Mielenreitti, toivon ja osallisuuden tukeminen luontoympäristössä
Mielen ry:n Mielenreitti-hankkeessa (2022-23) osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat mielen hyvinvointiin painottuvan luontopolun. Polku on kaikille tarkoitettu ja sen varrella on opasteita ja materiaaleja, jotka kannustavat pysähtymään kokemustarinoiden ja toivon äärelle.
Tutkimuksen mukaan koronaan liittyvä poikkeusaika lisäsi kansalaisten luonnossa liikkumista 74%. Luontoympäristössä oleminen ja toimiminen vähensi koronaan liittyvien huolten ja ahdistuksen määrää 69%:lla vastaajista. (Korpela ym. 2020)
Luonnossa liikkumiseen ja toimimiseen kilpistyy tämän hetkisten globaalien haasteiden ydinteemat: luonnon kantokyky murenee, mikä herättää huolta ja ahdistusta, toisaalta tarvetta toimia, vaikuttaa ja syventää luontoyhteyttä. Ihmisten hyvinvoinnin haasteet kasvavat, ja tarvitaan uusia, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Demokratian kriisi liittyy osaltaan kysymyksiin siitä, miten ihmiset kokevat voivansa tehdä päätöksiä, luottaa toisiinsa ja yhteiskuntaan. Lisäksi on kysymys siitä, kenen ehdoilla kaupunkiympäristöjä muokataan, esimerkiksi: tunnistetaanko tarve elpyä ja liikkua luonnossa. (https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#trendit)
Kasvanut kiinnostus luontotoimintaa kohtaan on näkynyt myös Mielen ry:n asiakkaiden, vapaaehtoisten ja henkilöstön parissa. Toimintaan osallistujilta ja asiakkailta keräämämme tiedon mukaan ihmisillä on halua olla mukana luontotoiminnassa vaikuttamassa kansalaisena ja tehdä jotain hyvää luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi. He kokivat kaipuuta luontoon sekä oman luontoyhteyden löytämiseen ja vahvistamiseen.
Kohderyhmän ihmisillä on usein esteitä osallistua tarjolla oleviin toimintoihin, kokea hyvinvointia ja yhdenvertaista kansalaisuutta, löytää sosiaalisia suhteita ja vertaisuutta. He ovat Ihmisiä, jotka eri kontekstissa (hoito/kuntoutus) ovat tuen saajia, mutta tässä ovat hankkeessa kansalaisvaikuttajia ja toimijoita.
Hankkeessa haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan näköisensä, hyvinvointia tuottavan luontopolun. He tuovat muille kansalaisille toiveikasta kokemustietoa toipumisesta ja luonnon merkityksestä. Luonnossa kohtaamisen kynnys ihmisten kesken mataloituu ja vertaisuus ihmisten välillä löytyy luonnostaan. Vertaisuus on vahvistava hyvinvointia lisäävä elementti hankkeessa.
Mielenreitti-hankkeen toteutuksen mahdollisti Tampereen kaupungin kumppanuus. Kaupungin kanssa neuvoteltiin hankkeelle sopiva virkistysalue, jonka kunta tarjosi hankkeen käyttöön. Kaupungin omistama Ekokumppanit Oy (https://ekokumppanit.fi/)on hankkeen yhteistyökumppani, joka vastaa polun fyysisestä rakentamisesta.
Polku on haluttu sijoittaa ympäristöön, jonne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä. Hervanta Tampereen isona kaupunginosana on alue, jossa asuu ja viettää aikaa paljon potentiaalista kohderyhmää. Suolijärven maasto on myös suosittu monipuolisen luontoliikunnan ja ulkoilun virkistysalue.
1. Vapaaehtoisuuden ja vertaisuuden monipuolisten toimintaedellytysten mahdollistaminen
2. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tukeminen
3. Luontopolun toteuttaminen (toteuttamistapansa vuoksi lajissaan ensimmäinen Suomessa)
4. Luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen toipumisessa
Arviointikysymyksiä
1. Miten osallisuuden (kuuluminen, vaikuttaminen ja toimijuus) kokemukset vahvistuvat ja näkyvät?
2. Millaisia hyvinvointivaikutuksia koetaan?
- Erityisesti: Vahvistuuko luontoyhteyden kokemus, ja mitä vaikutuksia sillä on?
Kyselylomakkeiden yhteydessä käytetyt mittarit:
- positiivisen mielenterveyden mittari
- osallisuusindikaattori
- koettu yksinäisyys
- kokonaisvaltaisen luontokokemuksen mittari
Tärkein seuranta-, arviointi- ja kehittämistyökalu on ryhmätilanteen (retki, tapahtuma, koulutus) päätteeksi tapahtunut yhteinen reflektointi osallistujien ja/tai vapaaehtoisten kanssa sekä työntekijöiden tekemä havainnointi ryhmästä ja yksilöistä. Reflektointi liittyy toipumisorientaation ja seikkailukasvatuksen mukaiseen, osallistujien oman aktiivisen toiminnan vahvistamiseen.
Reflektoinnissa hyödynnetään toiminnallisia menetelmiä, kuten kuvakortteja, pari- ja pienryhmäkeskusteluja, kirjallista palautteenantoa tai muita osallistavia keinoja. Tavoitteena on ollut tukea ihmisten erilaisia ilmaisutapoja sekä tarjota vapaaehtoisille ryhmänohjaajille käytännön esimerkkejä palautteen keruun menetelmistä. Luonto-olosuhteisiin ja retkille, joissa läsnä on jokaisella kerralla eri osallistujia, ei sovellu kovin hyvin esim. paperiset lomakkeet tai digitaaliset tiedonkeruumenetelmät. Olemme suhteuttaneet arviointikeinoja mm. vallitsevaan säätilaan (vesisade, pakkanen) ja kohderyhmään. Valtaosalle kohderyhmämme henkilöistä on helpompaa kuvata kokemuksiaan ja saamiaan hyötyjä vapaamuotoisen keskustelun kautta kuin kyselylomakkeilla.
Luontotoimintaa on toteutettu Mielen ry:llä jo ennen hankkeen alkua. Hankkeen myötä olemme tavoittaneet paljon uusia henkilöitä mm. jo mukana olleiden ihmisten suosituksen, sosiaalisen median esitteiden myötä. Hankkeen toiminta on vastannut alueelliseen tarpeeseen ja kiinnostuneita henkilöitä tavoitetaan jatkuvasti lisää. Mielen ry:n hyvät yhteistyöverkostot ja hankkeen ohjausryhmä ovat osaltaan tuoneet hanketta näkyvämmäksi ja yhteistyönä järjestyttyjen tapahtumien kautta on kiinnittynyt myös uusia osallistujia hankkeen toimintaan.
Kohderyhmä on löytänyt itsensä kuvauksesta: "Aikuiset henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet omasta hyvinvoinnistaan ja luontotoiminnasta." Lisäksi on kerrottu, että luontopolun ideoivat ja toteuttavat henkilöt, joilla on omakohtaisia kokemuksia kriiseistä, hankalista elämänvaiheista ja/tai mielenterveyden haasteista. Kuvaus on haluttu pitää mahdollisimman leimaamattomana. Kuka tahansa voi hakeutua hankkeen toimintaan omasta halustaan.
Suunnitelmat on pidetty riittävän väljinä, jotta osallistujat pääsevät vaikuttamaan hankkeen sisältöön ja toteutukseen. Osallistujilla on päärooli polun suunnittelussa ja toiminnassa, jota polulla toteutetaan. Luontopolku kannustaa toivon löytämiseen ja nostaa esiin tekijöitä, jotka tukevat elämän karikoissa. Osallistujien omat kokemukset ja niistä syntynyt ymmärrys on luontopolun keskeisintä sisältöä, ja esimerkiksi polun opasteet sisältävät toiveikkaita tarinoita toipumisesta.
Suunnittelussa on käytetty runsaasti toiminnallisia menetelmiä ja jokaiseen tapaamiseen liittyy kokemuksen reflektointi ja oivallusten esiin nostaminen. Tapaamiset ovat pääsääntöisesti olleet luontoympäristössä.