Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Etelä-Pohjanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2021 ja suunnitelma 2022–2025 (ks. linkki) on strateginen asiakirja, joka nostaa esiin alueelliset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteet, tavoitteet, toimenpiteet ja seurantaindikaattorit. Asiakirja on laadittu laajassa monialaisessa yhteistyössä asiantuntijoiden ja asukkaiden kanssa.
Hyvinvointisuunnitelman 2022–2025 painopisteiksi on valittu Etelä-Pohjanmaan alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannalta keskeiset osa-alueet terveystietojen, asiantuntijoiden näkemysten ja hallitusohjelman tavoitteiden pohjalta. Etelä-Pohjanmaan kolmeksi keskeiseksi hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen painopisteet ovat
- Työ- ja toimintakyky
- Hyvinvoiva arki
- Elämänlaatu ja mielen hyvinvointi
Edellä mainittujen painopisteiden lisäksi läpileikkaavina teemoina huomioidaan palveluiden saatavuus ja yhdenvertaisuus, sähköiset palvelut ja osallisuus. Suunnitelman monialaisessa toimeenpanossa ovat hyvinvointialueen lisäksi mukana esimerkiksi kunnat, järjestöt, seurakunnat, yritykset ja poliisi.
Hyvinvointisuunnitelmaan kuuluvan alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 2022-2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi on valittu seuraavat päätavoitteet:
- Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi lisääntyy
- Osallisuus vahvistuu
- Lasten ja nuorten kanssa toimivien yhteistyö lisääntyy
Suunnitelman lähtökohtana on siirtää painopistettä ennalta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön. Ennaltaehkäisevät palvelut sisältävät mm. vapaa-aika- ja liikuntapalvelut, järjestöjen, yhdistysten ja seurakuntien palvelut, kohtaamispaikkatoiminnan ja nuorisotyön.
THL:n koordinoi kansallista monialaisen hyte-palvelukonseptin kehittämisprojektia 2022–2025. Kansallisen projektin tavoitteena on kuvata toimintamalli, jonka avulla hyvinvointialueen asiakkaat ja ammattilaiset löytävät helposti alueen kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä, pärjäävyyttä, terveyttä ja osallisuutta edistävät palvelut ja toiminnot. Tavoitteena on, että hyvinvointialueet ottavat käyttöön digitaalisen palvelutarjottimen, joka kokoaa hyte-palvelut yhteen paikkaan.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin minimisisältöjä on kuvattu THL:n julkaisussa Hyvinvointia edistävä toiminta helposti löydettäväksi. Linkin julkaisuun sekä kokonaisuutta käsittelevään videoon löydät linkeistä oikealta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Tähän pyritään kehittämällä monialaisia hyvinvointia ja terveyttä (hyte) edistäviä toimintamalleja, joiden avulla edistetään asukkaiden ohjaamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja matalalla kynnyksellä kuntien ja järjestöjen palveluihin.
Monialaisten toimintamallien avulla täsmennetään ohjauskäytäntöjä sosiaali- ja terveyspalveluista hyte-palveluihin (ml. liikunta-, luonto- ja kulttuuripalvelut). Kunnat ja järjestöt hyötyvät yhteisistä toimintamalleista tavoittamalla asiakkaita ja huolehtimalla kuntalaisten hyvinvoinnista. Parhaimmillaan vähennetään sote-palveluiden kuormittumista, kun asukas hoitaa hyvinvointia ja terveyttään kunnan tai järjestön hyte-toiminnassa.
Kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ohjaaminen on kuulunut sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan aina. Hyte-toimintaan ohjaamiseen on ollut ennen hyvinvointialueiden toiminnan aloittamista paikallisia tapoja, joita rakenteiden muuttuessa on muodostettava uudelleen. Palveluihin ohjaamista on osaltaan haastanut palveluiden löydettävyys. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluita kokoava digitaalinen palvelualusta ja yhtenäinen ohjauskäytäntö helpottaisivat asiakkaiden ohjausta hyte-palveluihin.
Keväällä 2024 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen sote-ammattilaisilta kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluiden tunnettavuudesta, ohjaamisesta ja olemassa olevista hyvistä käytännöistä. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että ammattilaiset tarvitsevat lisätietoa hyte-palveluista ja niihin ohjautumisesta. Tiedon koetaan tällä hetkellä hajanaisesti saatavilla. Sote-ammattilaisten työskentelyalueet ovat laajoja, joten palveluiden tunnettavuus ei ole joka kunnan osalta samalla tasolla. Palveluiden helppo löydettävyys sujuvoittaa ohjausprosessia. Kyselyn tarkempia tuloksia pääset tarkastelemaan liitteestä.
Kehittämistyön asiakaskohderyhmänä ovat kaikki alueen asukkaat, mutta erityisesti haasteellisessa asemassa olevat ryhmät:
- lapset ja lapsiperheet
- nuoret ja nuoret aikuiset
- ikäihmiset
- pitkäaikaissairaat
- vammaiset henkilöt
Lisäksi kohderyhmänä ovat alueen sote-ammattilaiset, jotka ohjaavat asiakkaita kuntien ja järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin.
Kunnat ja järjestöt ovat kehittämistyön kannalta keskeisessä asemassa tärkeinä yhdyspintatoimijoina.
Toimintamallin kehittämisessä on hyödynnetty yhdyspintatoimijoiden, sote-ammattilaisten ja asukkaiden näkemyksiä. Kehittämistyötä on tehty erilaisissa työpajoissa ja tapaamisissa, jotka on suunnattu eri kohderyhmille. Esimerkiksi asukasraati on antanut palautetta kehittämistyön eri vaiheissa mm. kokonaisvaltaisesti koko asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalliin liittyen, kommentoinut puheeksi ottamisen kortteja ja antanut palautetta Tarmoan käytettävyydestä sekä juurruttamisesta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on, että Etelä-Pohjanmaalla toimivien kuntien, kolmannen sektorin toimijoiden ja hyvinvointialueen hyvinvointia ja terveyttä edistävät palvelut löytyvät jatkossa helpommin yhdestä paikasta digitaalisessa muodossa.
Tavoitteena on ottaa käyttöön kansallinen Tarmoa.fi -palvelu. Tarmoa toimii palveluohjauksen työkaluna ja helpottaa palveluiden löytymistä ja niihin ohjaamista.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin tavoitteita ja juurruttamista seurataan tarkastelemalla käyttöönottavien palvelualueiden ja henkilöiden kokonaisuutta (koulutetun henkilöstön määrä, palvelualuiden määrä).
Henkilöstölle suunnataan kyselyitä koskien toimintamallikokonaisuutta sekä yksittäisiä työkaluja. Esimerkiksi Hyvinvointi puheeksi -korteista lähetetään ammattilaisille kysely, jonka perusteella mallia tullaan kehittämään edelleen. Tavoitteena on huomioida käytettävyyttä, vaikutuksia ja korttien sisältöä säännöllisin väliajoin myös jatkossa.
Tarmoa-palvelun hyötyjä analysoidaan Tarmoasta saatavan datan pohjalta. Tarmoan hyötyjä analysoidaan seuraavista tietojen pohjalta:
- Tarmoan koettu hyöty palveluohjauksessa (käytettävyys ja palveluiden löytyminen)
- Tarmoan käyttömäärät
- NPS
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Etelä-Pohjanmaalle on luotu geneerinen toimintamalli, jonka tavoitteena on asiakkaiden helpompi ja sujuvampi ohjaaminen matalan kynnyksen hyte-palveluihin. Toimintamalli on varioitavissa/täsmennettävissä eri palvelualueille. Mallia on ensimmäisenä lähdetty pilotoimaan fysioterapian palveluihin (kuntoutuspalvelut). Mallia jalkautetaan hyvinvointialueen ammattilaisten käyttöön palvelu-/toimialueittain.
Monialaisen asiakas- ja palveluohjauksen toimintamallin keskeisenä sisältönä ja työkaluina toimivat digitaalinen hyte-palvelualusta ja puheeksi ottamisen malli. Vuoropuhelu eri toimijoiden (hva, kunnat, kolmas sektori jne.) välillä luo pohjan hyvälle yhteistyölle ja asiakasohjaukselle. Alueella on käytössä erilaisia lähetekäytäntöjä, joita täsmennetään paikallisesti sovituissa eri toimijoiden yhteisissä verkostopalavereissa. Asiakas- ja palveluohjauksen kokonaisuudesta ja Tarmoan käyttöönotosta on tehty päätös Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtoryhmässä 19.6.2024.
Asiakkaiden tilanteet ovat hyvin erilaisia ja siitä syystä myös asiakassegmentointi on huomioitu puheeksi ottamisen mallissa. Osa asiakkaista tarvitsee hyte-palveluun osallistuakseen erilaista tukea, esimerkiksi taloudellista tai liikkumiseen/lähtemiseen liittyvää tukea. Erilaiset tuen mahdollisuudet tuodaan esille kokonaisuuteen liittyvässä perehdytys-/koulutusmateriaalissa, esimerkiksi tukihenkilö- tai ystävätoiminta, erilaiset taloudellisen tuen mahdollisuudet (Kaikukortti, erityisryhmien liikuntakortti tms.).
Liitteessä yleisesittely toimintamallista.
