Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Matalan kynnyksen työtoiminta osana opioidikorvaushoitoa ja asumisen tukea

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

 

Alkuperäinen malli julkaistu / tekijä/ lähdeviittaus: Salomäki Pirjetta & Ville Peltonen. 2019. Innokylä.

Matalan kynnyksen työtoiminta on kuntoutukseen, hoitoon tai asumiseen liittyvää toimintaa palveluiden piirissä oleville asiakkaille / asukkaille.

Toimintaympäristö **

Toimintamallin käyttöönotto edellyttää kulttuurin muutosta organisaatiossa, työryhmissä ja yhteisöissä sekä asiakkaiden ja ammattilaisten yksilöllistä kasvua ja kehitystä.

Kts. liite Näkökulmataulukko

Kts. otsikko VINKIT TOIMINTAMALLIN SOVELTAJILLE

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Matalan kynnyksen työtoimintaa toteutetaan osana asiakkaan tarpeisiin vastaavaa psykososiaalista kuntoutusta. Tavoitteena on saada asiakkaiden arkeen mielekästä tekemistä, joka pohjautuu suoraan asiakkaiden omien tarpeiden kuulemisesta. Asiakkaat ovat toivoneet saavansa "oikeaa tekemistä", jotta arkipäivät täyttyisivät mielekkäällä aktiviteetillä, eikä tarvitsisi istua esimerkiksi kotona toimettomana.

Asiakkailta näkemyksiä matalan kynnyksen työtoiminnasta ja perusteista, miksi työtoimintaan hakeudutaan:

"Kauan poissa työelämästä"

"Rytmin löytäminen vaikeaa, oppii rutiineja"

"Uuteen paikkaan meneminen jännittää, helpompi aloittaa omasta yhteisöstä"

"Aktiviteettia, virkistää mieltä ja kehoa"

"Mitään ei ole tehty moneen vuoteen"

"Kynnykseen kompastumista"

"Ulosotossa paljon rahaa, työmarkkinoille ei asiaa"

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittäjät: Hankekehittäjät, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja opiskelijat, yhteistyökumppanit, hankkeen työntekijät Pirjetta Salomäki ja Ville Peltonen

Vastuuhenkilön yhteystiedot: Pirjetta Salomäki (pirjetta.salomaki@hoiva.fi, 0503106466)

 

Tavoiteltu muutos

Työtoimijat kantavat vastuun päihdepalveluyksiköiden yhteisten tilojen siisteydestä, uusien työtoimijoiden perehdytyksestä sekä omien työtuntiensa seurannasta.

Työtoimijat laativat yhdessä ohjaajien ja työvalmentajien kanssa yksilöllisen työtoimintasuunnitelman, joka rakentuu asiakkaan toiveiden ja tarpeiden mukaisesti.

Työtoimijat oppivat vastuullisuutta ja sitoutumista – työtoiminnan avulla monet arjen askareet helpottuvat, kun viikkoihin ja päiviin on selvät rakenteet. Oman elämän hallinnan tunne lisääntyy.

Henkilökunta omaksuu uuden työtavan ja ottaa vastuuta matalan kynnyksen työtoiminnan ohjaamisesta yhdessä työvalmentajan ja työtoimijoiden kanssa.

Työvalmentaja tukee, tsemppaa ja ohjaa työryhmiä sekä työtoimijoita pitkäjänteisesti kohti juurtunutta matalan kynnyksen työtoimintaa. Vähitellen päävastuu siirtyy työvalmentajalta kokonaan päihdepalveluyksiköiden työtoimijoille ja henkilökunnalle.

 

Muutoksen mittaaminen

Arviointikysymykset, -kriteerit ja indikaattorit:

Aloituspalaveri uusien työtoimijoiden kanssa, jossa käydään läpi asiakkaan voimavarat, toiveet ja tavoitteet matalan kynnyksen työtoiminnan suhteen. Mukana asiakkaan lisäksi omahoitaja ja työvalmentaja/t, sekä tarvittaessa lääkäri.

Työtoimijoiden kanssa pidetään yhteisiä suunnittelu- ja kehittämispalavereita, joissa kaikkien ääni saadaan kuuluviin. Näin työtoimijat ovat suoraan mukana päätöksenteossa.

Yksilölliset työtoiminnan kehityskeskustelut, joihin osallistuu työtoimijan lisäksi omahoitaja ja työvalmentajat, sekä tarvittaessa lääkäri. Näissä käydään läpi työtoimijan tilanne ja muokataan työtoimintasuunnitelmaa elämän- ja kuntoutumistilanteen mukaisesti.

Yleinen keskustelu ja palaute matalan kynnyksen työtoiminnasta, palautteeseen reagoiminen tarvittaessa.

Fiiliskierrokset, joissa käydään läpi viikon tapahtumat, tunteet ja ajatukset, jotka ovat heränneet päivän tai viikon aikana.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Palveluiden asiakkaille ja asukkaille, jotka pystyvät tekemään työnsä osallistumispäivänä.

Matalan kynnyksen työtoiminnan avulla kynnystä takaisin työllistämispalveluihin, työ- ja opiskeluelämään madalletaan. Matalan kynnyksen työtoiminnan on tarkoitus antaa asiakkaille onnistumisen tunteen kokemus, jotta heidän itsetuntonsa kasvaisi ja sitä kautta he saisivat tunteen siitä, että se ovat tärkeä osa asumis- tai hoitoyhteisöä sekä "yhteiskuntakelpoisia" kansalaisia. Matalan kynnyksen työtoiminnan aikana asiakkaat löytävät piileviä voimavarojaan, joiden avulla heidän tulevaisuutensa visio kirkastuu niin ohjaajille, mutta ennen kaikkea heille itselleen.

Työtoimijoilla ei tarvitse olla ennakkotietoja tai taitoja. Jokainen osallistuu omien voimavarojen, toimintakyvyn ja tarpeiden mukaan yhdessä suunniteltuihin työtoiminnan tehtäviin keskimäärin 1-4 tuntia päivä, 1-5 kertaa viikossa.

Työtehtävien yksilöllinen suunnittelu edesauttaa niiden onnistunutta suorittamista. Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n asiakkuudessa oleville asiakkaille työtoiminnasta maksetaan tuloverolain mukaista toiminta-avustusta.

 

Ratkaisun perusidea **

Matalan kynnyksen työtoiminta on osa asiakkaan toimintakyvyn edistämistä, arjen hallinnan opettelemista, konkreettista tekemistä päihteidenkäytön sijasta sekä asunnottomuuden uusiutumisen ennaltaehkäisyä. Se on kuntoutukseen, hoitoon ja asumisen tukeen liittyvää psykososiaalista kuntoutusta osana yksikön toimintaa.

Työtoimintatehtäviä voivat olla mm. huoltotyöt, muutot, siivous ja ympäristötyö. Osallistujan arjen toimintakyky arvioidaan yksilöllisesti ja toiminta suunnitellaan osaksi henkilökohtaista hoito -tai kuntoutus – tai palvelusuunnitelmaa. Toimintaan sisältyvät työtoiminnan sopimus ja työvalmennus, palveluohjaus, sekä tuki jatkopolulle. Jatkopolkuja voivat olla työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, opinnot ja palkkatyö.

Edistää asiakkaan toimintakykyä ja arjen hallintaa, tarjoaa konkreettista tekemistä päihteiden käytön sijaan, ehkäisee asunnottomuuden uusiutumista.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Matalan kynnyksen työtoiminta, on osa yksikön toimintaa. Työtoiminnan tehtäviä ovat mm. pienet huoltotyöt ja remontit, muutot, raivaukset, siivous, pihatyöt ja ympäristötyö.

Edellytyksenä toimintaan osallistumiselle on työtoimijan toimintakyky suhteessa työtehtävään työtoimintapäivänä. Työtoimijan on kyettävä edes hetkellisesti vastavuoroiseen vuorovaikutukseen. Hänen on ymmärrettävä osallistuvansa työtoimintaa: mitä tekee, missä tekee ja keiden kanssa sekä kyettävä ohjattuun toimintaan.

Omien voimavarojen mukaan n. 1-4h/päivä, 1-5x/viikko. Työtehtävät suunnitellaan yksilöllisesti.

TOTEUTUKSEN SUUNNITELMA

Matalan kynnyksen työtoiminnan juurruttaminen Diakonissalaitoksen opioidikorvaushoito – ja asumisyksiköiden rakenteisiin.

Juurruttaminen vaatii aikaa 2-3 vuotta, jotta yksikön työntekijät ja asiakkaat omaksuvat uuden työtavan perusteellisesti ja ottavat matalan kynnyksen työtoiminnan osaksi yksikössä tarjottavaan kuntoutukseen.

Työvalmentajan jatkuva läsnäolo, tukeminen ja tsemppaaminen uuteen työtapaan, henkilökunnan ja asiakkaiden kärsivällisyys, selkeät ajankohdat jolloin matalan kynnyksen työtoimintaa suoritetaan sekä pelisääntöjen laatiminen luovat tukevan perustan pitkäjänteiselle kehittämistyölle.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Jatkopolkuja: työkokeilu, kuntouttava työtoiminta, opinnot ja palkkatyö.

Haasteet

Matalan kynnyksen työtoimintaan sisältyy myös haasteita. Asiakkaiden motivoituminen voi olla haastavaa, jos "oikeaa tekemistä" ei ole ollut pitkään aikaan. Pitkäjänteinen, kärsivällinen ja motivoiva työote ovat avainasioita matalan kynnyksen työtoiminnan menestyksekkäälle kehittämistyölle. Haasteet kohdistuvat myös henkilökuntaan ja heidän työkulttuurinsa muuttumiseen - työtoiminnan juurtuminen yhteisön rakenteisiin voi olla pitkä prosessi, sillä joissain tapauksissa jopa vuosienkin aikana kehittyneet työtavat istuvat lujasti työyhteisössä.

Tarvittavat resurssit

Toimintaa koordinoiva työvalmentaja, muut organisatoriset edellytykset työtoiminnan järjestämiseen ml. osallistujien työvälineet, -vaatteet sekä vakuutukset.

Asiakasosallistujien toimeentulo

Toimeentulotuki, työmarkkinatuki, eläke, sairaspäiväraha.

Järjestämisvastuu, tärkeät kehittämiskumppanit

Päihdehuollon sekä sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisestä vastuussa olevat kunnat, palveluita tuottavat yritykset ja muut toimijat sekä kehittämiskumppaneina järjestöt ja asiakkaat.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Diakonissalaitoksen Hoiva Oy:n korvaushoitoyksiköissä matalan kynnyksen työtoiminta on keskittynyt painottuen siivoustoiminnan ympärille. Työtoimintaan osallistuvat huolehtivat siitä, että klinikan ja yhteisön tilat pysyvät siistinä, ja että kaikille riittää tekemistä. Työtoiminnassa jaetaan aina aluksi siivouksen vastuualueet, joista jokainen vastaa omalta osaltaan. Tämä opettaa asiakkaille vastuuntuntoa, ja pikkuhiljaa asiakkaat alkavat löytää ja havainnoida omia piiloutuneita voimavaroja. Tällä on suuri merkitys asiakkaan voinnin ja kuntoutuksen kannalta – asiakkaan arki siirtyy yhä enemmän päihdekeskeisestä aktiiviseksi puuhasteluksi, mikä johtaa monissa tapauksissa esim. koulun/työkokeilun/työharjoittelun aloittamiseen.

ARVIOINNIN TOTEUTUS

Tilanne käytännön toimeenpanon aikana:

Siivoustyötoiminta juurtunut osaksi kahden yksikön arkea. Siivoustyötoiminnalle on selkeät ajat, tehtävät ja ydinporukka, joka huolehtii siivouksen toteuttamisesta, siivousvälineiden puutteiden raportoinnista, uusien työtoimijoiden perehdyttämisestä sekä työtoimintatuntien seurannasta. Yksi yksikkö toimii käytännössä jo täysin ilman työvalmentajaa, sillä yksikön henkilökunta huolehtii työtoimijoille viikoittain maksettavan toiminta-avustusrahan tilaamisesta.

Tilanne käytännön toimeenpanon jälkeen:

Päihdepalveluyksiköiden ja talkkaritiimin työtoiminta jatkuu. Työtoimijat ottavat yhä enemmän vastuuta toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Työtoimijat tunnistavat omat voimavaransa ja pystyvät rajaamaan toimintaansa tilanteen niin vaatiessa. Työtoimijoiden jaksaminen on lisääntynyt ja keskittymiskyky parantunut, sekä vuorovaikutustaidot kehittyneet ryhmämuotoisen työtoimintatyöskentelyn myötä.