Mielenterveyspalveluita käyttävän nuoren (16-29v.) palvelupolku ammatillisessa oppilaitoksessa-Varsinais-Suomen hyvinvointialue-Sujuvat palvelut -valmennus (RRP, P4,I1)
Toimintamalli sopii erityisesti keskeyttämisriskissä oleville opiskelijoille. Opiskeluhuollon yhteisasiakkaille tarjotaan monialaista tukea. Koululääkärin akuuttiajat ja yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa sujuvoittavat palvelua.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli sopii erityisesti keskeyttämisriskissä oleville opiskelijoille. Opiskeluhuollon yhteisasiakkaille tarjotaan monialaista tukea. Koululääkärin akuuttiajat ja yhteistyö nuorisopsykiatrian kanssa sujuvoittavat palvelua.
Kuva
Kuvateksti
Toimintamalli opiskeluhuollon yhteisasiakkailleKuva
Kuvateksti
Opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian toimintamalliEnsimmäisessä toimintamallissa tunnistetaan opiskeluhuollon yhteisasiakkaita, nimetään opiskeluhuollon vastuuhenkilö sekä sovitaan tukitoimet monialaisessa palaverissa. Vastuutyöntekijä koordinoi työskentelyä. Yhteisasiakkuus mahdollistaa avoimen dialogin, jolloin salassapitovelvoite ei ole este, sekä jaetut tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti seurantapalaverissa. Opiskelijalta pyydetään palautetta työskentelymuodosta.
Koululääkärille luodaan viikoittaiset akuuttiajat mielenterveyssyillä, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen hoitosuunnitelman sekä tarvittaessa jatko-ohjautumisen. Näin tuetaan opiskelijan toimintakykyä sekä mahdollistetaan opintojen eteneminen keskeytyksettä.
Toisessa toimintamallissa tiivistetään opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyötä erityisesti opiskelijan siirtyessä palvelusta toiseen. Opiskeluhuollossa käynyt opiskelija saatetaan tutun työntekijän kanssa nuorisopsykiatrian ensikäynnille, kun vastaanottava psykiatri on arvioinut yhteistapaamisen mahdolliseksi. Jos nuorisopsykiatrialla alkanut hoitokontakti keskeytyy suunnittelemattomasti, otetaan nuorisopsykiatrialta yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon opiskelijan luvalla. Kun nuorisopsykiatrian hoitokontakti päättyy, epikriisi lähetetään lähettävän lääkärin lisäksi myös opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajalle, sillä terveyskeskuslääkärin tekemistä lähetteistä ei tule automaattisesti tietoa opiskeluhuoltoon.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet valtakunnallisesti ja Kouluterveyskyselyn v. 2023 mukaan 32,1 % ammatillisen oppilaitoksen tytöistä ja 7,4 % pojista koki kohtalaista tai vakavaa ahdistuneisuutta. Lisäksi monilla nuorilla on elämänhallinnan haasteita, oppimisvaikeuksia ja erityisen tuen tarpeita. Erityisellä tuella opiskelevien osuus ammatillisten koulutuksen opiskelijoista on ollut kasvussa v. 2004 lähtien, v. 2020 määrä on ollut 11% opiskelijoista (KARVI v. 2021) Ammatillisen oppilaitoksen reformi on tehnyt opiskeluista joustavaa ja työelämälähtöistä, mutta opiskelu vaatii aiempaa enemmän itseohjautuvuutta, mikä on monelle nuorelle haastavaa. PISA-tulosten heikentymisen myötä myös ammatilliset opinnot aloitetaan heikoimmilla oppimisvalmiuksilla. Opiskelijan opinnot ovat vaarassa keskeytyä etenkin, jos opiskelijan ongelmat kasautuvat. Hankkeessa luodaan yhteisasiakkaille toimintamalli, joka stukturoi moniammatillista työskentelyä keskeyttämisriskissä olevilla mielenterveyspalveluita käyttävillä opiskelijoilla (D´Mour, Ferrada-Videla, San Martin Rodriquez, Beaulieu 2005). Toimintamallin avulla tarjotaan opiskeluhuollon yhteisasiakkaille monialaista tukea varhaisessa vaiheessa, jolloin tarve erikoissairaanhoitoon ohjautumiseen vähenee.
Kohderyhmänä on ammattiopiston 16-29-vuotiaat opiskelijat, joilla on mielenterveysongelmia. Kehittämistyössä on tiiviisti ollut mukana kokemusasiantuntija, joka on tuonut kehittämiseen asiakasnäkökulmaa. Kokemusasiantuntija on haastatellut neljää oppilaitoksen mielenterveyspalveluita käyttänyttä opiskelijaa. Haastatteluissa nostettiin positiivisina puolina esille nopea avunsaanti, hoidon saaminen ja oireiden ottaminen vakavasti. Kehittämistoiveina nostettiin esille tapaamiskertojen vähyys, työntekijöiden vaihtuvuus, haasteet opiskelijoiden kuuntelemisessa (yksittäinen palaute) ja pitkä odotusaika nuorisopsykiatrian työryhmään.
Toimintamalleja käydään läpi ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmässä toimintamallin juurruttamiseksi molemmissa Salon seudun ammattiopiston yksiköissä. Kehittämistiimin työkokouksiin pyydetään toisen yksikön työntekijöitä perehtymään toimintatapaan. Osa työntekijöistä työskentelee molemmissa yksiköissä, mikä tukee juurruttamista. Juurruttamista seurataan yhteisissä kuukausittaisissa palavereissa. Opiskeluhuollon toimintamallia esitellään opetushenkilökunnalle.
Koululääkäri perehdytetään toimintamalleihin.
Nuorisopsykiatrian vastuuhenkilö vastaa toimintamallin juurruttamisesta omassa yksikössään. Juurruttamista opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian välillä tuetaan myös kutsumalla nuorisopsykiatrian edustaja opiskeluhuollon ohjausryhmään v. 2024.
Toimintamallien juurruttaminen vaatii osallistuvien organisaatioiden johdon sitoutumista. Opiskeluhuollon palaverikäytäntöjen selkeyttäminen tukee työskentelyä.
Kehittämistyön aikana opiskeluhuollon yhteisasiakkaita on johdonmukaisesti tunnistettu ja yhteisasiakkaiden määrä on noussut yhteensä 200%. Opiskeluhuollon monialaista yhteistyötä on lisätty ja MAR-palavereiden määrä on lisääntynyt 160%. Opiskeluista eronneiden määrässä ei ole valmennuksen loppuessa elokuussa v. 2024 havaittu muutoksia.