Messissä koutsaus -Hyvinvointia ja voimavaroja työikäisille muuttuviin elämäntilanteisiin
Messissä koutsaus on juuri työttömäksi jääneiden työkykyä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa, jonka tarkoituksena on työttömän aktivoiminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. (Innokylän toimituksen siirtämä 6/2020)
Oivalla ja ymmärrä
Vuonna 2009 käynnistynyt ESKO -hanke Oulussa
Suomen terveyspolitiikan tavoitteita ovat terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Näihin tavoitteisiin on pyritty vastaamaan Terveys 2015 kansanterveysohjelmalla. Ohjelman ikäryhmittäi- sissä tavoitteissa mainitaan muun muassa nuorten aikuisten miesten tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemien alentuminen, työikäisten työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään. Kaikille ikäryhmille yhteisiä tavoitteita ovat esimerkiksi terveiden elinvuosien lisääntyminen, eriarvoisuuden väheneminen sekä heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin ja suhteellisen aseman paraneminen. Edellä mainitulla tavoitellaan sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentymistä viidenneksellä. (Terveys 2015 -kansanterveysohjelma 2001, 4,15, 24.)
Kansallisten terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmassa 2008 - 2011 määritellään käytännön toimintalinjat sosioekonomisten terveyserojen vähentämiselle. Toimintaohjelma kytkeytyy tiiviisti hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan joka toteuttaa osaltaan Terveys 2015 –kansanterveysohjelman tavoitetta, pienentää viidenneksellä ammattiryhmien sekä koulutusryhmien välisiä kuolleisuuseroja vuoteen 2015 mennessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008:16, 3.)
KASTE 2008 - 2011 on sosiaali- ja terveyden huollon kansallinen kehittämisohjelma, jonka päätavoitteet perustuvat hallinnonalan keskeisiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Ne ovat osallisuuden lisääntyminen, syrjäytymisen väheneminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen, palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen sekä palveluiden alueellisten erojen vähentyminen. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008 - 2011, 2008, 6, 24.)
Kaste 2012 - 2015 -kehittämisohjelma sai valtioneuvoston vahvistuksen helmikuussa 2012. Ohjelman yhtenä kuudesta osatavoitteesta on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen siten, että riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat. Ohjelma on tarpeellinen, vaikka Suomalaisten hyvinvointi ja terveys on parantunut jatkuvasti, mutta sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat kasvaneet lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla. Syinä ovat muun muassa köyhyyden lisääntyminen, pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen kasvuun ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen. Nämä ovat lisänneet monien ihmisten elämän epävarmuutta ja syrjäytymisen uhkaa. Syrjäytymisen riski on suurin niillä henkilöillä, joilla on pitkäaikaisesti toimintakykyä alentavia sairauksia, päihdeongelmia ja matala toimeentulotaso. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012- 2015, 1,15.) Yrttiaho, 2013, 14-16)
Työikäiset ESKO-hanke(2009-2013), Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri ry, Oulun seudun muistiyhdistys, Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen Neuvontapiste-hanke, Hyvän mielen talo ry, Oulun Settlementin IkäESKO-hanke, Oulun kaupunki, Oulun TE-toimisto.
Messissä koutsauksen pilotoinnissa keskeiset toimijaryhmät olivat TE-toimisto sekä voimavaroja ja hyvinvointia käsitteleviä teemoja tarjoavat järjestöt. Yhteistyötä koordinoi hanketyöntekijä. Hän kokosi yhteen yhteistyöryhmän, joka suunnitteli toimintamallin sisällöt, toteutuksen ja aikataulutuksen. Kohderyhmän tavoittaminen ja toiminnasta tiedottaminen tapahtui yhteistyössä TE-toimiston kanssa.
kehittää oululaisille suunnattuja hyvinvointia edistäviä palveluja ja toimintamahdollisuuksia sekä tapaa järjestää niitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. O
Toimintamalli tarjoaa työttömyyden alkuvaiheeseen kohdistettua voimavaroja vahvistavaa ja lisäävää toimintaa. Tällaista toimintaa ei ole tarjolla työvoimapalveluissa eikä perusterveydenhuollossa. Erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa on tärkeää, että on heti tarjota monipuolista tukea ja ohjausta, jolla voidaan tukea työnhakijan työkykyä ja uskoa tulevaisuuteen ja näin ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. Työttömyyden pitkittyessä palvelujen tarve lisääntyy etenkin terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja päihdehuollon palvelujen osalta.