Monialainen asiakas- ja palveluohjaus digitaalisuutta hyödyntäen, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)
Palveluohjauksen toimintamalli sote-ammattilaisille monialaisen palveluohjauksen tueksi. Toimintamallissa hyödynnetään digitaalista palvelutarjotinta, joka kokoaa yhteen hyte-palveluita (ml. liikunta-, kulttuuri-, vertaistuki).
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tähän pyritään kehittämällä monialaisia hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistäviä toimintamalleja, joiden avulla edistetään asukkaiden ohjaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä kuntien ja järjestöjen palveluihin.
Monialaisten toimintamallien avulla täsmennetään ohjauskäytäntöjä sosiaali- ja terveyspalveluista hyte-palveluihin (ml. liikunta-, luonto- ja kulttuuripalvelut). Kunnat ja järjestöt hyötyvät yhteisistä toimintamalleista tavoittamalla asiakkaita ja huolehtimalla kuntalaisten hyvinvoinnista. Parhaimmillaan vähennetään sote-palveluiden kuormittumista, kun asukas hoitaa hyvinvointia ja terveyttään kunnan tai järjestön hyte-toiminnassa.
Etelä-Pohjanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2021 ja suunnitelma 2022–2025 (ks. linkki) on strateginen asiakirja, joka nostaa esiin alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet, tavoitteet, toimenpiteet ja seurantaindikaattorit. Asiakirja on laadittu laajassa monialaisessa yhteistyössä asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa.
Hyvinvointisuunnitelman 2022–2025 painopisteiksi on valittu Etelä-Pohjanmaan alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta keskeiset osa-alueet terveystietojen, asiantuntijoiden näkemysten ja hallitusohjelman tavoitteiden pohjalta. Etelä-Pohjanmaan kolmeksi keskeiseksi hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen painopisteet ovat
- Työ- ja toimintakyky
- Hyvinvoiva arki
- Elämänlaatu ja mielen hyvinvointi
Edellä mainittujen painopisteiden lisäksi läpileikkaavina teemoina huomioidaan palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus, sähköiset palvelut ja osallisuus. Suunnitelman monialaisessa toimeenpanossa ovat hyvinvointialueen lisäksi mukana esimerkiksi kunnat, järjestöt, seurakunnat, yritykset ja poliisi.
Hyvinvointisuunnitelmaan kuuluvan alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2022-2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on valittu seuraavat päätavoitteet:
- Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy
- Osallisuus vahvistuu
- Lasten ja nuorten kanssa toimivien yhteistyö lisääntyy
Suunnitelman lähtökohtana on siirtää painopistettä ennalta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Ennaltaehkäisevät palvelut sisältävät mm. vapaa-aika- ja liikuntapalvelut, järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien palvelut, kohtaamispaikkatoiminnan ja nuorisotyön.
THL:n koordinoi kansallista monialaisen hyte-palvelukonseptin kehittämisprojektia 2022–2025. Kansallisen projektin tavoitteena on kuvata toimintamalli, jonka avulla hyvinvointialueen asiakkaat ja ammattilaiset löytävät helposti alueen kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin minimisisältöjä on kuvattu THL:n julkaisussa Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi. Linkin julkaisuun sekä kokonaisuutta käsittelevään videoon löydät linkeistä oikealta.
Kuva
Monialaista palvelumallin kehittämiseen on hyödynnetty hyvinvointialueen olemassa olevia rakenteita, esimerkiksi alueellista hyte-verkostoa. Erilaisia kartoituksia hyte-palveluihin liittyen (ohjaamisen nykytila ja tarpeet) on tehty alueen ammattilaisille (mm. aikuisneuvolan terveydenhoitajat esihenkilöineen). Kehittämistyötä on ollut tukemassa projektiryhmä.
Asiakasnäkökulmaa ja kehittämisehdotuksia ovat olleet antamassa vapaaehtoisista ja kokemusasiantuntijoista koottu asiakasraati. Asiakasraati on kommentoinut toimintamallia kokonaisuudessaan, puheeksi ottamisen mallia sekä ovat tuoneet esiin alueelle käyttöön otettavaan digitaaliseen palvelualustaan (Kansallinen ratkaisu; Tarmoa, DigiFinland oy) liittyviä kehittämisehdotuksia.
Kehittämistyön asiakaskohderyhmänä ovat kaikki alueen asukkaan, mutta erityisesti haasteellisessa asemassa olevat ryhmät:
- lapset ja lapsiperheet
- nuoret ja nuoret aikuiset
- ikäihmiset
- pitkäaikaissairaat
- vammaiset henkilöt
Lisäksi kohderyhmänä ovat alueen sote-ammattilaiset, jotka ohjaavat asiakkaita kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.
Kunnat ja järjestöt ovat kehittämistyön kannalta keskeisessä asemassa.
Monialaista asiakas- ja palveluohjausta kehitettäessä on hyödynnetty alueella jo aiemmin koostettua elintapaohjauksen käsikirjaa (ks.linkki). Käsikirja tarjoaa työkaluja elintapaohjauksen toteutukseen ja kehitettävä toimintamalli nivotaan osaksi sitä. Käsikirja on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, mutta on hyödynnettävissä laajemminkin elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten, kuten liikuntaneuvojien työssä. Käsikirjasta on löydettävissä myös sähköiset omahoitopalvelut.
Työpajojen ja selvitysten perusteella sote-ammattilaiset tarvitsevat lisätietoa alueen palveluista. Palvelut ovat tällä hetkellä pirstaleisesti löydettävissä ja digitaalisen palvelualustan käyttöönoton toivotaan tuovan helpotusta ohjaamiseen.
Alueelle on päädytty luomaan monialainen toimintamalli, joka on muokattavissa hyvinvointialueen palvelualueiden erilaisten asiakasryhmien ja tarpeiden mukaan.
Kokonaisuutta on käsitelty kokemusasiantuntijoista ja vapaaehtoisista kootun asiakasraadin kanssa. Asiakasraati on kokoontunut syksyllä 2024 ja suunnitteilla on yksi tapaaminen vuoden 2025 puolelle.
Toiminnan tavoitteena on pilotoida ja ottaa käyttöön digitaalinen palvelutarjotin monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tueksi. Kuntien ja järjestöjen hyte-palveluohjausta selkiytetään, tuodaan esiin asiakkaiden tukimahdollisuuksia toimintaan osallistumiseen sekä lisätään olemassa olevien monialaisten toimintamallien tunnettavuutta.