Mielenreitti, toivon ja osallisuuden tukeminen luontoympäristössä
Mielen ry:n Mielenreitti-hankkeessa (2022-23) osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat mielen hyvinvointiin painottuvan luontopolun. Polku on kaikille tarkoitettu ja sen varrella on opasteita ja materiaaleja, jotka kannustavat pysähtymään kokemustarinoiden ja toivon äärelle.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Mielen ry:n Mielenreitti-hankkeessa (2022-23) osallistujat suunnittelevat ja toteuttavat mielen hyvinvointiin painottuvan luontopolun. Polku on kaikille tarkoitettu ja sen varrella on opasteita ja materiaaleja, jotka kannustavat pysähtymään kokemustarinoiden ja toivon äärelle.
Kuva
Kuvateksti
Mielenreitin luontopolku sijaitsee Hervannan Suolijärvellä Tampereella.Kuva
Kuvateksti
Mielenreitillä leikkimielelläToimintamalli lyhyesti
Hankkeessa suunnitellaan mielen hyvinvointiin painottuva luontopolku. Hankkeessa toimivat osallistujat ja vapaaehtoiset suunnittelevat ja toteuttavat alusta lähtien polun sisällön. Polku on kaikille tarkoitettu ja sen varrella on opasteita ja materiaaleja, jotka kannustavat pysähtymään kokemustarinoiden ja toivon äärelle. Vapaaehtoiset myös ohjaavat retkiä ja tapahtumia polulla ja sen lähiympäristössä.
Mielenreitti-hankkeen (2022-2023) polku on lajissaan ensimmäinen mielen hyvinvointiin liittyvä luontopolku, jonka haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt ovat kehittäneet iloksi ja rohkaisuksi kaikille virkistysalueella liikkuville ihmisille. Polun tarkoitus on vähentää mielenterveyden haasteisiin liittyvää häpeää ja stigmoja sekä vahvistaa toivoa vastoinkäymisten keskellä. Hankkeessa kohderyhmä on aktiivinen toimija luontopolun suunnittelussa ja toteutuksessa.
Vapaaehtoisuus ei edellytä aiempaa kokemusta vastaavissa tehtävissä. Useimmat hankkeen vapaaehtoiset ovat alun perin tulleet hankkeeseen osallistujina, mutta rohkaistuneet ottamaan vastuuta: luonnossa tapahtuvien kohtaamisten käytännön järjestelyistä, suunnittelusta, oman osaamisen ja omien kokemusten jakamisesta toisten hyväksi. Monille kyseessä on ensimmäinen kerta vapaaehtoisen roolissa.
Polun suunnittelun lisäksi osallistujien kanssa on yhteiskehitetty luonnossa tapahtuvaa toimintaa. Tässä hankkeessa ne ovat olleet seuraavia (Toiminnan teemat ja nimet ovat osallistujien kehittämiä):
- Mielenkipinä-retket, joilla huolehditaan omasta hyvinvoinnistamme luonnossa
- Luontokarkurit-retket, joilla nautitaan luonnosta eri vuodenaikoina sekä opitaan erä- ja retkeilytaitoja. Luonnon ehdoilla -retket, joissa otetaan haltuun luonnossa ohjaamisen menetelmiä.
- Mennään metsään, joka hankkeen vapaamuotoinen kohtaamispaikka luonnossa.
Lisäksi on järjestetty vapaaehtoisille tai vapaaehtoisuudesta kiinnostuville erilaisia koulutuksia, kuten eräensiapukurssi.
Hanke pohjaa toipumisorientaation ja seikkailukasvatuksen ydinajatuksiin: siinä tuetaan yksilön ja yhteisön kasvua, otetaan haltuun uusia taitoja sekä rohkaistaan osallisuuteen ja kansalaisvaikuttamiseen.
Toimintaympäristönä luonto tarjoaa monia etuja sisätiloihin verrattuna. Luonnossa ei olla kenenkään omalla maaperällä, mikä tukee ja ohjaajan ja osallistujien keskinäisten suhteiden virittymistä tasavertaisiksi. Muun muassa seinättömyys mahdollistaa jokaiselle sopivan oman tilan säätelyn. Luonto ympäristönä kannattelee ja tarjoaa metaforia, joihin ihminen liittää omaa kokemusmaailmaansa. Luontoyhteyden syveneminen vahvistaa halua vaikuttaa omaan ympäristöön ja sen hyvinvointiin.
Polku ja hankkeen toiminnan mahdollistaa Tampereen kaupungin sitoutuminen. Mielenreitti-hankkeen toiminta ja polku sijoittuu väestörikkaaseen Hervannan kaupunginosaan, Suolijärven virkistysalueelle. Polun fyysisen rakentamisen vaihe on valmis kesällä 2023, ja sen toteutuksesta vastaa hankekumppani, Ekokumppanit Oy.
Tutkimuksen mukaan koronaan liittyvä poikkeusaika lisäsi kansalaisten luonnossa liikkumista 74%. Luontoympäristössä oleminen ja toimiminen vähensi koronaan liittyvien huolten ja ahdistuksen määrää 69%:lla vastaajista. (Korpela ym. 2020)
Luonnossa liikkumiseen ja toimimiseen kilpistyy tämän hetkisten globaalien haasteiden ydinteemat: luonnon kantokyky murenee, mikä herättää huolta ja ahdistusta, toisaalta tarvetta toimia, vaikuttaa ja syventää luontoyhteyttä. Ihmisten hyvinvoinnin haasteet kasvavat, ja tarvitaan uusia, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Demokratian kriisi liittyy osaltaan kysymyksiin siitä, miten ihmiset kokevat voivansa tehdä päätöksiä, luottaa toisiinsa ja yhteiskuntaan. Lisäksi on kysymys siitä, kenen ehdoilla kaupunkiympäristöjä muokataan, esimerkiksi: tunnistetaanko tarve elpyä ja liikkua luonnossa. (https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/#trendit)
Kasvanut kiinnostus luontotoimintaa kohtaan on näkynyt myös Mielen ry:n asiakkaiden, vapaaehtoisten ja henkilöstön parissa. Toimintaan osallistujilta ja asiakkailta keräämämme tiedon mukaan ihmisillä on halua olla mukana luontotoiminnassa vaikuttamassa kansalaisena ja tehdä jotain hyvää luonnon monimuotoisuuden säilymiseksi. He kokivat kaipuuta luontoon sekä oman luontoyhteyden löytämiseen ja vahvistamiseen.
Kohderyhmän ihmisillä on usein esteitä osallistua tarjolla oleviin toimintoihin, kokea hyvinvointia ja yhdenvertaista kansalaisuutta, löytää sosiaalisia suhteita ja vertaisuutta. He ovat Ihmisiä, jotka eri kontekstissa (hoito/kuntoutus) ovat tuen saajia, mutta tässä ovat hankkeessa kansalaisvaikuttajia ja toimijoita.
Hankkeessa haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan näköisensä, hyvinvointia tuottavan luontopolun. He tuovat muille kansalaisille toiveikasta kokemustietoa toipumisesta ja luonnon merkityksestä. Luonnossa kohtaamisen kynnys ihmisten kesken mataloituu ja vertaisuus ihmisten välillä löytyy luonnostaan. Vertaisuus on vahvistava hyvinvointia lisäävä elementti hankkeessa.
Mielenreitti-hankkeen toteutuksen mahdollisti Tampereen kaupungin kumppanuus. Kaupungin kanssa neuvoteltiin hankkeelle sopiva virkistysalue, jonka kunta tarjosi hankkeen käyttöön. Kaupungin omistama Ekokumppanit Oy (https://ekokumppanit.fi/)on hankkeen yhteistyökumppani, joka vastaa polun fyysisestä rakentamisesta.
Polku on haluttu sijoittaa ympäristöön, jonne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä. Hervanta Tampereen isona kaupunginosana on alue, jossa asuu ja viettää aikaa paljon potentiaalista kohderyhmää. Suolijärven maasto on myös suosittu monipuolisen luontoliikunnan ja ulkoilun virkistysalue.
Luontotoimintaa on toteutettu Mielen ry:llä jo ennen hankkeen alkua. Hankkeen myötä olemme tavoittaneet paljon uusia henkilöitä mm. jo mukana olleiden ihmisten suosituksen, sosiaalisen median esitteiden myötä. Hankkeen toiminta on vastannut alueelliseen tarpeeseen ja kiinnostuneita henkilöitä tavoitetaan jatkuvasti lisää. Mielen ry:n hyvät yhteistyöverkostot ja hankkeen ohjausryhmä ovat osaltaan tuoneet hanketta näkyvämmäksi ja yhteistyönä järjestyttyjen tapahtumien kautta on kiinnittynyt myös uusia osallistujia hankkeen toimintaan.
Kohderyhmä on löytänyt itsensä kuvauksesta: "Aikuiset henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet omasta hyvinvoinnistaan ja luontotoiminnasta." Lisäksi on kerrottu, että luontopolun ideoivat ja toteuttavat henkilöt, joilla on omakohtaisia kokemuksia kriiseistä, hankalista elämänvaiheista ja/tai mielenterveyden haasteista. Kuvaus on haluttu pitää mahdollisimman leimaamattomana. Kuka tahansa voi hakeutua hankkeen toimintaan omasta halustaan.
Suunnitelmat on pidetty riittävän väljinä, jotta osallistujat pääsevät vaikuttamaan hankkeen sisältöön ja toteutukseen. Osallistujilla on päärooli polun suunnittelussa ja toiminnassa, jota polulla toteutetaan. Luontopolku kannustaa toivon löytämiseen ja nostaa esiin tekijöitä, jotka tukevat elämän karikoissa. Osallistujien omat kokemukset ja niistä syntynyt ymmärrys on luontopolun keskeisintä sisältöä, ja esimerkiksi polun opasteet sisältävät toiveikkaita tarinoita toipumisesta.
Suunnittelussa on käytetty runsaasti toiminnallisia menetelmiä ja jokaiseen tapaamiseen liittyy kokemuksen reflektointi ja oivallusten esiin nostaminen. Tapaamiset ovat pääsääntöisesti olleet luontoympäristössä.
Vaiheet:
1) Yhteistyökumppanien löytäminen (maanomistaja, tässä tapauksessa Tampereen kaupunki sekä Ekokumppanit Oy)
2) Kohderyhmän tavoittaminen
3) Kohderyhmän ryhmäyttäminen, osallistaminen ja toimijuuden vahvistaminen, motivaation herättely. Keinoina olleet mm. osallistujien toivoma ja suunnittelema luontotoiminta (erityisesti retket)
4) Luontopolun suunnittelu ja ideointi (mm. kohteen valinta, muihin luontopolkuihin tutustuminen)
5) Toteutusvaihe (osallistujien kokemustarinoiden kirjoittaminen, kylttien kuvitus, kylttien muu sisältö ja sijoittelu luontopolulle)
6) Koska tässä hankkeessa rakennettiin myös osin uutta luontopolkua: fyysisen luontopolun rakentaminen
7) Valmiin polun avajaiset ja markkinointi
8) Valmiin polun vapaa virkistyskäyttö kaikille luonnossa kulkijoille sekä vapaaehtoisten toteuttama luontotoiminta (vapaaehtoisuuden vahvistaminen ja juurruttaminen)
Toimintamalli on toteutettu järjestön ja kaupungin rajapinnalla. Tampereen kaupunki on luovuttanut hankkeen käyttöön osan Suolijärven virkistysalueesta. Sillä sijaitsee jo entuudestaan suosittu luontopolku, johon uusi luontopolku osin linkittyy. Hankkeen, kaupungin ja hankekumppani Ekokumppanit Oy:n kesken on myös suunniteltu uutta reittiä, jonka fyysisessä rakentamisessa vastuullinen osapuoli on ollut Ekokumppanit Oy.
Hankkeessa työskentelee kaksi palkattua hanketyöntekijää. Hankkeen viitekehyksinä ovat toipumisorientaatio ja elämyspedagogiikka (ks. tarkemmin: "Vinkit toimintamallin soveltajille")
Hankkeen tärkein resurssi ovat aktiiviset osallistujat ja vapaaehtoiset.
Luontoympäristö on tukenut osallistujien toiveikkuuden ja osallisuuden vahvistumisen prosesseja.
Myönteisiä muutoksia on syntynyt suhteessa
1) osallistumisen ja yhteenkuulumisen kokemuksiin:
- kokemus turvalliseen yhteisöön kuulumisesta ja siinä toimimisesta haastavan elämäntilanteen keskellä (monilla taustalla esim. yksinäisyyttä, koulukiusaamista tms. )
- Hyväksytyksi tulemisen kokemus, johon vaikuttaa kannustava vuorovaikutus, erilaisuuden kunnioitus ja vastaanottava toimintakulttuuri, josta myös osallistujat ovat ottaneet vastuuta
- ystävyys: osa on löytänyt itselleen ystäviä hankkeen kautta
2) omaan toimijuuteen (mahdollisuuksiin vaikuttaa ja antaa panoksensa yhteiseen hyvään):
- moni on on siirtynyt osallistujasta vapaaehtoisen rooliin, vaikkei aiemmin ole vapaaehtoisena toiminut.
- usko omiin kykyihin, uusien taitojen oppiminen ja omien vahvuuksien löytyminen
-oman mukavuusalueen kasvu
-omien vahvuuksien valjastaminen yhteiseen käyttöön
-halu olla tuomassa toivoa muille ja vähentämässä mielenterveyden stigmoja
-kiitollisuus ja ylpeys merkittävässä yhteisprojektissa mukanaolosta
3) Sillä, että toiminta tapahtuu nimenomaan luonnossa, on ollut erityinen merkitys suhteessa osallistujien luontoyhteyteen, hyvinvointiin ja toipumiseen:
- Luonto koetaan toiveikkuutta lisäävänä (antaa perspektiiviä, muistuttaa jatkuvuudesta, tarjoaa peilauspintaa ja metaforia omaan elämään)
- Kun luontoympäristö koetaan omaksi, syntyy halua vaikuttaa myös luonnon hyvinvointiin ja osallistua kansalaistoimintaan
- Elämän tarkoituksellisuus ja merkityksellisyys, kokemus itsestä tärkeänä osana luontoa
Kansikuva
