Mielenterveysasiakkaiden lähityö, Helsinki (RRP, P4, I4)
Kehitetään etäpalvelumuoto kotona asuville mielenterveysasiakkaille, jossa sosiaaliohjauksen keinoin tuetaan mielenterveysasiakkaan kotona asumista, hyvinvointia, toimintakykyä sekä arjessa selviytymistä digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.
Toimintamallin nimi
Kehitetään etäpalvelumuoto kotona asuville mielenterveysasiakkaille, jossa sosiaaliohjauksen keinoin tuetaan mielenterveysasiakkaan kotona asumista, hyvinvointia, toimintakykyä sekä arjessa selviytymistä digitaalisia työvälineitä hyödyntäen.
Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan asumisen tuessa havaittiin puute toimialan järjestämissä kotiin vietävissä palveluissa helsinkiläisille mielenterveysasiakkaille. Sosiaalihuoltolain (2014/1301) 21§ mukaan asumispalveluja järjestetään henkilöille, jotka erityisestä syystä tarvitsevat apua tai tukea asumisessa tai asumisensa järjestämisessä. Kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut.
Tarkoituksena on kehittää sosiaalihuoltolain 21 a § mukaista tuettua asumista kotiin annettavana palveluna mielenterveyskuntoutujille, jotka asuvat itsenäisessä asumisessa, pääpainona on etätapaamisten kehittäminen. Kotiin annettavan palvelun kehittämisellä pyritään vastaamaan kasvavaan mielenterveysasiakkaiden asumispalvelun palvelutarpeeseen. Etätapaamisten kehittäminen mahdollistaa palveluiden paremman räätälöinnin ja jouston asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan sekä resurssien säästämisen, sillä etätapaamiset vähentävät kotikäynteihin kuluvaa matka-aikaa ja mahdollistavat tiheämmät asiakaskontaktit.
Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia vuosille 2023–2025 korostaa etäpalveluiden roolia palvelujen kehittämisessä ja saatavuuden parantamisessa. Etäpalveluiden tavoitteena on vähentää fyysisten käyntien tarvetta, parantaa hoidon jatkuvuutta ja lisätä joustavuutta.
Kotiin annettava palvelu toteutetaan intensiivisenä sosiaalisena kuntoutuksena asiakkaan omassa kodissa ja elinympäristössä. Työskentely perustuu asiakkaan elämäntilanteen kokonaisvaltaiseen huomiointiin. Asiakkaiden kanssa työskennellään sosiaaliohjauksen keinoin, kuten siivotaan, tehdään ruokaa, hoidetaan etuus- ja talousasioita sekä ohjataan osallisuutta edistäviin palveluihin ja opastetaan sekä kannustetaan digitaalisten palveluiden käyttöön. Itsenäistä asumista on totuttu tekemään perinteisesti kotikäynneillä, mutta tämä onnistuu myös etätapaamisten avulla. Sosiaaliohjaaja koordinoi asiakkaan eri palveluita, osallistuu aktiivisesti asiakkaan hoitokokouksiin ja verkostotapaamisiin. Hoitovastuu asiakkaalla on joko terveysasemalla tai psykiatrian poliklinikalla. Työskentely tapahtuu pääsääntöisesti etäkäynneillä sekä koti- ja etäkäyntien yhdistelmällä eli hybridimallina.
Asiakkaalle tehdään kotiin annettavasta palvelusta sosiaalihuoltolain mukainen suunnitelma, jossa määritellään asiakkaan palveluntarpeet ja tavoitteet. Työskentelyn alussa asiakkaalle tarjotaan intensiivisempää tukea, jota vähennetään asteittain. Tapaamisten määrä vaihtelee asiakkaan palvelutarpeen ja voinnin mukaan. Tavoitteena on asiakkaan itsenäinen pärjääminen ilman säännöllistä kotiin annettavan palvelua. Työskentelyn tavoiteaika on 1–2 vuotta, mutta tuki voi olla tätäkin pidempi sillä kuntoutustyö vaatii aikaa. Tarkoituksena on myös ennaltaehkäistä raskaamman asumispalvelun tarvetta.
Kotiin annettava palvelu on tarkoitettu täysi-ikäisille mielenterveyskuntoutujille, jotka tarvitsevat tukea arjen hallinnassa ja itsenäisessä asumisessa. Palvelu on osa Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan asumisen tuen mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden palveluvalikkoa ja palvelua haetaan monialaisesti tehdyllä hakemuksella. Palvelulla tuetaan ja edistetään asiakkaan omatoimisuutta ja toimintakykyä. Asiakkailla voi lisäksi olla neuropsykiatrisia sairauksia, somaattisia sairauksia, päihdeongelma sekä muita sosiaalisia ongelmia.
Palvelun toimivuutta ja haasteita on kartoitettu sosiaaliohjaajien haastatteluilla ja psykiatrian poliklinikan sosiaalityöntekijöiden palautteilla. Tietoa kerätään myös työntekijältä jokaisen asiakastapaamisen jälkeen Questback-kyselyllä.
Työskentelyn kautta olemme huomanneet, että kohderyhmä on monimuotoinen. Tällä hetkellä asiakkaiden iät vaihtelevat 18–69 vuoden välillä, sukupuolijakauma on tasainen ja mukana on myös muun sukupuolisia asiakkaita. Asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet ohjaavat tapaamisten muotoa ja määrää. Ensimmäinen tapaaminen toteutetaan aina asiakkaan kotona, jotta työntekijä ja asiakas tapaavat kasvotusten ja työntekijä näkee asiakkaan asuinympäristön. Tämä on koettu hyödyllisenä asiakassuhteen alkuvaiheessa. Tämän jälkeen tavoitteena on aloittaa työskentely pääasiassa etänä, mutta asiakkaan luokse tehdään kotikäyntejä myös työskentelyn aikana ja aina tarpeen mukaan.
Työskentelyssä käytetään FIT-palautetietoista työskentelyä, missä seurataan reaaliaikaisesti asiakkaan hyvinvointia. Asiakas antaa jokaisesta tapaamisesta mittariasteikolla työntekijälle palautetta muun muassa tapaamisen sisällöstä ja toteutustavasta. Näin pystymme kehittämään palvelua nopeasti asiakkaan tarpeiden mukaiseksi. Lisäksi asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain erillisellä kyselylomakkeella.
Etäpalvelun soveltuvuutta ei voida muodostaa pelkästään psykiatristen diagnoosien pohjalta vaan siihen vaikuttaa enemmän asiakkaan yksilölliset tarpeet ja kyvyt. Etäpalvelun on havaittu olevan hyödyllinen erityisesti asiakkaille, joiden psyykkinen sairaus on hoitotasapainossa ja toimintakyky on riittävällä tasolla arjen asioissa. Erityisesti mielialahäiriöistä kärsivät asiakkaat, joiden motivaatio on korkea, soveltuvat hyvin etäpalveluun. Neuropsykiatrisista haasteista kärsiville asiakkaille palvelu on ollut myös toimiva. Myös psykoosidiagnoosilla olevat asiakkaat, joiden sairaus on tasapainossa, jotka sitoutuvat lääkitykseensä hyötyvät etätapaamisista. Etäpalvelu voi kuitenkin olla haasteellista asiakkaille, joiden toimintakyky on merkittävästi alentunut. Parhaiten palvelusta hyötyvät ne, jotka eivät vielä tarvitse raskaampaa asumispalvelua kuten yhteisöllistä asumista tai ympärivuorokautista palveluasumista.
Asiakkaan tulee suostua etäpalvelun käyttöön. Ammattihenkilön tulee myös arvioida, sopiiko etäpalvelu asiakkaan tarpeisiin. Etätapaamisten edellytyksenä on toimiva ja tietoturvallinen alusta, kuten Apotti-asiakastietojärjestelmä. Asiakkaan tulee tunnistautua vahvasti, jotta hän pääsee Apotin Maisa-palveluun ja sitä kautta etätapaamisen videolinkkiin. Tarvittaessa asiakkaalle voidaan antaa kierrätystietokone etätapaamisten toteuttamista varten. Asiakkaalle tulee tarjota mahdollisuus fyysiseen tapaamiseen, jos etäpalvelu ei riitä hänen tarpeisiinsa.
Palvelu kehitettiin EU-rahoitteisessa Suomen Kestävän kasvun ohjelman Helsingin kaupungin alaosaprojektissa. Hankkeen päätyttyä 31.12.25 palvelu integroidaan osaksi Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan asumisen tuen tarjontaan. Työryhmää laajennetaan syksyllä 2025 sisältämään sairaanhoitajia ja lähihoitajia, mikä mahdollistaa muun muassa lääkehoidon tukemisen ja entistä laajemman kotiin annettavan palvelun mielenterveyskuntoutujien erityistarpeisiin.
Toimintamallin kehittämisen aikana toimivaksi malliksi olemme havainneet hybridityön, jossa asiakkaan palvelutarpeen mukaan tapaamiset voivat olla täysin etänä tai yhdistelmä etä- ja lähitapaamisia. Tämä palvelu on onnistuneesti tukenut asiakkaiden itsenäistä asumista. Vuonna 2024 etäkontakteja oli 79,8 % (n=1064) kaikista asiakaskontakteista. Alkuvuoden 2025 tilaston mukaan etäkontakteja on ollut 76,2% (n=612).
Palvelun vaikuttavuus on ollut hyvä. Palvelu on pystynyt tukemaan asiakkaita hyvin itsenäisessä asumisessa. Vahvempaan asumiseen on siirtynyt vain 3,75% asiakkaista (n=80).
Etäpalvelun toteuttamisella on kustannusvaikuttavuutta. Etätapaamisia on mahdollista tehdä jopa kaksinkertainen määrä päivässä verrattuna kotikäynteihin, jolloin yhden tapaamisen kustannus puolittuu. Kotiin annettava palvelu ennaltaehkäisee raskaamman ja kalliimman asumispalvelun tarvetta, jolla saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä.
Etätapaamisia toteuttaneiden sosiaaliohjaajien haastattelujen perusteella uusi työskentelymuoto on koettu myönteisenä. Työntekijöiden näkemyksen mukaan vuorovaikutuksen laatu ja asiakkaan aito kohtaaminen voivat toteutua yhtä hyvin etäyhteyksin kuin fyysisissä tapaamisissa.
Asiakaskokemus on hyvä. Vuonna 2024 tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan erittäin tyytyväinen tai tyytyväinen oli 89,3% vastaajista (n=28). Asiakkaat ovat olleet motivoituneita ja sitoutuneita palveluun. Hukkakäyntiprosentti on palvelussa pieni vain 3,9% tapaamisista. Asiakkailta saadun palautteiden perusteella, asiakkaat ovat kokeneet, että etäpalvelun myötä heidän itsenäinen toimijuus on vahvistunut, palvelua on ollut mahdollista saada tiheämmässä tahdissa kuin muita palveluja ja etätapaamiset ja kohtaamiset työntekijän kanssa on koettu yhtä arvokkaina ja toimivina kuin lähitapaamiset.
Työntekijöiden täyttämän Quesback-kyselyn mukaan asiakkaat ovat saaneet eniten apua etätapaamisten avulla etuus- ja talousasioihin (27,1%), kodinhoidollisiin asioihin (21,4%), ravintoon liittyviin asioihin (20,9%) sekä psykososiaalinen tukeen (20,8%)(n=1064). Kokonaisuudessaan kotiin annettava palvelun avulla asiakkaat ovat kokeneet elämäntilanteena parantuneen talouteen liittyvissä asioissa (46,4%), kodin ylläpitoon liittyvissä asioissa (46,4%), asiointiapu/viranomaisasiointi (46,4%) sekä päivärytmin ylläpitäminen (39,3%)(n=28).
On kuitenkin muistettava, että etätapaamiset eivät sovellu kaikille asiakkaille, joten sen käyttö edellyttää yksilöllistä arviointia ja jatkuvaa kehittämistä. Havaintona on kuitenkin, että se sopii monelle eri asiakkaalle ja moneen eri tuen tarpeeseen.
Kansikuva
