Monialainen asiakas- ja palveluohjaus digitaalisuutta hyödyntäen, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)

Palveluohjauksen toimintamalli sote-ammattilaisille monialaisen palveluohjauksen tueksi. Toimintamallissa hyödynnetään digitaalista palvelutarjotinta, joka kokoaa yhteen hyte-palveluita (ml. liikunta-, kulttuuri-, vertaistuki).

Toimintaympäristö

Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tähän pyritään kehittämällä monialaisia hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistäviä toimintamalleja, joiden avulla edistetään asukkaiden ohjaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä kuntien ja järjestöjen palveluihin. 

Monialaisten toimintamallien avulla täsmennetään ohjauskäytäntöjä sosiaali- ja terveyspalveluista hyte-palveluihin (ml. liikunta-, luonto- ja kulttuuripalvelut). Kunnat ja järjestöt hyötyvät yhteisistä toimintamalleista tavoittamalla asiakkaita ja huolehtimalla kuntalaisten hyvinvoinnista. Parhaimmillaan vähennetään sote-palveluiden kuormittumista, kun asukas hoitaa hyvinvointia ja terveyttään kunnan tai järjestön hyte-toiminnassa.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Etelä-Pohjanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2021 ja suunnitelma 2022–2025 (ks. linkki) on strateginen asiakirja, joka nostaa esiin alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet, tavoitteet, toimenpiteet ja seurantaindikaattorit. Asiakirja on laadittu laajassa monialaisessa yhteistyössä asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa. 

Hyvinvointisuunnitelman 2022–2025 painopisteiksi on valittu Etelä-Pohjanmaan alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta keskeiset osa-alueet terveystietojen, asiantuntijoiden näkemysten ja hallitusohjelman tavoitteiden pohjalta. Etelä-Pohjanmaan kolmeksi keskeiseksi hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen painopisteet ovat

  1. Työ- ja toimintakyky
  2. Hyvinvoiva arki
  3. Elämänlaatu ja mielen hyvinvointi

Edellä mainittujen painopisteiden lisäksi läpileikkaavina teemoina huomioidaan palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus, sähköiset palvelut ja osallisuus. Suunnitelman monialaisessa toimeenpanossa ovat hyvinvointialueen lisäksi mukana esimerkiksi kunnat, järjestöt, seurakunnat, yritykset ja poliisi.

Hyvinvointisuunnitelmaan kuuluvan alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2022-2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on valittu seuraavat päätavoitteet:

  1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy
  2. Osallisuus vahvistuu
  3. Lasten ja nuorten kanssa toimivien yhteistyö lisääntyy

Suunnitelman lähtökohtana on siirtää painopistettä ennalta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Ennaltaehkäisevät palvelut sisältävät mm. vapaa-aika- ja liikuntapalvelut, järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien palvelut, kohtaamispaikkatoiminnan ja nuorisotyön.

THL:n koordinoi kansallista monialaisen hyte-palvelukonseptin kehittämisprojektia 2022–2025. Kansallisen projektin tavoitteena on kuvata toimintamalli, jonka avulla hyvinvointialueen asiakkaat ja ammattilaiset löytävät helposti alueen kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot.

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin minimisisältöjä on kuvattu THL:n julkaisussa Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi. Linkin julkaisuun sekä kokonaisuutta käsittelevään videoon löydät linkeistä oikealta. 

Liitteet
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ohjaaminen on kuulunut sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan aina. Hyte-toimintaan ohjaamiseen on ollut ennen hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista paikallisia tapoja, joita rakenteiden muuttuessa on muodostettava uudelleen. Palveluihin ohjaamista on osaltaan haastanut palveluiden löydettävyys. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita kokoava digitaalinen palvelualusta ja yhtenäinen ohjauskäytäntö helpottaisivat asiakkaiden ohjausta hyte-palveluihin.

Keväällä 2024 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote-ammattilaisilta kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden tunnettavuudesta, ohjaamisesta ja olemassa olevista hyvistä käytännöistä. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että ammattilaiset tarvitsevat lisätietoa hyte-palveluista ja niihin ohjautumisesta. Tiedon koetaan tällä hetkellä hajanaisesti saatavilla. Sote-ammattilaisten työskentelyalueet ovat laajoja, joten palveluiden tunnettavuus ei ole joka kunnan osalta samalla tasolla. Palveluiden helppo löydettävyys sujuvoittaa ohjausprosessia. Kyselyn tarkempia tuloksia pääset tarkastelemaan liitteestä.

 

Liitteet
Kuva
Kuvassa pöydän tukijalka kuvaa hyte-palveluita, jotka tukevat ihmisen mielenterveyttä, työ- ja toimintakykyä, osallisuutta ja hyvinvointia. Pöydällä ovat kuntien ja järjestöjen palvelut, jotka on koottu yhteen. Pöydän matto kuvaa tilannetta ennen ja jälkeen sote-palveluita eli asiakkaiden tulisi löytää palveluita ennen sote-palveluita sekä ohjautua palveluihin myös sote-palveluista.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut kootusti yhdestä paikasta helposti löydettävissä, asiakasohjauksen tueksi.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Monialaista palvelumallin kehittämiseen on hyödynnetty hyvinvointialueen olemassa olevia rakenteita, esimerkiksi alueellista hyte-verkostoa. Erilaisia kartoituksia hyte-palveluihin liittyen (ohjaamisen nykytila ja tarpeet) on tehty alueen ammattilaisille (mm. aikuisneuvolan terveydenhoitajat esihenkilöineen). Kehittäjäjoukkoon on kuulunut joukko ammattilaisia, joiden verkostopalavereiden pohjalta kehittämistyötä on viety eteenpäin (mm. fysioterapian palaverit kuntien liikunta- ja kulttuuripalveluiden kanssa). Kehittämistyötä on ollut tukemassa projektiryhmä sekä strateginen ohjausryhmä. 

Asiakasnäkökulmaa ja kehittämisehdotuksia ovat olleet antamassa vapaaehtoisista ja kokemusasiantuntijoista koottu asiakasraati. Asiakasraati on kommentoinut toimintamallia kokonaisuudessaan, puheeksi ottamisen mallia sekä ovat tuoneet esiin alueelle käyttöön otettavaan digitaaliseen palvelualustaan (Kansallinen ratkaisu; Tarmoa, DigiFinland oy) liittyviä kehittämisehdotuksia. Puheeksi ottamisen mallin toteuttamisessa ovat olleet mukana kuntoutuksen ja liikunnan integraatio -YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat.

Kehittämistyön edetessä yhteistyö yhdyspintojen kanssa oli erityisen tärkeätä. Alueen Järjestötalo ja erityisesti järjestökoordinaattori on ollut merkityksellisessä asemassa kehittämistyön etenemisessä (Lähellä.fi -yhteistyö jne.).

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kehittämistyön asiakaskohderyhmänä ovat kaikki alueen asukkaan, mutta erityisesti haasteellisessa asemassa olevat ryhmät:

  • lapset ja lapsiperheet
  • nuoret ja nuoret aikuiset
  • ikäihmiset
  • pitkäaikaissairaat
  • vammaiset henkilöt

Lisäksi kohderyhmänä ovat alueen sote-ammattilaiset, jotka ohjaavat asiakkaita kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.

Kunnat ja järjestöt ovat kehittämistyön kannalta keskeisessä asemassa.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Monialaista asiakas- ja palveluohjausta kehitettäessä on hyödynnetty alueella jo aiemmin koostettua elintapaohjauksen käsikirjaa (ks.linkki). Käsikirja tarjoaa työkaluja elintapaohjauksen toteutukseen ja kehitettävä toimintamalli nivotaan osaksi sitä. Käsikirja on suunnattu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille, mutta on hyödynnettävissä laajemminkin elintapaohjausta toteuttavien ammattilaisten, kuten liikuntaneuvojien työssä. Käsikirjasta on löydettävissä myös sähköiset omahoitopalvelut.

Liitteet
Ideointi

Työpajojen ja selvitysten perusteella sote-ammattilaiset tarvitsevat lisätietoa alueen palveluista. Palvelut ovat tällä hetkellä pirstaleisesti löydettävissä ja digitaalisen palvelualustan käyttöönoton toivotaan tuovan helpotusta ohjaamiseen.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Alueelle on päädytty luomaan monialainen toimintamalli, joka on muokattavissa hyvinvointialueen palvelualueiden erilaisten asiakasryhmien ja tarpeiden mukaan. 

Idean testaus asiakkaalla

Kokonaisuutta on käsitelty kokemusasiantuntijoista ja vapaaehtoisista kootun asiakasraadin kanssa. Asiakasraati on kokoontunut syksyllä 2024 ja suunnitteilla on yksi tapaaminen vuoden 2025 puolelle. 

Kokeilun tavoitteet

Toiminnan tavoitteena on pilotoida ja ottaa käyttöön digitaalinen palvelutarjotin monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen tueksi. Kuntien ja järjestöjen hyte-palveluohjausta selkiytetään, tuodaan esiin asiakkaiden tukimahdollisuuksia toimintaan osallistumiseen sekä lisätään olemassa olevien monialaisten toimintamallien tunnettavuutta. 

Ratkaisun perusidea

Toimintamallin tavoitteena on:

  • Asiakkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja yksilöllisten (palvelu)tarpeiden huomioon ottaminen vastaanotolla hyvinvoinnin ja terveyden tukemiseksi
  • Tukea ja motivoida asiakasta hakeutumaan hyvinvointia ja terveyttä tukevien palveluiden ja toimintojen piiriin (erityisesti järjestöjen ja kunnan palvelut), joiden avulla yksilön kokonaisvaltainen hyvinvointi (psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen) lisääntyy
  • Tukea ja motivoida asiakasta ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan
  • Ennaltaehkäistään ongelmien kasautumista
  • Pitkällä aikavälillä vähennetään sote-palveluiden tarvetta

Toimintamallin työkaluina toimivat puheeksi ottamisen malli (ks. liite) sekä digitaalinen palvelutarjotin Tarmoa. Puheeksi ottamisen mallin kehittäminen on toteutettu osana kuntoutuksen ja liikunnan integraatio -YAMK-tutkintoa (Laura Kaappola ja Noora Lehtinen-Skews). Digitaalinen palvelutarjotin Tarmoa avautuu etelä-pohjalaisten käyttöön 13.1.2025.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Etelä-Pohjanmaalle on luotu geneerinen toimintamalli, jonka tavoitteena on asiakkaiden helpompi ja sujuvampi ohjaaminen matalan kynnyksen hyte-palveluihin. Toimintamalli on varioitavissa/täsmennettävissä eri palvelualueille. Mallia on ensimmäisenä lähdetty pilotoimaan fysioterapian palveluihin (kuntoutuspalvelut). Mallia jalkautetaan  hyvinvointialueen ammattilaisten käyttöön palvelu-/toimialueittain.

Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin keskeisenä sisältönä ja työkaluina toimivat digitaalinen hyte-palvelualusta  ja puheeksi ottamisen malli. Vuoropuhelu eri toimijoiden (hva, kunnat, kolmas sektori jne.) välillä luo pohjan hyvälle yhteistyölle ja asiakasohjaukselle. Alueella on käytössä erilaisia lähetekäytäntöjä, joita täsmennetään paikallisesti sovituissa eri toimijoiden yhteisissä verkostopalavereissa. Asiakas- ja palveluohjauksen kokonaisuudesta ja Tarmoan käyttöönotosta on tehty päätös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtoryhmässä 19.6.2024.

Asiakkaiden tilanteet ovat hyvin erilaisia ja siitä syystä myös asiakassegmentointi on huomioitu puheeksi ottamisen mallissa. Osa asiakkaista tarvitsee hyte-palveluun osallistuakseen erilaista tukea, esimerkiksi taloudellista tai liikkumiseen/lähtemiseen liittyvää tukea. Erilaiset tuen mahdollisuudet tuodaan esille kokonaisuuteen liittyvässä perehdytys-/koulutusmateriaalissa, esimerkiksi tukihenkilö- tai ystävätoiminta, erilaiset taloudellisen tuen mahdollisuudet (Kaikukortti, erityisryhmien liikuntakortti tms.). 

Liitteessä yleisesittely toimintamallista, jota tarkennetaan vielä syksyn 2024 aikana.

Liitteet
Vinkit toimintamallin soveltajille

Vuoropuhelu eri toimijoiden (hva, kunnat, kolmas sektori jne.) välillä luo pohjan hyvälle yhteistyölle ja asiakasohjaukselle.  Hyte-palveluiden ennaltaehkäisevä sekä myös sote-palveluita tukeva merkitys on toimintamallin myötä korostunut.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Alueelle luodun toimintamallin myötä hyte-palveluohjauksen mahdollisuudet ja tietoisuus on lisääntynyt. Asiakasohjaus on helpompaa uusien työkalujen myötä ja olemassa olevien palveluiden tunnettavuus on lisääntynyt.