Messissä koutsaus -Hyvinvointia ja voimavaroja työikäisille muuttuviin elämäntilanteisiin

Messissä koutsaus on juuri työttömäksi jääneiden työkykyä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa, jonka tarkoituksena on työttömän aktivoiminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. (Innokylän toimituksen siirtämä 6/2020)

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Messissä koutsaus -Hyvinvointia ja voimavaroja työikäisille muuttuviin elämäntilanteisiin
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Messissä koutsaus on juuri työttömäksi jääneiden työkykyä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa, jonka tarkoituksena on työttömän aktivoiminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä hyvinvoinnin lisääminen. (Innokylän toimituksen siirtämä 6/2020)

Toteutuspaikka
Työikäiset ESKO-hanke(2009-2013), OULU
Paikkakunta tai maakunta
Oulu
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)

Luotu

26.06.2020

Viimeksi muokattu

29.06.2020
Ratkaisun perusidea **

Messissä koutsaus on varhaisen puuttumisen ja tuen toimintamalli. Varhaisen puuttumisen ja tuen tarkoituksena on tarjota toimintaa, joka tapahtuu mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman laajassa yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Lähtökohtana on työikäisen sosiaalinen vahvistaminen ja elämänhallinnan taitojen vahvistaminen silloin kun hänen sosiaalinen statuksensa ja sosioekonominen tilanteensa ovat työttömyyden seurauksena haavoittuneet. Tarkoituksena on toimia silloin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on vielä runsaasti olemassa. Varhaista välittämistä ja tukea antavissa menetelmissä pyritään tunnistamaan ihmisen hyvinvointia uhkaavia riskitekijöitä ja tilanteita sekä vaikuttamaan niihin ennen kuin ne muuttuvat ongelmiksi.

Toimintaympäristö **

Vuonna 2009 käynnistynyt  ESKO -hanke Oulussa 

Suomen terveyspolitiikan tavoitteita ovat terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen pienentäminen. Näihin tavoitteisiin on pyritty vastaamaan Terveys 2015 kansanterveysohjelmalla. Ohjelman ikäryhmittäi- sissä tavoitteissa mainitaan muun muassa nuorten aikuisten miesten tapaturmaisten ja väkivaltaisten kuolemien alentuminen, työikäisten työ- ja toimintakyvyn ja työelämän olosuhteiden kehittyminen siten, että ne osaltaan mahdollistavat työelämässä jaksamisen pidempään. Kaikille ikäryhmille yhteisiä tavoitteita ovat esimerkiksi terveiden elinvuosien lisääntyminen, eriarvoisuuden väheneminen sekä heikommassa asemassa olevien väestöryhmien hyvinvoinnin ja suhteellisen aseman paraneminen. Edellä mainitulla tavoitellaan sukupuolten, eri koulutusryhmien ja ammattiryhmien välisten kuolleisuuserojen pienentymistä viidenneksellä. (Terveys 2015 -kansanterveysohjelma 2001, 4,15, 24.)

Kansallisten terveyserojen kaventamisen toimintaohjelmassa 2008 - 2011 määritellään käytännön toimintalinjat sosioekonomisten terveyserojen vähentämiselle. Toimintaohjelma kytkeytyy tiiviisti hallituksen Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan joka toteuttaa osaltaan Terveys 2015 –kansanterveysohjelman tavoitetta, pienentää viidenneksellä ammattiryhmien sekä koulutusryhmien välisiä kuolleisuuseroja vuoteen 2015 mennessä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008:16, 3.)

KASTE 2008 - 2011 on sosiaali- ja terveyden huollon kansallinen kehittämisohjelma, jonka päätavoitteet perustuvat hallinnonalan keskeisiin pitkän aikavälin strategisiin tavoitteisiin. Ne ovat osallisuuden lisääntyminen, syrjäytymisen väheneminen, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen, palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden paraneminen sekä palveluiden alueellisten erojen vähentyminen. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2008 - 2011, 2008, 6, 24.)

Kaste 2012 - 2015 -kehittämisohjelma sai valtioneuvoston vahvistuksen helmikuussa 2012. Ohjelman yhtenä kuudesta osatavoitteesta on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventuminen siten, että riskiryhmien osallisuus, hyvinvointi ja terveys paranevat. Ohjelma on tarpeellinen, vaikka Suomalaisten hyvinvointi ja terveys on parantunut jatkuvasti, mutta sosioekonomisten ryhmien väliset erot ovat kasvaneet lähes kaikilla hyvinvoinnin ja terveyden ulottuvuuksilla. Syinä ovat muun muassa köyhyyden lisääntyminen, pitkäaikaistyöttömyyden kääntyminen uudelleen kasvuun ja epätyypillisten työsuhteiden yleistyminen. Nämä ovat lisänneet monien ihmisten elämän epävarmuutta ja syrjäytymisen uhkaa. Syrjäytymisen riski on suurin niillä henkilöillä, joilla on pitkäaikaisesti toimintakykyä alentavia sairauksia, päihdeongelmia ja matala toimeentulotaso. (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2012- 2015, 1,15.) Yrttiaho, 2013, 14-16)

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamalli tarjoaa työttömyyden alkuvaiheeseen kohdistettua voimavaroja vahvistavaa ja lisäävää toimintaa.  Tällaista toimintaa ei ole tarjolla työvoimapalveluissa eikä perusterveydenhuollossa. Erityisesti työttömyyden alkuvaiheessa on tärkeää, että on heti tarjota monipuolista tukea ja ohjausta, jolla voidaan tukea työnhakijan työkykyä ja uskoa tulevaisuuteen ja näin ehkäistä työttömyyden pitkittymistä. Työttömyyden pitkittyessä palvelujen tarve lisääntyy etenkin terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja päihdehuollon palvelujen osalta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Messissä koutsaus - ryhmätoiminnasta vauhtia
Messissä koutsaus on ryhmätoimintaa, jossa on kolme vaihetta. Alussa ovat ryhmäkokoontumiset, jotka jokainen rakentuvat tietyn teeman ympärille, kuten esimerkiksi onnellisuuden avaimiin, kulttuurikuntoiluun, vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksiin ja työikäisten muistiongelmien ehkäisyyn. Teemojen sisällöissä hyödynnetään eri järjestöjen asiantuntijuutta ja resursseja.

Itsenäisen projektin toteuttaminen ja etäkoutsaus
Ryhmäkokoontumisten jälkeen osallistujat aloittavat jonkin elämäänsä tai terveyteensä koskevan muutoksen toteuttamisen. Vertaistukena tämän elämänmuutosprosessin aikana voidaan käyttää puhelinrinkitoimintaa. Puhelinrinkitoiminta toimii neuvottelupuhelu-periaatteella eli ohjaaja kokoaa osallistujat sovittuna ajankohtana yhteiseen puhelinpalaveriin. Elämänmuutosprosessin tukena on tarkoitus hyödyntää tarpeen mukaan myös kännykän ja internetin maksuttomia hyvinvointiohjelmia.

Miten menee ja miten tästä eteenpäin
Lopuksi on ryhmän seurantapäivä, mikä on arviointi- ja yhteenvetotapaaminen, jossa suunnitellaan myös tulevaisuuden näkymiä.

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Parastamalla vaikutusta
Arviointi rakentuu sisäisenä itsearviointina Demingin-laatuympyrää ja PCDA-sykliä (Plan-Do-Check-Act) hyödyntäen. Arviointi ja seuranta kulkevat näin yhdessä läpi kehittämistyön ja kaikki toteuttamisvaiheet. Arviointiaineisto kerätään anonyymina ja sähköisten kyselyohjelmien avulla nopeasti hyödynnettävään muotoon. Arviointi perustuu ensisijaisesti asiakaslähtöisyyteen, jonka lähtökohtana ovat valtaistavan arvioinnin periaatteet. Valtaistavassa arvioinnissa korostetaan sitä, että toimintaan osallistuvien ääni tulee esille ja sillä on vaikutusta, joka todentuu kehittämistyön parantamisena. Näin hyödynnetään osallistujien tietämystä ja asiantuntijuutta. Osallistujia ovat työttömien lisäksi myös kumppanit ja muut mukana olevat toimijat.

Työikäiset ESKO  2009-2013 loppuraportti 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on mahdollista kytkeä osaksi alueellisia hankkeita, työllistämispalveluja ja työttömien terveystarkastuksia. Mallia voi räätälöidä erilaisiin tarpeisiin ja erilaisten järjestöjen asiantuntemus saadaan näin käyttöön. Mallia on helppo muokata ja soveltaa myös muihin ikäryhmiin.  Toiminta toteutetaan yhteistyössä järjestöjen, kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden (oppilaitokset, Työ- ja elinkeinopalvelut) kanssa.

Toimintamallia pilotoitiin keväällä 2013 Oulun alueella monitoimijalähtöisesti. Mallia on kehitetty Työikäiset ESKO- hankkeessa, joka päättyi 2013 lopussa.

Toimintamalli osallistui vuonna 2013 Innokylän innopalkintokilpailuun ja oli finalistien joukossa.

 

Kansikuva
Messissä koutsaus

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Vertaistuki Työttömyys Sosiaalinen kuntoutus Varhainen puuttuminen

Ilmiöt

Syrjäytyminen Työn murros

Kohderyhmä

Työikäiset Työttömät