Mielen hyvinvoinnin passi - Yhteisöllisen mielenterveystyön edistämisen toimintamalli 7. luokan oppilaille, huoltajille, oman luokan oppilaille sekä kouluyhteisölle
Mielen hyvinvoinnin passi on menetelmä, jonka tarkoituksena on tukea nuorten mielenterveyttä ja parantaa opiskeluhuoltopalveluiden saatavuutta ja monialaisuutta sekä turvata yhteisöllisen työn jatkuvuutta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Oivalla ja ymmärrä
- Sosiaali- ja terveysalan uudistus sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma velvoittavat vastaamaan lapsien ja perheiden tarpeisiin paremmin sekä yhteistoiminnallisemmin. Palvelukonsepteja ja -rakenteita tulee kehittää kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan integraatiolla. Yhteistyö edistää ja vakiinnuttaa rakenteita niin, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarpeitaan vastaavat palvelut vaivatta.
- Palveluissa, joissa hyvinvointi ja terveyden edistäminen ovat keskiössä, on merkittävää, että niitä tarjotaan kaikille tasapuolisesti ja kohteet ovat osallisina toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa.
- Terveyden edistämistä kuvataan vakiintuneesti siten, että siinä kehitetään yksilöiden edellytyksiä ottaa vastuuta omasta terveydestään sekä koko ympäristönsä hyvinvoinnista. Terveyttä mahdollistavia tekijöitä ilmenee yhteiskunnan, ryhmän ja yksittäisen ihmisen tasoilla.
Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus kehittämisohjelmassa perhekeskusta kehitetään osaksi sote-keskuspalvelua. Hankkeessa painotetaan sivistyspalveluiden kanssa tehtävää yhteistyötä opiskeluhuoltopalveluiden saatavuuden sekä muiden perhekeskus- ja sotepalveluiden prosessien edistämiseksi. Nuorten (13-25 -vuotiaiden) arkiympäristöihin vietäviä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita pyritään vahvistamaan kokonaisvaltaisesti ja korjaavien erityispalveluiden tarvetta pyritään vähentämään.
- Opiskeluhuollon asiantuntijat psykologi Kerttu Peltola ja psykiatrinen sairaanhoitaja Pauliina Tonteri esittelivät toukokuussa 2022 Pirkanmaan opiskeluhuoltopalveluiden ammattilaisverkostossa Lempäälään luomansa Mielen hyvinvoinnin passin, jonka kohderyhmänä ovat olleet perusopetuksen alempien luokkien oppilaat. Pirkanmaan opiskeluhuollon asiantuntijoiden keskuudessa heränneen kiinnostuksen perusteella lähdetty jatkokehittämään toimintamallia ylempien luokkien oppilaille soveltuvaksi.
- Toimintamallia on kehitetty systeemisesti. Kehittäminen on mahdollistettu kaikille asiasta kiinnostuneille avoimin työpajoin. Kehittämiseen on osallistunut kehittäjäasiakkaita, Lape/PirSOTE kehittäjiä sekä opiskeluhuollon asiantuntijoita ja sivistyksen toimijoita 11 Pirkanmaan kunnasta.
- Toimintamallin tavoitteena on tukea nuorten mielenterveyttä ja vahvistaa siihen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä.
- Menetelmän avulla siirretään painopistettä ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin, parannetaan opiskeluhuoltopalveluiden saatavuutta ja monialaisuutta sekä turvataan kouluympäristöjen yhteisöllisen työn jatkuvuutta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
"Nuori tykkäsi itse ottaa kortit esille ja käydä niitä läpi. Oli mukavia keskusteluja ja uusia asioita käytiin läpi"
- Mielen hyvinvoinnin passin pilotointi on aloitettu vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutuksen kysymyssarjalla. Laatua ja vaikuttavuutta mitataan avoimilla kysymyksillä palautteessa, joka on mahdollista antaa sähköisesti.
Mielen hyvinvoinnin passin kohderyhmän valinnassa on painotettu oikea-aikaisuutta ja perusopetuksen nivelvaihetta. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen 7. luokkien oppilaat ja heidän huoltajansa, oman luokan oppilaat ja koko kouluyhteisö.