Mielenterveyspalveluita käyttävän nuoren (16-29v.) palvelupolku ammatillisessa oppilaitoksessa-Varsinais-Suomen hyvinvointialue-Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4,I1)
Toimintamalli sopii erityisesti keskeyttämisriskissä oleville opiskelijoille. Opiskeluhuollon yhteisasiakkaille tarjotaan moniammatillista tukea. Koululääkärin akuuttiajat ja yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa sujuvoittavat palvelua.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet valtakunnallisesti ja Kouluterveyskyselyn (v. 2023) mukaan 32,1 % ammatillisen oppilaitoksen tytöistä ja 7,4 % pojista koki kohtalaista tai vakavaa ahdistuneisuutta. Monet ammattiopistossa opiskelevat nuoret tarvitsevat erityistä tukea opintoihinsa esimerkiksi mielenterveyden haasteiden tai oppimisvaikeuksien vuoksi. Erityisellä tuella opiskelevien osuus ammatillisten koulutuksen opiskelijoista on ollut kasvussa v. 2004 lähtien ja v. 2020 määrä on ollut 11% opiskelijoista (KARVI v. 2021). Ammatillisen oppilaitoksen reformi on tehnyt opiskeluista joustavaa ja työelämälähtöistä, mutta opiskelu vaatii aiempaa enemmän itseohjautuvuutta, mikä on monelle nuorelle haastavaa. PISA-tulosten heikentymisen myötä myös ammatilliset opinnot aloitetaan heikoimmilla oppimisvalmiuksilla. Opiskelijan opinnot ovat vaarassa keskeytyä etenkin, jos opiskelijan ongelmat kasautuvat ja hän tarvitsee moniammatillista työskentelyä. Valmennuksessa luodaan yhteisasiakkaille toimintamalli, joka strukturoi moniammatillista työskentelyä keskeyttämisriskissä olevilla mielenterveyspalveluita käyttävillä opiskelijoilla (D´Mour, Ferrada-Videla, San Martin Rodriquez, Beaulieu 2005). Toimintamallin avulla tarjotaan opiskeluhuollon yhteisasiakkaille moniammatillista tukea varhaisessa vaiheessa, jolloin tarve erikoissairaanhoitoon ohjautumiseen vähenee. Lisäksi luodaan monialaisen tuen malli opiskeluhuollolle ja nuorisopsykiatrin työryhmälle, kun opiskelijan hoito toteutuu nuorisopsykiatrialla ja hän opiskelee ammattiopistolla.
Salon seudun ammattiopistossa opiskelevat nuoret eroavat opinnoistaan aiempaa useammin ja mielenterveyssyyt ovat yksi keskeinen tekijä eroamisen taustalla. Salon seudun ammattiopistosta eronneita nuoria (16-29 v.) oli 9,2 % v. 2019 ja 12,5 % v. 2023. Toimintamallien tavoitteena on tukea nuoren mielenterveyttä ja opiskelukykyä oikea-aikaisen moniammatillisen tuen avulla sekä siten vähentää opinnoista eroamista.
Kehittämiseen on koottu monialainen tiimi opiskelijan tueksi. Kehittämiseen osallistuu kokemusasiantuntija, Salon seudun ammattiopiston apulaisrehtori, Varsinais-Suomen hyvinvointialueen perhekeskuksesta perhekeskuspäällikkö, Salon seudun ammattiopistossa työskentelevät opiskeluhuollon kuraattori, terveydenhoitaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja psykologi sekä TYKS Salon nuorisopsykiatrian työryhmästä psykiatrinen sairaanhoitaja.
Opiskelija saa mielenterveyspalveluita matalalla kynnyksellä ja oikea-aikaisesti sekä ohjautuu tarvittaessa jatkohoitoon nopeasti. Opiskelijan tuki on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Hänen opiskelukykynsä säilyy hyvänä ja hän pystyy suorittamaan opiskelut loppuun ilman keskeytyksiä tai opinnoista eroamista.
Muutoksen mittareina toimivat opiskeluhuollon palvelut keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä, yhteisasiakkaiden määrä, monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) palavereiden määrä, opinnoista eronneiden määrä ja koululääkärin lähetemäärät nuorisopsykiatrian työryhmään.
Luodaan toimintamalli, jossa tunnistetaan moniammatillisen tuen tarpeessa oleva mielenterveyshaasteinen opiskelija. Mahdollistetaan varhainen tuki esimerkiksi helpottamalla ohjautumista ja koordinoimalla moniammatillista tukea, jolloin opiskelija saa riittävän pedagogisen sekä psyykkisen tuen. Sujuvoitetaan opiskelijan mielenterveyspalvelupolkua, jolloin hän pääsee oikea-aikaisesti koululääkärin arvioon sekä tarvittaessa erikoissairaanhoitoon. Tiivistetään yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa, jolloin hoitopolku on sujuva ja mm. hoidon keskeyttämiseen voidaan reagoida nopeasti. Opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyöpalaverit ja konsultaatio tukevat yhteistyötä.
Kohderyhmänä on ammattiopiston 16-29-vuotiaat opiskelijat, joilla on mielenterveysongelmia. Kehittämistyössä on tiiviisti ollut mukana kokemusasiantuntija, joka on tuonut kehittämiseen asiakasnäkökulmaa. Kokemusasiantuntija on haastatellut neljää oppilaitoksen mielenterveyspalveluita käyttänyttä opiskelijaa. Haastatteluissa nostettiin positiivisina puolina esille nopea avunsaanti, hoidon saaminen ja oireiden ottaminen vakavasti. Kehittämistoiveina nostettiin esille tapaamiskertojen vähyys, työntekijöiden vaihtuvuus, haasteet opiskelijoiden kuuntelemisessa (yksittäinen palaute) ja pitkä odotusaika nuorisopsykiatrian työryhmään.
Olemme tutustuneet mm. Lape- ja Kaste-hankkeiden kehittämistuloksiin, jossa on mm. tunnistettu monialaisia palveluita tarvitsevia yhteisasiakkaita.
Kehittämistiimi on vieraillut Vantaan ammattiopistolla ja tutustunut heillä käytössä oleviin opiskeluhuollon malleihin kuten Keskeyttämisestä kohtaamiseen -hankkeen hyviin käytänteisiin, oppilaitosnuoristyöhön ja Annie-tukibottiin.
Toimintamallissa hyödynnetään monialaiseen työskentelyyn tutkitusti soveltuvia toimintatapoja kuten vastuuhenkilön nimeämistä sekä työpari- ja monialaista yhteistyötä (Cooper, 2016).
Salon seudun ammattiopistossa järjestettiin työpaja opiskeluhuollon työntekijöille, opinto-ohjaajille ja erityisopettajille, jossa määritettiin opintojen keskeyttämisen juurisyitä. Lisäksi ideoitiin opintojen edistämistä tukevia toimia. Salon seudun ammattiopistolla on lisätty yhteisöllistä työtä kahden yhteisöpedagogin työpanoksella.
Tavoitteeksi nousi Salon seudun ammattiopiston ja työelämän yhteistyön tiivistäminen, jotta mielenterveyspalveluita käyttävä opiskelija saa riittävän tuen työelämään siirtymiseksi. Salon seudun ammattiopistolla on nimetyt alakohtaiset työelämäkoordinaattorit, jotka tukevat siirtymää.
- Toimintamallin luominen opiskeluhuollon yhteisasiakkaalle. Opiskeluhuollon vastuutyöntekijä koordinoi toimintaa. Tavoitteena opiskeluhuollon työntekijöiden päällekkäisen työn vähentäminen ja rinnakkaistyön tehostaminen.
- Monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) -palavereiden lisääminen, varhaistaminen sekä seuranta. Tavoitteena, että monialaista tukea tarvitseva opiskelija saa tuen oikea-aikaisesti ja koordinoidusti, jolloin haasteet eivät kumuloidu tai kroonistu.
- Mielenterveysperusteisten koululääkärin akuuttiaikojen luominen. Tavoitteena oikea-aikainen hoitosuunnitelma ja tarvittaessa psyykelääkitys.
- Opiskeluhuollon työntekijöiden työnkuvien selkeyttäminen. Tavoitteena ohjauksen selkeytyminen.
- Erityisen tuen kehittäminen ja tuen konkretisoituminen.
- Opiskeluhuollon johtamisen kehittäminen mm. kokouskäytänteitä selkeyttämällä.
- Toimintamallin luominen opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyön tiivistämiseksi.
Mielenterveyspalveluita käyttävä opiskelija saa riittävän ja koordinoidun tuen opiskeluhuollon monialaisen toimintamallin kautta. Hänelle määritetään opiskeluhuollon vastuutyöntekijä, joka koordinoi tuen saamista. Mielenterveyspalveluita sujuvoitetaan koululääkärin akuuttiaikojen kautta sekä tiivistämällä yhteistyötä nuorisopsykiatrian kanssa.
Opiskeluhuollossa on identifioitu yhteisasiakkaita sekä pyydetty palautetta opiskeluhuollon toimintamallista. Opiskelijat ovat suhtautuneet monialaiseen työskentelyyn positiivisesti ja useat vanhemmat ottavat seurantapalaverit oma-aloitteisesti esille. Palavereista on tullut positiivista palautetta perheiltä (ks. liite).
Toimintamallia opiskeluhuollon yhteisasiakkaille testataan ja kehitetään maalis-kesäkuussa 2024. Toimintamallin juurruttaminen koko ammattiopiston toimintamalliksi 2025. Opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian toimintamallia kehitetään maalis-kesäkuussa 2024 ja juurrutetaan organisaatioihin syksyllä 2024.
Tavoitteena on vähentää ammattiopiston perustutkinto-opiskelijoiden opinnoista eroamista 50% vuoden 2023 tasosta (12,5%) vuoden 2028 loppuun mennessä. Tavoitteena on mielenterveyspalveluiden oikea-aikaisuus ja sujuvoittaminen, jolloin ohjautuminen erikoissairaanhoitoon vähenee.
Opiskeluhuollon yhteisasiakkaita on identifioitu tehokkaammin ja monialaisia asiantuntijaryhmiä on pidetty aktiivisemmin, jolloin opiskelija on saanut sekä pedagogista tukea että mielenterveyspalveluita varhaisemmassa vaiheessa. Opiskelukykyä on pystytty tukemaan.
Koululääkärin akuuttiajat ovat mahdollistaneet oikea-aikaisen hoitosuunnitelman, mikä on tukenut opiskelijan toimintakykyä.
Salon seudun ammattiopiston erityisopettajat ja kehittäjäpsykologi järjestivät palaverin, jossa keskusteltiin erityisen tuen toteutumisesta sekä pohdittiin tuen muotoja.
Opiskeluhuollon toimintamallissa tunnistetaan opiskeluhuollon yhteisasiakkaita, nimetään opiskeluhuollon vastuuhenkilö sekä sovitaan tukitoimet moniammatillisessa palaverissa. Vastuutyöntekijä koordinoi työskentelyä. Yhteisasiakkuus mahdollistaa avoimen dialogin ja jaetut tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti seurantapalavereissa. Opiskelijalta pyydetään palautetta työskentelystä.
Koululääkärille luodaan viikoittaiset akuuttiajat mielenterveyssyillä, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen hoitosuunnitelman sekä tarvittaessa jatko-ohjautumisen. Näin tuetaan opiskelijan toimintakykyä sekä mahdollistetaan opintojen eteneminen keskeytyksettä.
Monialaisessa toimintamallissa tiivistetään opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyötä erityisesti opiskelijan siirtyessä palvelusta toiseen. Opiskeluhuollon palveluita käyttänyt opiskelija saatetaan tutun työntekijän kanssa nuorisopsykiatrian ensikäynnille, kun vastaanottava psykiatri on arvioinut yhteistapaamisen mahdolliseksi. Jos nuorisopsykiatrialla alkanut hoitokontakti keskeytyy suunnittelemattomasti, otetaan nuorisopsykiatrialta yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon opiskelijan luvalla. Nuorisopsykiatrian hoitokontaktin päättyessä epikriisi lähetetään lähettävän lääkärin lisäksi myös opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajalle, sillä terveyskeskuslääkärin tekemistä lähetteistä ei tule automaattisesti tietoa opiskeluhuoltoon.
Kuva
Kuva
Toimintamalleja käydään läpi ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmässä toimintamallin juurruttamiseksi molempiin Salon seudun ammattiopiston yksiköihin. Kehittämistiimin työkokouksiin pyydetään toisen yksikön työntekijöitä toimintatapaan perehtymiseksi. Osa opiskeluhuollon työntekijöistä työskentelee molemmissa yksiköissä, mikä tukee juurruttamista. Juurruttamista seurataan yhteisissä kuukausittaisissa palavereissa. Opiskeluhuollon toimintamallia esitellään opetushenkilökunnalle.
Koululääkäri perehdytetään toimintamalleihin.
Nuorisopsykiatrian vastuuhenkilö vastaa toimintamallin juurruttamisesta omassa yksikössään. Juurruttamista opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian välillä tuetaan myös kutsumalla nuorisopsykiatrian edustaja opiskeluhuollon ohjausryhmään v. 2024.
Toimintamallien juurruttaminen vaatii osallistuvien organisaatioiden johdon sitoutumista. Opiskeluhuollon palaverikäytäntöjen selkeyttäminen tukee työskentelyä.
Kehittämistyön aikana opiskeluhuollon yhteisasiakkaita on johdonmukaisesti tunnistettu ja yhteisasiakkaiden määrä on noussut yhteensä 200%. Opiskeluhuollon monialaista yhteistyötä on lisätty ja MAR-palavereiden määrä on lisääntynyt 160%. Opiskeluista eronneiden määrässä ei ole valmennuksen loppuessa elokuussa v. 2024 havaittu muutoksia, mutta keväällä 2025 eronneiden määrä on hieman vähentynyt valmennusta edeltävään aikaan verrattuna.
Kuva
Kuva
Kuva
