Monihuonemalli suun terveyden määräaikaistarkastuksiin
Asetuksen (338/2011) mukaisten määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitetään uusi toimintamalli. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, siirtää painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä sujuvoittaa hoitotyötä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Asetuksen (338/2011) mukaisten määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitetään uusi toimintamalli. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, siirtää painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä sujuvoittaa hoitotyötä.
Toimintamalli lyhyesti
Asetuksen (338/2011) mukaisten lasten suun terveyden määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta uusi toimintamalli. Uuden toimintamallin tavoitteina oli nopeuttaa hoitoon pääsyä, siirtää painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä sujuvoittaa hoitotyötä. Kehitetyn toimintamallin tavoitteena oli edellä mainittujen lisäksi hyödyntää resursseja entistä kustannustehokkaammin. Toimintamalli pilotoitiin osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP), jonka tavoitteena oli muun muassa purkaa COVID-19 pandemian aikana kertynyttä hoitojonoa.
Tässä yhteydessä on kuvattu toimintamalli, joka kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta. Osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) toteutettu pilotti on kuvattu täällä https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/pilotti-suun-terveyden-maaraaikaistarkastukset-monihuonemallilla.
Lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset toteutetaan valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti. Asetuksen 8 §:n mukaisesti suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.
Määräaikaistarkastukset monihuonemallilla -toimintamallin kohderyhmänä oli alueen 7- ja 11-vuotiaat lapset ja nuoret. Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana oli sujuvuus sekä henkilöstön että asiakkaiden näkökulmasta. Tavallisesti suuhygienisti tekee ensimmäisellä ja viidennellä vuosiluokalla olevien lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset. Mikäli suuhygienisti epäilee, että lapsella on tarvetta korjaavalle hoidolle, hän varaa ajan hammaslääkärille, joka tekee tarkastuksen. Kehitetyn toimintamallin myötä pyrittiin siihen, että lapsen ei tarvitsisi tulla uudelleen tarkastukseen, vaan hammaslääkäri olisi heti saatavilla ja voisi samalla vastaanottokäynnillä tehdä tarkastuksen.
Asiakaspalautteen keräämisen suunniteltiin lomake, johon oli mahdollista vastata joko paperisella lomakkeella tai QR-koodin avulla. Lomake sekä asiakkailta saatu palaute on kuvattu toimintamallin pilotoinnista tehdyn kuvauksen yhteydessä.
Toimintamalliin on kehittämisen ja kokeilun aikana tehty muutoksia käytännön kokemusten myötä. Onnistuneen juurruttamisen kannalta on tärkeää kuulla sekä reagoida henkilöltä sekä potilailta saatuun palautteeseen. Jotta toimintamalli saadaan juurrutettua osaksi arjen toimintaa, on henkilöstölle laadittava kattavat ohjeet esimerkiksi kirjaukseen liittyen. Prosessi sekä toimintamallin tavoite on kuvattava selkeästi.
Määräaikaistarkastusten monihuonemallin suhteen henkilöstö nosti esille sujuvuuden sekä tiimityöskentelyn mielekkyyden. Tiimissä työskentelyn koettiin helpottavan ja sujuvoittavan esimerkiksi hoitovälin määrittämistä ja omahoidon ohjausta. Erityisesti hammashoitajat nostivat esille työssä jaksamisen, vaihtelevuuden ja uudenlaisen työnjaon mielekkyyden.