Monihuonemalli suun terveyden määräaikaistarkastuksiin
Asetuksen (338/2011) mukaisten määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitetään uusi toimintamalli. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, siirtää painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä sujuvoittaa hoitotyötä.
Lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset toteutetaan valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti. Asetuksen 8 §:n mukaisesti suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.
Asetuksen (338/2011) mukaisten lasten suun terveyden määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitettiin uusi toimintamalli, jonka tavoitteina oli nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä sujuvoittaa hoitotyötä. Uuden toimintamallin tavoitteena oli hyödyntää resursseja entistä kustannustehokkaammin sekä siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön.
Toimintamalli kehitettiin ensimmäisellä sekä viidennellä luokalla olevien oppilaiden suun terveystarkastuksiin. Kyseisten ikäryhmien suun terveystarkastukset tekee Kymenlaaksossa tavallisesti suuhygienisti ilman avustajaa.
Toimintamalli kehitettiin yhteistyössä suun terveydenhuollon henkilöstön sekä esihenkilöiden kanssa. Toimintamallin kehittäjäjoukko, joka samalla myös ensimmäisenä kokeili kehitettyä toimintamallia, koottiin pääosin oman organisaation henkilöstöstä. Toimintamallin ensimmäisen version kokeiluun rekrytoitiin suuhygienisti oman organisaation ulkopuolelta resurssien riittävyyden varmistamiseksi.
Henkilöstöltä pyydettiin palautetta toimintamallin pilotointivaiheessa ja muutoksia tehtiin mahdollisimman nopeasti aina kun havaittiin käytännön haasteita.
Määräaikaistarkastukset monihuonemallilla -toimintamallin kohderyhmänä oli alueen 7- ja 11-vuotiaat lapset ja nuoret. Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana oli sujuvuus sekä henkilöstön että asiakkaiden näkökulmasta. Tavallisesti suuhygienisti tekee ensimmäisellä ja viidennellä vuosiluokalla olevien lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset. Mikäli suuhygienisti epäilee, että lapsella on tarvetta korjaavalle hoidolle, hän varaa ajan hammaslääkärille, joka tekee tarkastuksen. Kehitetyn toimintamallin myötä pyrittiin siihen, että lapsen ei tarvitsisi tulla uudelleen tarkastukseen, vaan hammaslääkäri olisi heti saatavilla ja voisi samalla vastaanottokäynnillä tehdä tarkastuksen.
Asiakaspalautteen keräämisen suunniteltiin lomake, johon oli mahdollista vastata joko paperisella lomakkeella tai QR-koodin avulla. Lomake sekä asiakkailta saatu palaute on kuvattu toimintamallin pilotoinnista tehdyn kuvauksen yhteydessä.
Toimintamallin kehittämisen yhteydessä kokeiltiin myös sähköistä ajanvarausta. Potilaille luotiin ajanvarausoikeus ja lähetettiin kirjeellä kehote varata aika sähköisen ajanvarausjärjestelmän kautta. Kokeilun myötä havaittiin, että potilaat varasivat aikoja eniten aamu- ja iltapäivälle, jolloin keskipäivän ajat uhkasivat jäädä tyhjäksi. Keskipäivän aikoja pyrittiin täyttämään lähettämällä osalle potilaista vastaanottoaika kirjeitse.