Monialainen työparimalli  sosiaalihuollossa, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP2, P4, I1)

Luotu 30.03.2023
Monialainen työparimalli  sosiaalihuollossa, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP2, P4, I1)
Monialainen työparimalli  sosiaalihuollossa, Päijät-Hämeen hyvinvointialue, (RRP2, P4, I1)

Tiivistelmä

Tarkoituksena on kehittää työparityön malli sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden välillä sekä sujuvat palvelupolut sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välille. ​​Tavoitteena on, että hoitoon ja palveluihin pääsy helpottuu ja nopeutuu. Asiakas saa tuen sosiaalihuollossa eikä tarvitse raskaampia palveluita mielenterveyden osalta. ​​

 ​Toimintamallimme ylätavoitteeksi asetimme: 18-29v  sosiaalihuollon asiakkaiden mielenterveyspalveluiden saatavuus paranee työparityön mallin avulla.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Nuoret aikuiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Next generation EU

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Tarkoitus on mallintaa työparityön malli sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden välille eli käytännössä sosiaaliohjaajan/sosiaalityöntekijän sekä psykiatrisen sairaanhoitajan työparityön malli sekä sujuvat polut sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välille. ​Psykiatrinen sairaanhoitaja työskentelee työparina sosiaalihuollossa, ja hän on hallinnollisesti terveydenhuollon alla. Tämä mahdollistaa sen, että sosiaalihuollon ammattilainen kirjaa sosiaalilifecareen ja psykiatrinen sairaanhoitaja kirjaa terveyslifecareen. 

Tavoitteena on, että asiakkaan hoitoon ja palveluihin pääsy helpottuu ja nopeutuu. Asiakas saa tuen sosiaalihuollossa eikä tarvitse välttämättä raskaampia palveluita mielenterveyspalveluista. Asiakas saa varhaisen tuen sosiaalihuollosta ja sosiaalihuollon työntekijät tunnistavat ja pystyvät tukemaan asiakasta sosiaalihuollossa. 

Työparimallin kehittäminen aloitettiin alkuvuodesta 2023. Työparimallin tarkemman sisällön osalta osallistuttiin Sujuvat Palvelut valmennukseen.

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Päijät-Hämeen alueella esiintyy monimuotoisia sosiaalisia haasteita kuten korkea työttömyys, matala koulutustaso, heikko terveystilanne ja ylisukupolvinen huono-osaisuus. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat korostuneet, ja nuorten syrjäytymisriski on suuri. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan mielenterveysosaamisen vahvistamista, valmennuksellisen tuen lisäämistä arkiympäristöissä sekä palveluyhteistyön kehittämistä. Tavoitteena on tukea asiakkaita varhaisessa vaiheessa, ehkäistä hoitopalvelujen ylikuormittumista ja varmistaa sujuva hoitoon pääsy. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tulisi kehittää yhteisiä palveluprosesseja ja tehdä tiivistä verkostotyötä muiden tahojen kanssa.

Keskeiset prosessit kehittämistyön näkökulmasta ovat työparityön prosessin luominen sekä sujuvien palvelupolkujen luominen sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden välille. Psykiatriset sairaanhoitajat osallistuvat työparina mm. palvelutarpeen arviointiin ja ovat myös työparina asiakastapaamisissa sosiaaliohjaajan/sosiaalityöntekijän kanssa. Psykiatriset sairaanhoitajat tapaavat asiakasta 1-3 krt heidän arvionsa mukaan asiakasohjauksessa. 

Työparimallia kehitetään, jotta asiakas saa varhaisemmassa vaiheessa tukea mielenterveyteen sosiaalihuollossa ja pääsee mahdollisesti nopeammin mielenterveyspalveluiden piiriin. 

Asiakkaat ovat 18-29 –vuotiaat nuoret työikäiset sosiaalihuollon asiakkaat, joilla on tunnistettuja tai tunnistamattomia mielenterveyden ongelmia. Asiakkailta kerätään asiakaspalautetta työparityön osalta. 

Kokemusasiantuntija on mukana ydintiimissä kehittämässä työparimallia. Lisäksi asiakkaita pyritään osallistamaan asiakaspalautteen avulla sekä osallistumalla sosiaalihuollon asiakasraateihin. Asiakasraadeissa kysytään asiakkaiden kokemuksia yhteistyöstä sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden välillä.  

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena on, että asiakkaan hoitoon ja palveluihin pääsy helpottuu ja nopeutuu. Asiakas saa tuen sosiaalihuollossa eikä tarvitse välttämättä raskaampia palveluita mielenterveyspalveluista. Asiakas saa varhaisen tuen sosiaalihuollosta ja sosiaalihuollon työntekijät tunnistavat ja pystyvät tukemaan asiakasta sosiaalihuollossa. 

Toimiva ja pysyvä malli työparityön osalta; sosiaalihuoltoon saadaan psykiatriset sairaanhoitajat osaksi sosiaalihuollon tiimejä. 

Sujuvat palvelut valmennuksen aikana asetimme pohjantähti -tavoitteen, joka on:  18-29v  sosiaalihuollon asiakkaiden mielenterveyspalveluiden saatavuus paranee työparityön mallin avulla. 

 

 

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Mittareina toimivat suoritemerkinnät, jotka saamme terveyslifecaresta. Mittaamme työparityötä, palvelutarpeen arviointiin osallistumista, terapianavigaattorin ja ohjatun omahoidon toteutumista. Meillä on mittarina asiakaspalaute, jota kysymme asiakkailta työparityön lopussa. Psykiatriset sairaanhoitajat vastaavat asiakaspalautteen kysymisestä, sillä he toimivat työparina sosiaalihuollon työntekijöiden kanssa. 

 

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Työparityön toimintamallin välitavoitteiksi asetimme lisäksi pienempiä mitattavia välitavoitteita. Näitä tavoitteita olivat: 

  1. Asiakaspalautteiden määrän kasvattaminen, Palautteiden määrä on ensi kesäkuuhun 6/24 mennessä kasvanut 200 % edelliseen puolivuotiskauteen verrattuna. 

  2. Työparityön määrä lisääntyy 06/24 mennessä 50 % edelliseen puolivuotiskauteen verrattuna

  3. Sosiaalihuollossa ryhmämuotoisten tapaamisten aloittaminen  työparina sosiaaliohjaaja ,  psykiatrinen sairaanhoitaja, kokemusasiantuntija
  4. Asiakastyytyväisyys lisääntyy 20 % 6/24 mennessä
  5. Asiakasvastaanotot digialustoilla
  6. Kuvatut ja sujuvat palvelupolut sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden välille

Tavoitteiden mittaamista tehdään koko ajan. Psykiatriset sairaanhoitajat pyytävät asiakkailta asiakaspalautetta työparityön ja heidän yksilötapaamisten jälkeen.  Lisäksi mittaamme työparityön määriä ja nämä tulokset saamme suoraan Terveyslifecaresta. 

Psykiatriset sairaanhoitajat voivat heidän arvionsa mukaan tavata asiakasta yksilötapaamisina 1-3 krt. He voivat tavata asiakasta toimistolla ja myös hyödyntää etävastaanottoa. Psykiatriset sairaanhoitajat hyödyntävät työssään muun muassa ohjattua omahoitoa. 

Muuten työparityötä tehdään sosiaalihuollon työntekijän kanssa.  Sosiaaliohjaaja on omatyöntekijä ja käynnit määräytyvät sovitusti tarpeen mukaan.  

Mittaustulokset: 

  1. Asiakaspalautteiden määrän kasvattaminen 200 % edelliseen puolivuotiskauteen verrattuna toteutui. Asiakaspalautteita oli mittaamisen alussa 28 kappaletta ja puolen vuoden päästä määrä oli 53 kappaletta. Asiakaspalautteiden keräämiseen on keskitytty ja mietitty keinoja, millä asiakaspalautteiden määrää saadaan lisättyä. Keinoja olivat laittaa tekstiviestimuistutus asiakkaalle, kerätä tapaamisella suoraan tulostettu asiakaspalautelomake ja laittaa niitä kirjekuoreen, jolloin asiakkaan anonymiteetti säilyy. Tämä kohta vaati työntekijöiltä sen, että he kävivät laittamassa tulosteissa olleet vastaukset Webropol-kyselyyn. 

    Asiakaspalautteita kerättiin vuoden 2025 aikana ja asiakaspalautteiden määrä on kasvanut koko ajan. 12 kuukauden seurannassa viimeisestä mittauksesta, jonka tulos oli 53 kappaletta, asiakaspalautteiden määrä kasvoi 94 kappaleeseen. 

     

  2. Työparityön määrä lisääntyi 210 käynnistä 288 käyntiin puolen vuoden mittausaikana. Tavoitetasona oli 315, joten tavoitetasoon emme tämän mittausajankohdan sisällä päässeet. Työparityön määrä on lisääntynyt puolivuotiskautena, mutta ei riittävästi siihen, mitä tähdättiin. Osassa sosiaalihuollon tiimejä, joissa psykiatriset sairaanhoitajat ovat, työparityö on käynnistynyt verkkaisesti. Osassa tiimejä puolestaan psykiatrisia sairaanhoitajia  on alusta alkaen hyödynnetty aktiivisesti. 

    Sosiaalihuollon työntekijät ovat lisänneet työparin käyttöä ja psykiatriset sairaanhoitajat ovat olleet sosiaalihuollon tiimeissä aktiivisesti mukana. Sosiaalihuollon työntekijöille on lähetty psykiatristen sairaanhoitajien työnkuva sekä kuvausta, miten psykiatrinen sairaanhoitaja pyydetään tapaamisiin mukaan. 

    Vuoden 2025 aikana työparityön määrä lisääntyi yhä ja tavoitetaso saavutettiin mittausjakson aikana. Tavoitetaso oli 315 ja viimeisessä mittauksessa työparityön käyntimäärä oli 422.

     

  3. Sosiaalihuollossa ryhmämuotoiset tapaamiset alkoivat  työparina sosiaaliohjaaja ja  psykiatrinen sairaanhoitaja.  Kokemusasiantuntija oli kolmella ensimmäisellä ryhmäkerralla mukana. Yhteensä ryhmäkertoja oli viisi ja osallistujia ryhmässä neljä asiakasta. Ryhmäkerran kesto oli 1,5 tuntia ja jokaisella kerralla oli oma teemansa. Teemat olivat arjenhallinta, ahdistuksen hallintaan keinoja, tunteiden säätely, taloudellinen hyvinvointi sekä omannäköinen elämä. 

    Kokemusasiantuntija kertoi oman tarinansa ensimmäisellä kerralla, ja tämä auttoi ryhmäläisiä samaistumaan ja rentoutumaan ryhmäkertaa varten. Kokemusasiantuntija oli yksi ryhmän vetäjistä ja hänen mukana olo keskusteluissa auttoi, että ryhmäläiset osallistuivat keskusteluun luonnollisesti. 

    Ryhmä toteutettiin yhteensä kolme kertaa. Ryhmiin osallistujien määrät vaihtelivat neljän ja kuuden asiakkaan välillä. Ryhmästä koottiin materiaali työntekijöiden käyttöön. 

     

  4. Asiakastyytyväisyys lisääntyy 20 % 6/24 mennessä,  ja tätä tarkastelimme kahdella kysymyksellä: 1. Oliko sosiaalihuollon sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan/sosiaalityöntekijän työparina tehdystä työstä hyötyä sinun tilanteessasi? sekä 2. Vaikuttiko sosiaalihuollon sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan/sosiaalityöntekijän työparina tehty työ siihen, että pääsit sujuvammin terveydenhuollon palveluihin?

    Oliko sosiaalihuollon sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan/sosiaalityöntekijän työparina tehdystä työstä hyötyä sinun tilanteessasi -kysymyksen keskiarvo oli 12/23 4,1 ja 6/24 keskiarvo oli 4,3. Tavoitetasoksi oli asetettu 4,92 asteikolla 1-5, joten tässä vaiheessa tavoitetasoa ei saavutettu. Tavoitetaso oli korkea ja keskiarvo on hyvä, vaikka täysin emme tavoitetasoon päässeet. 

    Vuoden 2025 aikana asiakkaiden kokema hyöty pysyi lähes samana, pieni pudotus keskiarvoon tuli ja keskiarvo oli 2,4. 

     Vaikuttiko sosiaalihuollon sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan/sosiaalityöntekijän työparina tehty työ siihen, että pääsit sujuvammin terveydenhuollon palveluihin -kysymyksen keskiarvo oli 12/23 2,5 ja 6/24 keskiarvo oli 2,4. Tavoitetasoksi oli asetettu 3 asteikolla 1-3, joten tässä vaiheessa tavoitetasoa ei saavutettu. Myös tämän kysymyksen kohdalla tavoitetaso on ollut korkea, joten keskiarvo on hyvä, vaikka täysin emme tavoitetasoa saavuttaneet. 

    Vuoden 2025 aikana tämän kysymyksen keskiarvo pysyi samana eli 2,4, ja asiakkaat kokivat, että työparina tehty työ vaikutti siihen, että he pääsivät sujuvammin terveydenhuollon palveluun.

     

     

  5. Asiakasvastaanotot digialustoilla ovat käynnistyneet hitaasti. Työntekijöille on ollut koulutukset Beepro -alustan käytöstä sekä digipalvelupolusta. Asiakasvastaanottoja on tehty muutamia. 

    Vuoden 2025 aikana etävastaanotot lisääntyivät huomattavasti. Etävastaanottojen määrä kasvoi siten, että 12 kuukauden seurannassa saavutettiin tavoitetaso. Tavoitetasona oli 42 etävastaanottoa ja etävastaanottojen määrä oli mittausjakson lopussa 59. 

    Etävastaanottojen avulla tavoitettiin myös niitä asiakkaita, jotka eivät saapuneet varatuille ajoille tai olisivat peruneet tapaamisajan. 

     

  6. Kuvatut ja sujuvat palvelupolut sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden välille on aloitettu kehittämään ja kehittäminen jatkuu tämän osalta. 

 

 

Toimintamallin ydinsisältö

Tarkoituksena on kehittää työparityön malli sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden välillä sekä sujuvat palvelupolut sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välille. ​​Tavoitteena on, että hoitoon ja palveluihin pääsy helpottuu ja nopeutuu. Asiakas saa tuen sosiaalihuollossa eikä tarvitse raskaampia palveluita mielenterveyden osalta. ​​

 ​Toimintamallimme ylätavoitteeksi asetimme: 18-29v  sosiaalihuollon asiakkaiden mielenterveyspalveluiden saatavuus paranee työparityön mallin avulla.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Työparimallin kehittäminen on ollut käynnissä huhtikuusta 2023. Tänä aikana psykiatriset sairaanhoitajat ovat päässeet osaksi sosiaalihuollon tiimejä, esimerkiksi työikäisten palveluissa. Osassa tiimejä toimintamalli on käynnistynyt verkkaisesti, osassa tiimejä puolestaan psykiatrista sairaanhoitajaa on hyödynnetty alusta saakka hyvin ja monenlaisissa tilanteissa. 

Psykiatrisia sairaanhoitajia on hyödynnetty muun muassa sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelutarpeen arvioinnissa, konsultoidessa asiakkaan tilannetta sekä sujuvamman yhteyden saamiseksi terveydenhuoltoon. 

Sujuva palvelut -valmennuksen aikana saavutettiin seuraavia tuloksia: 

Asiakastyytyväisyys parantunut: Asiakastyytyväisyys parantui valmennuksen aikana. 

Ryhmätoiminnan pilotit aloitettu: Asiakasohjauksessa aloitetiin työparina toteutettava ryhmä. Työntekijät ideoivat ryhmän sisällön ja markkinoivat ryhmää asiakkaille. Ryhmässä käsiteltävät aiheet liittyivät muun muassa asiakkaiden arjen hallintaan, tunteiden käsittelyyn ja talouteen. Ryhmä järjestettiin kerran viikossa viiden viikon ajan, ja kesto oli 1,5 tuntia/kerta. Asiakkaita osallistui ryhmään 3-5/kerta. Ryhmästä kerättiin asiakaspalaute, ja palautteen mukaan ryhmä koettiin hyödyllisenä (  keskiarvo 3,75 asteikolla 1-5) 

Työparityön malli käytössä: Työparityötä on pyritty juurruttamaan osaksi sosiaalihuollon toimintaa ja psykiatriset sairaanhoitajat ovat päässeet osaksi sosiaalihuollon tiimejä. Tämän osalta työ jatkuu vielä hankekauden loppuun. 

Asiakkaat ovat saaneet varhaisen tuen mielenterveyshaasteisiin: Psykiatriset sairaanhoitajat ovat työparina sosiaalihuollossa ja tämän vuoksi asiakkaat saavat varhaista tukea mielenterveyden haasteisiin sosiaalihuollon palvelussa. 

Sujuvien palvelupolkujen kehittämistyö käynnissä: Sujuvien palvelupolkujen kehittäminen on käynnissä siten, että sosiaalihuollon ja mielenterveyspalveluiden yhteistyötä vahvistetaan muun muassa yhteisillä tapaamisilla. 

Digivastaanotot aloitettu: Työntekijät ovat aktiivisesti tavanneet asiakkaita digivastaanottojen kautta.

 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Työparityön malli on sovellettavissa myös muille kohderyhmille kuin nuorille aikuisille. Työparimallissa tärkeää on ammattilaisten  keskinäinen dialogi. Työparimallin kehittämisessä tärkeää oli, että työntekijät työskentelevät sosiaalihuollon yksiköissä osana sosiaalihuollon tiimejä. Psykiatristen sairaanhoitajien hallinnollinen esihenkilö oli terveydenhuollossa, jolloin he saivat myös ammatillista tukea työhönsä. Kehittämisessä tärkeää on, että johto on sitoutunut kehittämiseen, jolloin heiltä saa tuen kehittämistyölle. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Päijät-Häme
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)