Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Asetuksen (338/2011) mukaisten lasten suun terveyden määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitettiin uusi toimintamalli, jonka tavoitteina oli nopeuttaa hoitoon pääsyä sekä sujuvoittaa hoitotyötä. Uuden toimintamallin tavoitteena oli hyödyntää resursseja entistä kustannustehokkaammin sekä siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään työhön.
Toimintamalli kehitettiin ensimmäisellä sekä viidennellä luokalla olevien oppilaiden suun terveystarkastuksiin. Kyseisten ikäryhmien suun terveystarkastukset tekee Kymenlaaksossa tavallisesti suuhygienisti ilman avustajaa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset toteutetaan valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti. Asetuksen 8 §:n mukaisesti suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.
Määräaikaistarkastusten monihuonemallin myötä voidaan välttyä jatkokäynniltä, jolloin lapsen tarvitsee olla hammashoidon vuoksi vähemmän poissa koulusta eikä vanhemman tarvitse järjestää aikaa useammalle vastaanottokäynnille. Uuden toimintamallin joustavuus mahdollistaa potilaalle myös yksilöllisemmän vastaanottokäynti kuin perinteisellä mallilla.
Henkilöstön näkökulmasta toimintamalli mahdollistaa työnjaon kehittämisen. Hammashoitajan osaamista voidaan entistä laajemmin hyödyntää omahoidon ohjauksessa.
Määräaikaistarkastukset monihuonemallilla -toimintamallin kohderyhmänä oli alueen 7- ja 11-vuotiaat lapset ja nuoret. Toimintamallin kehittämisen lähtökohtana oli sujuvuus sekä henkilöstön että asiakkaiden näkökulmasta. Tavallisesti suuhygienisti tekee ensimmäisellä ja viidennellä vuosiluokalla olevien lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset. Mikäli suuhygienisti epäilee, että lapsella on tarvetta korjaavalle hoidolle, hän varaa ajan hammaslääkärille, joka tekee tarkastuksen. Kehitetyn toimintamallin myötä pyrittiin siihen, että lapsen ei tarvitsisi tulla uudelleen tarkastukseen, vaan hammaslääkäri olisi heti saatavilla ja voisi samalla vastaanottokäynnillä tehdä tarkastuksen.
Asiakaspalautteen keräämisen suunniteltiin lomake, johon oli mahdollista vastata joko paperisella lomakkeella tai QR-koodin avulla. Lomake sekä asiakkailta saatu palaute on kuvattu toimintamallin pilotoinnista tehdyn kuvauksen yhteydessä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalliin on kehittämisen ja kokeilun aikana tehty muutoksia käytännön kokemusten myötä. Onnistuneen juurruttamisen kannalta on tärkeää kuulla sekä reagoida henkilöltä sekä potilailta saatuun palautteeseen. Jotta toimintamalli saadaan juurrutettua osaksi arjen toimintaa, on henkilöstölle laadittava kattavat ohjeet esimerkiksi kirjaukseen liittyen. Prosessi sekä toimintamallin tavoite on kuvattava selkeästi.