Mielenterveysasiakkaiden lähityö, Helsinki (RRP, P4, I4)
Kehitetään etäpalvelumuoto kotona asuville mielenterveysasiakkaille, jossa sosiaaliohjauksen keinoin tuetaan mielenterveysasiakkaan kotona asumista, hyvinvointia, toimintakykyä sekä arjessa selviytymistä digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia vuosille 2023–2025 korostaa etäpalveluiden roolia palvelujen kehittämisessä ja saatavuuden parantamisessa. Etäpalveluiden tavoitteena on vähentää fyysisten käyntien tarvetta, parantaa hoidon jatkuvuutta ja lisätä joustavuutta.
Kotiin annettava palvelu toteutetaan intensiivisenä sosiaalisena kuntoutuksena asiakkaan omassa kodissa ja elinympäristössä. Työskentely perustuu asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomiointiin. Asiakkaiden kanssa työskennellään sosiaaliohjauksen keinoin, kuten siivotaan, tehdään ruokaa, hoidetaan etuus- ja talousasioita sekä ohjataan osallisuutta edistäviin palveluihin ja opastetaan sekä kannustetaan digitaalisten palveluiden käyttöön. Itsenäistä asumista on totuttu tekemään perinteisesti kotikäynneillä, mutta tämä onnistuu myös etätapaamisten avulla. Sosiaaliohjaaja koordinoi asiakkaan eri palveluita, osallistuu aktiivisesti asiakkaan hoitokokouksiin ja verkostotapaamisiin. Hoitovastuu asiakkaalla on joko terveysasemalla tai psykiatrian poliklinikalla. Työskentely tapahtuu pääsääntöisesti etäkäynneillä sekä koti- ja etäkäyntien yhdistelmällä eli hybridimallina.
Asiakkaalle tehdään kotiin annettavasta palvelusta sosiaalihuoltolain mukainen suunnitelma, jossa määritellään asiakkaan palveluntarpeet ja tavoitteet. Työskentelyn alussa asiakkaalle tarjotaan intensiivisempää tukea, jota vähennetään asteittain. Tapaamisten määrä vaihtelee asiakkaan palvelutarpeen ja voinnin mukaan. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ilman säännöllistä kotiin annettavan palvelua. Työskentelyn tavoiteaika on 1–2 vuotta, mutta tuki voi olla tätäkin pidempi sillä kuntoutustyö vaatii aikaa. Tarkoituksena on myös ennaltaehkäistä raskaamman asumispalvelun tarvetta.
Tavoitteena on luoda uudenlainen palvelumuoto kotona asuville helsinkiläisille mielenterveysasiakkaille. Tavoitteena on, että mielenterveysasiakkaan kotona asumista tuetaan niin, että asiakkaan ei tarvitsisi muuttaa omasta kodistaan raskaampiin asumispalveluihin. Sosiaaliohjauksen keinoin vahvistetaan asiakkaan hyvinvointia, toimintakykyä arjessa ja yhteiskunnassa sekä kehitetään digitaalisten välineiden käyttöä asiakastyössä. Toimintamallissa tarkastellaan kotiin annettavan palvelun kustannuksia sekä kotiin annettavan palvelun tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä skaalattavuutta muille asiakasryhmille. Tavoitteena on myös kartoittaa asiakkaiden profiili ja asiakkuuden kriteerit.
Muutoksena on pysyvä kotiin annettava palvelu helsinkiläisille mielenterveysasiakkaille, mikä tukee itsenäistä elämänhallintaa sekä mahdollisuutta asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Palvelussa painotetaan etätapaamisia ja digitaalisten välineiden käyttöä päivittäisessä työssä. Pääpaino työskentelyssä on etätapaamiset perinteisten kotikäyntien sijaan. Etätapaamisten avulla säästetään matkustamisaika asiakkaan luokse ja näin asiakasta pystytään tapaamaan useammin tai asiakkaita voi olla yhtä työntekijää kohden enemmän kuin perinteisiä kotikäyntiasiakkaita. Lisäksi etätapaamisten avulla voidaan tavoittaa niitä asiakkaita, ketkä eivät aiemmin ole esimerkiksi päästäneet omaan kotiinsa työntekijää tai muutoin etätapaamiset ovat asiakkaan elämäntilanteeseen sopivampia.
Kehittämistyössä mitataan asiakasmääriä ja tapaamisten kestoa. Jokaisesta asiakastapaamisesta kerätään tietoa muun muassa siitä, kuinka kauan tapaaminen kesti ja minkälaista tukea asiakas tapaamisella sai. Lisäksi tarkastellaan eroaako tuen tarpeet etä- tai kotikäynneillä.
Kotiin annettava palvelu on tarkoitettu täysi-ikäisille mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat tukea arjen hallinnassa ja itsenäisessä asumisessa. Palvelu on osa Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan asumisen tuen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden palveluvalikkoa ja palvelua haetaan monialaisesti tehdyllä hakemuksella. Palvelulla tuetaan ja edistetään asiakkaan omatoimisuutta ja toimintakykyä. Asiakkailla voi lisäksi olla neuropsykiatrisia sairauksia, somaattisia sairauksia, päihdeongelma sekä muita sosiaalisia ongelmia.
Palvelun toimivuutta ja haasteita on kartoitettu sosiaaliohjaajien haastatteluilla ja psykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijöiden palautteilla. Tietoa kerätään myös työntekijältä jokaisen asiakastapaamisen jälkeen Questback-kyselyllä.
Työskentelyn kautta olemme huomanneet, että kohderyhmä on monimuotoinen. Tällä hetkellä asiakkaiden iät vaihtelevat 18–69 vuoden välillä, sukupuolijakauma on tasainen ja mukana on myös muun sukupuolisia asiakkaita. Asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet ohjaavat tapaamisten muotoa ja määrää. Ensimmäinen tapaaminen toteutetaan aina asiakkaan kotona, jotta työntekijä ja asiakas tapaavat kasvotusten ja työntekijä näkee asiakkaan asuinympäristön. Tämä on koettu hyödyllisenä asiakassuhteen alkuvaiheessa. Tämän jälkeen tavoitteena on aloittaa työskentely pääasiassa etänä, mutta asiakkaan luokse tehdään kotikäyntejä myös työskentelyn aikana ja aina tarpeen mukaan.
Työskentelyssä käytetään FIT-palautetietoista työskentelyä, missä seurataan reaaliaikaisesti asiakkaan hyvinvointia. Asiakas antaa jokaisesta tapaamisesta mittariasteikolla työntekijälle palautetta muun muassa tapaamisen sisällöstä ja toteutustavasta. Näin pystymme kehittämään palvelua nopeasti asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Lisäksi asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain erillisellä kyselylomakkeella.
Etäpalvelun soveltuvuutta ei voida muodostaa pelkästään psykiatristen diagnoosien pohjalta vaan siihen vaikuttaa enemmän asiakkaan yksilölliset tarpeet ja kyvyt. Etäpalvelun on havaittu olevan hyödyllinen erityisesti asiakkaille, joiden psyykkinen sairaus on hoitotasapainossa ja toimintakyky on riittävällä tasolla arjen asioissa. Erityisesti mielialahäiriöistä kärsivät asiakkaat, joiden motivaatio on korkea, soveltuvat hyvin etäpalveluun. Neuropsykiatrisista haasteista kärsiville asiakkaille palvelu on ollut myös toimiva. Myös psykoosidiagnoosilla olevat asiakkaat, joiden sairaus on tasapainossa, jotka sitoutuvat lääkitykseensä hyötyvät etätapaamisista. Etäpalvelu voi kuitenkin olla haasteellista asiakkaille, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut. Parhaiten palvelusta hyötyvät ne, jotka eivät vielä tarvitse raskaampaa asumispalvelua kuten yhteisöllistä asumista tai ympärivuorokautista palveluasumista.