sen tavoitteena on tukea arjen toiminnoissa selviytymistä.
Matalan kynnyksen neuvonta voi tapahtua puhelimitse, kasvokkain tai erilaisten digitaalisten kanavien kautta. Usein tukena käytetään kirjallista materiaalia.
Muistisairas henkilö ja hänen läheisensä kaipaavat tietoa sairaudesta ja tukea arjen sujumiseen kaikissa muistisairauden vaiheissa. Julkinen terveydenhuolto tai yksityinen palveluntuottaja tutkii, diagnosoi, hoitaa sekä huolehtii hoidon seurannasta. Muistijärjestö toimii näiden järjestelmien rinnalla täydentäen edellämainittuja palveluita, antaen palvelu- ja etuusneuvontaa, keskusteluapua ja henkistä tukea.
Muistijärjestö voi olla myös ohjaamassa julkisten palveluiden piiriin, esimerkiksi silloin, kun on huoli omasta tai läheisen muistin heikkenemisestä.
Suomessa on 193 000 ihmistä, jotka sairastavat muistisairautta, työikäisiä on noin 7 000 henkilöä. Vuosittain 14 500 henkilöä sairastuu etenevään muistisairauteen.(Muistiliitto 2019) Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavia muistisairaita arvioidaan vuonna 2020 olevan Varsinais-Suomessa noin 12 000 henkilöä ja Satakunnassa noin 6200 henkilöä. Varsinais-Suomen kunnissa tehdyistä vanhuspalvelujen suunnitelmista 83 % sisältää tavoitteen muistisairaiden erityispalvelujen järjestämisestä, Satakunnassa luku on 82 %. Varsinais-Suomessa yli 75-vuotiaista kokee muistinsa huonoksi tai erittäin huonoksi 8,7 % ja Satakunnassa 11 %, koko Suomessa osuus on 8,7 % (THL 2019).
Väestörakenteen muutoksen myötä ikäihmisten määrä tulee kasvamaan huomattavasti useissa kunnissa. Samalla muistisairauksien esiintyvyys lisääntyy merkittävästi, koska ikä on suurin riskitekijä etenevissä muistisairauksissa. Tilastojen mukaan yli 85-vuotiaista kolmasosa sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta. Tämä aiheuttaa erityisen kansanterveydellisen ja -taloudellisen haasteen kuntien ja maakuntien sote-palveluille.
Muistineuvonnan ja -ohjauksen kohteena ovat muistisairas henkilö tai hänen läheisensä, alan ammattihenkilö, omasta tai läheisensä muistista huolestunut tai muistiasioista kiinnostunut henkilö.
Asiakasymmärryksessä on kyse ennen kaikkea toiveiden, tarpeiden ja odotusten tuntemisesta. Tärkeää on puhua asiakkaan kanssa samaa kieltä ja lähestyä aihetta tavalla, jonka hän ymmärtää.
Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsi-asiantuntija- ja tukikeskus on kartoittanut asiakastarvekyselyn avulla asiakkailtaan tarpeita ja toiveita. Asiakastarvekyselyn tuloksista saimme arvokasta tietoa kehittää toimintaamme edelleen asiakaslähtöiseen suuntaan.
VSSK-Muistiluotsin muistineuvonta ja -ohjaus on jo vakiintunutta, asiakkaalle maksutonta toimintaa. Suunniteltaessa maakunnallista Muistiluotsi-toimintaa jo hankevaiheessa oli noussut tarve asiakastyön alueelta kehittää muistineuvontaa omaksi palvelumuodoksi.
Noin yhden työntekijän työpanos/maakunta on resurssoitu muistineuvojan tehtävään, johon edellytetään oikeanlaista laajaa asiantuntemusta mm. muistisairauksiin ja niiden aiheuttamiin elämänhallinnan ja toimintakyvyn muutoksiin.
Muistineuvojan asiakaskunnan saavuttamiseksi tarvitaan paljon laajaa tiedottamista eri kanavien kautta. Osana maakunnallista Muistiluotsin toimintaa ovat muistityön ammattilaisverkostot, joiden kautta muistineuvonnan palvelut ovat tulleet tutuksi asiakaskunnalle. Järjestöyhteistyön puitteissa palveluista tiedottaminen on monipuolista ja sujuvaa. Medianäkyvyys on myös olennainen osa tämän ajan tiedon kulkua.
Muistineuvonnan tarve alueellamme on hyvin ilmeinen eikä juurruttamistoiminnassa ole ollut hankaluuksia. Myös yhteistyö oman organisaation erilaisten hankkeiden kanssa on ollut hedelmällistä ja hankkeet myös tukevat omalla toiminnallaan tietoutta muistineuvonnan saatavuudesta.
Muistineuvonta ja -ohjaus on lisännyt muistiperheiden tiedon ja tuen saantia koko maakunnan alueella. Tiedon saannin myötä muistisairaat ja heidän läheisensä ovat rohkaistuneet ottamaan vastaan palveluita ja tätä kautta hyvinvointi on lisääntynyt muistiperheissä. Saadun tiedon avulla on mahdollisesti hälventynyt myös muistisairauksiin yleisesti liitetty häpeän tunne.
Muistineuvonta ja-ohjaus voi olla hyvinkin pitkäkestoista, jopa vuosia kestävää tukea ja neuvontaa. Tapaamisia ja yhteydenottoja voi olla lukuisia ja näin muistisairaan ja hänen läheistensä elämä voi olla helpompaa ja turvallisempaa koko sairastamisen ajan.
Toiminnasta saatua palautetta:
”Kiitos neuvoista, nyt tiedän, miten etenen täällä kotikunnassani muistitutkimuksiin hakeutuessani.”
"Saamani tieto auttoi minua ymmärtämään tätä sairautta ja muutoksia elämässämme, enkä ehkä menetäkkään malttiani niin helposti seuraavaksi, kun taas tapahtuu jotain outoa."
”Kyllä taas keskustelu kanssasi helpotti ja kokeilen tässä kotona uusia ideoita, joita yhdessä pohdimme ja toivotaan, että elämä helpottuu ainakin vähäksi aikaa” (vuosien neuvontakontakti muistisairaan henkilön omaisen kanssa).
Kansikuva
