| Innokylä

Toimintaympäristö

Hankkeen suunnitteluvaiheessa olivat tiedossa kasvussa olevat nuorten yksinäisyyden kokemukset sekä mielenterveyden haasteet. Suunnittelu-, ja hakuvaiheessa Keski-Suomen mielenterveysindeksi oli maan 4.korkein. Tämän ohella hankkeen aikana maailmaa koettelivat erilaiset kriisit, jotka lisäsivät nuorten ja nuorten aikuisten pahoinvointia. Ja erityisesti ne heikensivät haavoittuvassa tilanteessa olevien henkilöiden tilannetta entisestään. Keskisuomalaisen julkaistussa artikkelissa (28.12.2022) todettiin, että korona-aika on lisännyt nuorten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä Keski-Suomessa. Nuorten hyvä elämä tutkimuksen loppuraportissa (2022) enemmistö (82 %) nuorista aikuisista arvioi, että korona-aika on lisännyt psyykkistä pahoinvointia heidän ikäryhmässään. Jopa yli puolet 20–29-vuotiaista (53 %) kantoi huolta henkisestä hyvinvoinnistaan. Valtaosa vastaajista (77%) piti mielenterveysongelmia nuorten pahoinvoinnin syynä. Mieli ry:n kyselytutkimuksessa (2021) kävi ilmi, että nuoret (18-34-vuotiaat) kaipaavat nykyistä enemmän tukea mielenterveyteensä eivätkä koe tämänhetkisiä palveluja riittävinä. Keski-Suomen kriisikeskus Mobilen tilastoinnin (1.1.-31.7.22) mukaan mielenterveyssyihin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet n. 38% verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2021. Hankkeen toiminta-aikana koronapandemian ja Ukrainan sodan heijastuessa nuorten mielen hyvinvointiin oli yhä tärkeämpää kehittää nuorten tarpeita vastaavaa matalankynnyksen toimintaa, jossa nuorten ja nuorten aikuisten olisi mahdollista solmia sosiaalisia suhteita sekä saada apua matalalla kynnyksellä.

Pitkät perinteet omaavaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa ystävätoimintaa on Keski-Suomessa ollut tarjolla, mutta erityisesti mielenterveystoipujien tukihenkilöistä on ollut pulaa jo pidemmän aikaa. Hokkasen (2023) harjoitteluun liittyvästä selvitystyöstä käy ilmi, että myös valtakunnan tasolla vapaaehtoisuuteen perustuvaa kaveritoimintaa on hyvin vähänlaisesti järjestetty mielenterveystoipujille ja usein toiminta on keskittynyt isoimpiin kaupunkeihin. Myös Keski-Suomen alueella tarvittiin koordinaatiota sekä uudenlaisia avauksia toiminnan elvyttämiseksi. Meijän Mieli-hankkeen toiminta kohdentui nuorille ja nuorille aikuisille (15-35-vuotiaille) mielenterveystoipujille.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

MeijänMieli- kaveritoiminnan tavoitteena oli vahvistaa toimintaan osallistuneiden mielen hyvinvointia, vähentää yksinäisyyttä lisätä toimintaan osallistuneiden vapaaehtoisten mielenterveysosaamista sekä vähentää mielenterveyden haasteisiin liittyvää stigmaa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Alkusysäyksen suunnittelulle antoi paikallisten mielenterveysjärjestöjen ja seurakuntien nostamat huolet mielenterveystoipujien ahdingosta sekä heidän havaintonsa siitä, että useammalta puuttuu ns. lähituki arjesta. Lähituella tarkoitetaan matalankynnyksen apua, jossa mielenterveystoipujat saa seuraa ja juttukaveria elämäänsä lievittämään yksinäisyyttä sekä helpottamaan arkea. Moni mielenterveyden pulmista kärsivä jää yksin uskaltamatta hakea arjen apua, vertaistukea tai hoitoa. Riski syrjäytymiselle sekä tilanteen vaikeutumiselle on suuri, jos ahdinkoon ei ole tarjolla tarvittavaa ja helposti saatavaa tukea. Yhteiskunnalliselta näkökulmalta tarkasteltuna vapaaehtoisuuteen ja vertaisuuteen perustuvan tuen kehittäminen ja tarjoamisen merkitys on suuri, mutta tämän ohella ei ole syytä unohtaa yksilön kokemusta ja asian merkitystä hänen hyvinvoinnilleen

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Hankkeen kohderyhmänä 15-35-vuotiaat mielenterveystoipujat. Suvimäen klubitalo toteutti hankkeen suunnitteluvaiheessa kyselyn mielenterveystoipijien tuen tarpeesta. Vastaajisat 78% toivoi itselleen tukea/tukihenkilöä. Vastaajien melestä kaikkein tärkeintä oli saada seuraa ja juttukaveri. Toiseeksi tärkeintä oli saad apua asioiden hoitamisessa erilaisten viranomaisten kanssa. Lähes yhtä tärkeää oli saada tukea erilaisiin tapahtumiin lähtemisessä ) mm. elokuvat, konsertit, liikunta).

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Livekaveritparitoiminnan rinnalle syntyi myös digikaveruuden muoto. Digikaveritoiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa kaveritoimintaa, jossa koulutettu vapaaehtoinen kulki nuoren matkassa digitaalisesti SOS-lapsikylän Ylitse MentorApp- sovelluksessa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/ylitse-mentorapp. Vapaaehtoiset digikaverit koulutettiin yhteistyössä SOS-lapsikylän kanssa.

Hankkeen aikana digikaveruutta markkinointiin Keski-Suomen alueella nuorille aktiivisesti. Sovellus on valtakunnallinen, joten yhteyttä ottanut nuori saattoi olla mistäpäin Suomea tahansa. Digikaveruus lisäsi kaveritoiminnan yhdenvertaisuutta, koska tässä toiminnassa nuoren asuinpaikalla ei ollut merkitystäh

Digikaveri-toiminnan stepit

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi on tärkeää kehittää heidän tarpeita vastaavaa matalankynnyksen toimintaa, jossa nuorten ja nuorten aikuisten on mahdollista solmia sosiaalisia suhteita sekä saada apua matalalla kynnyksellä. Meijän Mielen -kaveritoiminnassa havaitsimme, että jo pelkkä rento yhdessäolo, arkinen jutustelu, mielekäs puuhailu yhdessä sekä altistuminen uusille ympäristöille ja kokemuksille vievät toipujan ajatuksia pois mielen haasteista ja auttavat häntä näkemään toivon pilkahduksia omassa tilanteessaan. Vapaaehtoistoiminnan potentiaalin hyödyntämisellä voitaisiin parhaimmassa tapauksessa vähentää painetta ruuhkautuneissa mielenterveyspalveluissa.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Nimetty koordinoiva vastuuhenkilö, joka pitää kokonaisuuden hallinnassaan.
Koordinoivaan henkilön työnkuvaan kuuluu; viestintä, yhteydenpito verkostoon, vapaaehtoisten koulutukset ja tuki kaveripareille
Kaikissa vaiheissa: aktiivinen toiminnasta viestiminen
Meijän Kaveri-toiminnan etuna sovellettavuus (mm. eri kohderyhmille)

MEIJÄN KAVERITOIMINNAN - koulutuksen (kesto 6 h) sisällöt:

Ystävätoiminta ja vapaaehtoistoiminta
Vapaaehtoistoiminta ja työttömyysturva
Mielenterveys käsitteenä
Mielenterveystoipujan kohtaaminen
Kokemusasiantuntijuus
Toipumisorientaatio ja toipumisprosessi
Mielenterveystoipujan kohtaaminen
Diagnoosittomuus Meijän Kaveri -toiminnassa
Toivon merkitys toipumisessa
Myötätuntouupuminen
Meijän Kaverien tukimuodot
Ideoita kaveritoimintaan
Meijän Kaveriksi ryhtyminen
Meijän Kaverit –sopimus

Vinkit toimintamallin soveltajille

Meijän kaveri-toiminta on sovellettavissa hyvin eri kohderyhmille ja erilaisiin toimintaympäristöihin. Vapaaehtoisten mukaan saaminen toimintaan vaatii aktiivista verkostoitumista sekä toiminnan markkinointia. Kaveritoiminta, jossa vapaaehtoinen voi antaa kohdennetusti omaa aikaansa ja tukea yhdelle ihmisille koetaan usein erittäin merkityksellisenä, mutta toisaalta se on myös haastava vapaaehtoistoiminnan muoto. Vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä on löydyttävä tarpeeksi resursseja tuen tarjoamiseen vapaaehtoiselle, jotta hän jaksaisi toimia tehtävässään.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kaveritoimintaan osallistuneiden nuorten kokemukset olivat erittäin positiivisia. Kyselyyn vastaajat pitivät erityisesti kaveritapaamisten sisällöistä, koska kokivat, että he voivat itse vaikuttaa siihen ja se on heidän toiveiden mukaista. Myös vapaaehtoisen palautteista nousi esille, että toiminta oli lisännyt heidän hyvinvointiaan koska olivat kokeneet tehneensä merkityksellistä vapaaehtoistyötä. Parhaaksi toiminnassa koettiin kohtaaminen ja yhteisöllisyys.

MEIJÄN KAVERI -toiminta nuorille mielenterveystoipujille

Kuva