MEIJÄN KAVERI -toiminta nuorille mielenterveystoipujille

MEIJÄN KAVERI -toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa kaveritoimintaa, jossa koulutettu vapaaehtoinen kulkee hetken ajan mielenterveystoipujan matkassa juttuseurana ja tsempparina. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
MEIJÄN KAVERI -toiminta nuorille mielenterveystoipujille
Toimintamallin lyhyt kuvaus

MEIJÄN KAVERI -toiminta on vapaaehtoisuuteen perustuvaa kaveritoimintaa, jossa koulutettu vapaaehtoinen kulkee hetken ajan mielenterveystoipujan matkassa juttuseurana ja tsempparina. 

Toteutuspaikka
Toimintamallia kehitettiin Meijän Mieli -hankkeessa, jota hallinnoi Keski-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus. Toiminta-alue Keski-Suomi.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Suomi
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Tekijä

Merja Angle

Luotu

13.06.2023

Viimeksi muokattu

06.02.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi on tärkeää kehittää heidän tarpeita vastaavaa matalankynnyksen toimintaa, jossa nuorten ja nuorten aikuisten on mahdollista solmia sosiaalisia suhteita sekä saada apua matalalla kynnyksellä. Meijän Mielen -kaveritoiminnassa havaitsimme, että jo pelkkä rento yhdessäolo, arkinen jutustelu, mielekäs puuhailu yhdessä sekä altistuminen uusille ympäristöille ja kokemuksille vievät toipujan ajatuksia pois mielen haasteista ja auttavat häntä näkemään toivon pilkahduksia omassa tilanteessaan.  Vapaaehtoistoiminnan potentiaalin hyödyntämisellä voitaisiin parhaimmassa tapauksessa vähentää painetta ruuhkautuneissa mielenterveyspalveluissa. 

Toimintaympäristö **

Hankkeen suunnitteluvaiheessa olivat tiedossa kasvussa olevat nuorten yksinäisyyden kokemukset sekä mielenterveyden haasteet.  Suunnittelu-, ja hakuvaiheessa Keski-Suomen mielenterveysindeksi oli maan 4.korkein. Tämän ohella hankkeen aikana maailmaa koettelivat erilaiset kriisit, jotka lisäsivät nuorten ja nuorten aikuisten pahoinvointia. Ja erityisesti ne heikensivät haavoittuvassa tilanteessa olevien henkilöiden tilannetta entisestään. Keskisuomalaisen julkaistussa artikkelissa (28.12.2022) todettiin, että korona-aika on lisännyt nuorten ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä ja syrjäytymistä Keski-Suomessa. Nuorten hyvä elämä tutkimuksen loppuraportissa (2022) enemmistö (82 %) nuorista aikuisista arvioi, että korona-aika on lisännyt psyykkistä pahoinvointia heidän ikäryhmässään. Jopa yli puolet 20–29-vuotiaista (53 %) kantoi huolta henkisestä hyvinvoinnistaan. Valtaosa vastaajista (77%) piti mielenterveysongelmia nuorten pahoinvoinnin syynä. Mieli ry:n kyselytutkimuksessa (2021) kävi ilmi, että nuoret (18-34-vuotiaat) kaipaavat nykyistä enemmän tukea mielenterveyteensä eivätkä koe tämänhetkisiä palveluja riittävinä. Keski-Suomen kriisikeskus Mobilen tilastoinnin (1.1.-31.7.22) mukaan mielenterveyssyihin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet n. 38% verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2021.  Hankkeen toiminta-aikana koronapandemian ja Ukrainan sodan heijastuessa nuorten mielen hyvinvointiin oli yhä tärkeämpää kehittää nuorten tarpeita vastaavaa matalankynnyksen toimintaa, jossa nuorten ja nuorten aikuisten olisi mahdollista solmia sosiaalisia suhteita sekä saada apua matalalla kynnyksellä. 

Pitkät perinteet omaavaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa ystävätoimintaa on Keski-Suomessa ollut tarjolla, mutta erityisesti mielenterveystoipujien tukihenkilöistä on ollut pulaa jo pidemmän aikaa. Hokkasen (2023) harjoitteluun liittyvästä selvitystyöstä käy ilmi, että myös valtakunnan tasolla vapaaehtoisuuteen perustuvaa kaveritoimintaa on hyvin vähänlaisesti järjestetty mielenterveystoipujille ja usein toiminta on keskittynyt isoimpiin kaupunkeihin. Myös Keski-Suomen alueella tarvittiin koordinaatiota sekä uudenlaisia avauksia toiminnan elvyttämiseksi. Meijän Mieli-hankkeen toiminta kohdentui nuorille ja nuorille aikuisille (15-35-vuotiaille) mielenterveystoipujille.  

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Hankkeen kohderyhmänä  15-35-vuotiaat mielenterveystoipujat.  Suvimäen klubitalo toteutti hankkeen suunnitteluvaiheessa kyselyn mielenterveystoipijien tuen tarpeesta. Vastaajisat 78% toivoi itselleen tukea/tukihenkilöä. Vastaajien melestä kaikkein tärkeintä oli saada seuraa ja juttukaveri. Toiseeksi tärkeintä oli saad apua asioiden hoitamisessa erilaisten viranomaisten kanssa. Lähes yhtä tärkeää oli saada tukea erilaisiin tapahtumiin lähtemisessä ) mm. elokuvat, konsertit, liikunta). 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  1. Nimetty koordinoiva vastuuhenkilö, joka pitää kokonaisuuden hallinnassaan. 
  2. Koordinoivaan henkilön työnkuvaan kuuluu; viestintä, yhteydenpito verkostoon, vapaaehtoisten koulutukset ja tuki kaveripareille
  3. Kaikissa vaiheissa: aktiivinen toiminnasta viestiminen  
  4. Meijän  Kaveri-toiminnan etuna sovellettavuus (mm. eri kohderyhmille)

MEIJÄN KAVERITOIMINNAN - koulutuksen  (kesto 6 h) sisällöt: 

  • Ystävätoiminta ja vapaaehtoistoiminta
  • Vapaaehtoistoiminta ja työttömyysturva 
  • Mielenterveys käsitteenä
  • Mielenterveystoipujan kohtaaminen
  • Kokemusasiantuntijuus
  • Toipumisorientaatio ja toipumisprosessi
  • Mielenterveystoipujan kohtaaminen
  • Diagnoosittomuus Meijän Kaveri -toiminnassa
  • Toivon merkitys toipumisessa
  • Myötätuntouupuminen
  • Meijän Kaverien tukimuodot
  • Ideoita kaveritoimintaan
  • Meijän Kaveriksi ryhtyminen
  • Meijän Kaverit –sopimus
Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Kaveritoimintaan osallistuneiden nuorten kokemukset olivat erittäin positiivisia.  Kyselyyn  vastaajat pitivät erityisesti kaveritapaamisten sisällöistä, koska kokivat, että he voivat itse vaikuttaa siihen ja se on heidän toiveiden mukaista.  Myös vapaaehtoisen palautteista nousi esille, että toiminta oli lisännyt heidän hyvinvointiaan koska olivat kokeneet tehneensä merkityksellistä vapaaehtoistyötä. Parhaaksi toiminnassa koettiin kohtaaminen ja yhteisöllisyys. 

 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Meijän kaveri-toiminta on sovellettavissa hyvin eri kohderyhmille ja erilaisiin toimintaympäristöihin. Vapaaehtoisten mukaan saaminen toimintaan vaatii aktiivista verkostoitumista sekä toiminnan markkinointia. Kaveritoiminta, jossa vapaaehtoinen voi antaa kohdennetusti omaa aikaansa ja tukea yhdelle ihmisille koetaan usein erittäin merkityksellisenä, mutta toisaalta se on myös haastava vapaaehtoistoiminnan muoto.  Vapaaehtoistoiminnan järjestäjällä on löydyttävä tarpeeksi resursseja tuen tarjoamiseen vapaaehtoiselle, jotta hän jaksaisi toimia tehtävässään. 

Kansikuva
Kaveritoiminnan stepit

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä