Monihuonemalli suun terveyden määräaikaistarkastuksiin

Asetuksen (338/2011) mukaisten määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitetään uusi toimintamalli. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, siirtää painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä sujuvoittaa hoitotyötä.

Toimintaympäristö

Lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset toteutetaan valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti. Asetuksen 8 §:n mukaisesti suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Asetuksen (338/2011) mukaisten lasten suun terveyden määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitettiin uusi toimintamalli, jonka tavoitteina oli nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä sujuvoittaa hoitotyötä. Uuden toimintamallin tavoitteena oli hyödyntää resursseja entistä kustannustehokkaammin sekä siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön.

Toimintamalli kehitettiin ensimmäisellä sekä viidennellä luokalla olevien oppilaiden suun terveystarkastuksiin. Kyseisten ikäryhmien suun terveystarkastukset tekee Kymenlaaksossa tavallisesti suuhygienisti ilman avustajaa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Määräaikaistarkastusten monihuonemallin myötä voidaan välttyä jatkokäynniltä, jolloin lapsen tarvitsee olla hammashoidon vuoksi vähemmän poissa koulusta eikä vanhemman tarvitse järjestää aikaa useammalle vastaanottokäynnille. Uuden toimintamallin joustavuus mahdollistaa potilaalle myös yksilöllisemmän vastaanottokäynti kuin perinteisellä mallilla.

Henkilöstön näkökulmasta toimintamalli mahdollistaa työnjaon kehittämisen. Hammashoitajan osaamista voidaan entistä laajemmin hyödyntää omahoidon ohjauksessa. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamalli kehitettiin yhteistyössä suun terveydenhuollon henkilöstön sekä esihenkilöiden kanssa. Toimintamallin kehittäjäjoukko, joka samalla myös ensimmäisenä kokeili kehitettyä toimintamallia, koottiin pääosin oman organisaation henkilöstöstä. Toimintamallin ensimmäisen version kokeiluun rekrytoitiin suuhygienisti oman organisaation ulkopuolelta resurssien riittävyyden varmistamiseksi. 

Henkilöstöltä pyydettiin palautetta toimintamallin pilotointivaiheessa ja muutoksia tehtiin mahdollisimman nopeasti aina kun havaittiin käytännön haasteita. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Määräaikaistarkastukset monihuonemallilla -toimintamallin kohderyhmänä oli alueen 7- ja 11-vuotiaat lapset ja nuoret. Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana oli sujuvuus sekä henkilöstön että asiakkaiden näkökulmasta. Tavallisesti suuhygienisti tekee ensimmäisellä ja viidennellä vuosiluokalla olevien lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset. Mikäli suuhygienisti epäilee, että lapsella on tarvetta korjaavalle hoidolle, hän varaa ajan hammaslääkärille, joka tekee tarkastuksen. Kehitetyn toimintamallin myötä pyrittiin siihen, että lapsen ei tarvitsisi tulla uudelleen tarkastukseen, vaan hammaslääkäri olisi heti saatavilla ja voisi samalla vastaanottokäynnillä tehdä tarkastuksen. 

Asiakaspalautteen keräämisen suunniteltiin lomake, johon oli mahdollista vastata joko paperisella lomakkeella tai QR-koodin avulla. Lomake sekä asiakkailta saatu palaute on kuvattu toimintamallin pilotoinnista tehdyn kuvauksen yhteydessä. 

Liitteet
Kokeilussa opittua

Toimintamallin kehittämisen yhteydessä kokeiltiin myös sähköistä ajanvarausta. Potilaille luotiin ajanvarausoikeus ja lähetettiin kirjeellä kehote varata aika sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Kokeilun myötä havaittiin, että potilaat varasivat aikoja eniten aamu- ja iltapäivälle, jolloin keskipäivän ajat uhkasivat jäädä tyhjäksi. Keskipäivän aikoja pyrittiin täyttämään lähettämällä osalle potilaista vastaanottoaika kirjeitse.

Ratkaisun perusidea

Asetuksen (338/2011) mukaisten lasten suun terveyden määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta uusi toimintamalli. Uuden toimintamallin tavoitteina oli nopeuttaa hoitoon pääsyä, siirtää painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä sujuvoittaa hoitotyötä. Kehitetyn toimintamallin tavoitteena oli edellä mainittujen lisäksi hyödyntää resursseja entistä kustannustehokkaammin. Toimintamalli pilotoitiin osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP), jonka tavoitteena oli muun muassa purkaa COVID-19 pandemian aikana kertynyttä hoitojonoa. 

Tässä yhteydessä on kuvattu toimintamalli, joka kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta. Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) toteutettu pilotti on kuvattu täällä https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/pilotti-suun-terveyden-maaraaikaistarkastukset-monihuonemallilla.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalliin on kehittämisen ja kokeilun aikana tehty muutoksia käytännön kokemusten myötä. Onnistuneen juurruttamisen kannalta on tärkeää kuulla sekä reagoida henkilöltä sekä potilailta saatuun palautteeseen. Jotta toimintamalli saadaan juurrutettua osaksi arjen toimintaa, on henkilöstölle laadittava kattavat ohjeet esimerkiksi kirjaukseen liittyen. Prosessi sekä toimintamallin tavoite on kuvattava selkeästi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voidaan soveltaa myös muiden ikäluokkien tarkastusten tekemiseen. Kuvatut toimintamalli voisi sujuvoittaa myös aikuisten suun terveystarkastuksia. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Määräaikaistarkastusten monihuonemallin suhteen henkilöstö nosti esille sujuvuuden sekä tiimityöskentelyn mielekkyyden. Tiimissä työskentelyn koettiin helpottavan ja sujuvoittavan esimerkiksi hoitovälin määrittämistä ja omahoidon ohjausta. Erityisesti hammashoitajat nostivat esille työssä jaksamisen, vaihtelevuuden ja uudenlaisen työnjaon mielekkyyden.