Pilotti: Suun terveyden määräaikaistarkastukset monihuonemallilla
Asetuksen (338/2011) mukaisten määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitetty toimintamalli pilotoidaan Kotkassa. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, siirtää painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä sujuvoittaa hoitotyötä.
Toimintamallin nimi
Asetuksen (338/2011) mukaisten määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitetty toimintamalli pilotoidaan Kotkassa. Tavoitteena on nopeuttaa hoitoon pääsyä, siirtää painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä sujuvoittaa hoitotyötä.
Asetuksen (338/2011) mukaisten lasten suun terveyden määräaikaistarkastusten toteuttamiseen kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta uusi toimintamalli. Uuden toimintamallin tavoitteina oli nopeuttaa hoitoon pääsyä, siirtää painopistettä entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön sekä sujuvoittaa hoitotyötä. Kehitetyn toimintamallin tavoitteena oli edellä mainittujen lisäksi hyödyntää resursseja entistä kustannustehokkaammin. Toimintamalli pilotoitiin osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP), jonka tavoitteena oli muun muassa purkaa COVID-19 pandemian aikana kertynyttä hoitojonoa.
Tässä yhteydessä on kuvattu osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) toteutettu pilotti. Varsinainen toimintamalli, joka kehitettiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanketta, on kuvattu täällä https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/monihuonemalli-suun-terveyden-maaraaikaistarkastuksiin.
Lasten suun terveyden määräaikaistarkastukset toteutetaan valtioneuvoston asetuksen (338/2011) mukaisesti. Asetuksen 8 §:n mukaisesti suun terveystarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, sen kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Oppilaan suun määräaikaistarkastuksen tekee hammaslääkäri, suuhygienisti tai täydennyskoulutuksen saanut hammashoitaja. Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.
Kohderyhmänä oli Kymenlaakson alueen 7- ja 11-vuotiaat lapset ja nuoret.
Asiakkailta kerättiin pilotin aikana palautetta kyselyllä, johon pystyi vastaamaan sekä paperisella lomakkeella tai QR-koodilla. Kysely on liitetty toimintamallin kuvaukseen, mutta siitä on poistettu QR-koodi.
Toimintamalliin on kehittämisen ja kokeilun aikana tehty muutoksia käytännön kokemusten myötä. Onnistuneen juurruttamisen kannalta on tärkeää kuulla sekä reagoida henkilöltä sekä potilailta saatuun palautteeseen. Jotta toimintamalli saadaan juurrutettua osaksi arjen toimintaa, on henkilöstölle laadittava kattavat ohjeet esimerkiksi kirjaukseen liittyen. Prosessi sekä toimintamallin tavoite on kuvattava selkeästi.
Verrattuna tavanomaiseen vastaanottomaliin, potilaita saatiin tarkastettua noin kaksi kertaa enemmän Määräaikaistarkastukset monihuonemallilla -pilotin avulla. Tavallisesti suuhygienisti suorittaa määräaikaistarkastukset täysin itsenäisesti. Monihuonemallissa hyödynnettiin hammashoitajien ammattitaitoa, jolloin suuhygienistin työpanosta voitiin vapauttaa tehokkaammin tarkastusten tekemiseen.