Mielen hyvinvoinnin passi - Yhteisöllisen mielenterveystyön edistämisen toimintamalli 7. luokan oppilaille, huoltajille, oman luokan oppilaille sekä kouluyhteisölle
Mielen hyvinvoinnin passi on menetelmä, jonka tarkoituksena on tukea nuorten mielenterveyttä ja parantaa opiskeluhuoltopalveluiden saatavuutta ja monialaisuutta sekä turvata yhteisöllisen työn jatkuvuutta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Toimintamallin nimi
Mielen hyvinvoinnin passi - Yhteisöllisen mielenterveystyön edistämisen toimintamalli 7. luokan oppilaille, huoltajille, oman luokan oppilaille sekä kouluyhteisölle
Toimintamallin lyhyt kuvaus
Mielen hyvinvoinnin passi on menetelmä, jonka tarkoituksena on tukea nuorten mielenterveyttä ja parantaa opiskeluhuoltopalveluiden saatavuutta ja monialaisuutta sekä turvata yhteisöllisen työn jatkuvuutta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa.
Toteutuspaikka
Pirkanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hanke (PirSOTE), Lapsi ja perhepalveluiden muutoskokonaisuus
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pirkanmaa
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Toimintamallin kokonaisuus
Ratkaisun perusidea
Mikä?
- Mielen hyvinvoinnin passi on opiskeluhuollon menetelmä, jonka tarkoituksena on parantaa opiskeluhuoltopalveluiden saatavuutta, monialaisuutta ja yhteistoimintaa sekä turvata yhteisöllisen työn jatkuvuutta hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa. Toimintamallin painopiste on ennaltaehkäisyssä ja ennakoinnissa.
- Toimintamallin tarkoituksena on tukea nuorten mielenterveyttä ja vahvistaa siihen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä.
Kohderyhmä:
- Mielen hyvinvoinnin passin kohderyhmän valinnassa on painotettu oikea-aikaisuutta ja perusopetuksen nivelvaihetta. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen 7. -luokkien oppilaat ja heidän huoltajansa, oman luokan oppilaat ja koko kouluyhteisö.
Kuka voi käyttää?
- Opettajat, opiskeluhuollon työntekijät, opinto-ohjaajat, kouluvalmentajat, lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työntekijät, nuorisotyöntekijät
Miten?
Mielen hyvinvoinnin passilla pyritään vaikuttamaan myönteisesti nuoren mielen hyvinvointiin useilla tasoilla:
- Nuoren omien mielen hyvinvoinnin taitojen harjoittelu (Nuoren tehtäväpassi)
- Nuoren ja huoltajan välisen vuorovaikutuksen tukeminen (Kysymyssarja)
- Opiskeluhuoltopalveluiden saavutettavuuden edistäminen (Opiskeluhuollon työntekijöiden välitunti)
- Luokan ja koko kouluyhteisön yhteishengen vahvistaminen (diplomi)
Toimintaympäristö
- Sosiaali- ja terveysalan uudistus sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma velvoittavat vastaamaan lapsien ja perheiden tarpeisiin paremmin sekä yhteistoiminnallisemmin. Palvelukonsepteja ja -rakenteita tulee kehittää kasvatus-, sosiaali- ja terveysalan integraatiolla. Yhteistyö edistää ja vakiinnuttaa rakenteita niin, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarpeitaan vastaavat palvelut vaivatta.
- Palveluissa, joissa hyvinvointi ja terveyden edistäminen ovat keskiössä, on merkittävää, että niitä tarjotaan kaikille tasapuolisesti ja kohteet ovat osallisina toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa.
- Terveyden edistämistä kuvataan vakiintuneesti siten, että siinä kehitetään yksilöiden edellytyksiä ottaa vastuuta omasta terveydestään sekä koko ympäristönsä hyvinvoinnista. Terveyttä mahdollistavia tekijöitä ilmenee yhteiskunnan, ryhmän ja yksittäisen ihmisen tasoilla.
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
Mielen hyvinvoinnin passin kohderyhmän valinnassa on painotettu oikea-aikaisuutta ja perusopetuksen nivelvaihetta. Kohderyhmänä ovat perusopetuksen 7. luokkien oppilaat ja heidän huoltajansa, oman luokan oppilaat ja koko kouluyhteisö.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
Teemaviikko 7lk:n alkaessa, esimerkiksi maailman mielenterveyspäivän ajankohtana 10.10.
Valmistelu:
- Tiedottaminen (luokanvalvojat, rehtorit, opiskeluhuollon työntekijät sekä muut opiskeluhuollon toimijat)
- Mielen hyvinvoinnin passien sekä Mielen hyvinvoinnin korttien tulostaminen jokaiselle oppilaalle. Diplomin tulostus jokaiselle osallistuvalle luokalle.
Toteutus:
- Teemaviikon alussa pidetään oppitunti mielen hyvinvointiin myönteisesti vaikuttavista tekijöistä. Oppitunnin voi pitää opiskeluhuollon asiantuntija tai opettaja. Materiaalina voi käyttää mielen hyvinvoinnin passia ja tehtäviä. Passi käydään läpi ja annetaan suoritusohjeet sekä ilmoitetaan palautusajankohta. Lisäksi ilmoitetaan opiskeluhuollon työntekijöiden välituntiajankohta.
- Opiskeluhuollon työntekijöiden välitunti on vapaamuotoinen mahdollisuus keskustella ja kertoa opiskeluhuollon palveluista. Kaikkien opiskeluhuollon toimijoiden osallistuminen on suositeltavaa (kuraattorit, psykologit, lääkärit, terveydenhoitajat sekä koulussa työskentelevät muut yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä tekevät).
- Mielen hyvinvoinnin kortit jaetaan huoltajille ja nuorille (info Wilmassa huoltajille saapuvasta ”kotiläksystä”).
- Passit palautetaan sovitulle henkilölle.
- Teemaviikon lopuksi diplomi luovutetaan ja ripustetaan koulussa keskeiselle paikalle.
Kansikuva
Kehittämisen vaihe
Kehitteillä