| Innokylä

Toimintaympäristö

Työskentelymalli on kehitetty alun perin Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa kolmen sosionomin toimesta. Kaikki mallin kehittäjistä ovat lisäksi osallistuneet Oulun kaupungin järjestämään julkisen sektorin perheterapiakoulutukseen, ja mallin kehittäminen oli osa kahden sosiaaliohjaajan lopputyötä. Ryhmämallin jatkokehittäminen ja mm. ryhmäohjaajan käsikirjan tuottaminen on tehty osana Turvallinen Oulu- hanketta, Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana. Ryhmämallin kehittäminen lähti kentältä nousseesta tarpeesta. Maahanmuuttajapalveluiden vanhemmat toivoivat ryhmämuotoista tukea vanhemmuuteen.

Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut tarjoaa lakisääteisiä kotoutumispalveluita kolmen vuoden ajan pakolaistaustaisille kuntalaisille. Työtä ohjaa muun sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön lisäksi keskeisesti myös laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2020/1386). Laki määrittää kunnat yhdeksi keskeiseksi kotouttavien toimenpiteiden järjestäjäksi. Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Palveluiden tulee olla sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisia kuin kunnassa oleva tarve edellyttää (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, §6, §30).

Monikulttuurista vanhemmuusryhmää on pilotoitu Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa, sekä yhteistyössä Puolivälikankaan asukastuvan kanssa kevään ja syksyn 2021 aikana. Ryhmäläisinä on ollut pakolaistaustaisia vanhempia. Maahanmuuttajapalveluissa järjestetyssä ryhmässä kohderyhmänä oli pakolaistaustaiset vanhemmat, joiden oleskeluluvan saamisesta on kulunut alle 3-vuotta. Puolivälikankaan asukastuvan kanssa yhteistyössä järjestetyssä ryhmässä ryhmäläiset olivat pakolaistaustaisia vanhempia, jotka olivat olleet Suomessa jo huomattavasti pidempään, eivätkä täten olleet enää maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita.

Vuoden 2022 aikana mallia pilotoidaan yhteistyössä Moninaisilla poluilla- hankkeen kanssa vastaanottokeskuksessa asuville äideille, sekä Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluissa erään koulun oppilaiden vanhemmille järjestetyssä ryhmässä. Ryhmämallia voi hyödyntää kaikissa palveluissa, joissa kohdataan maahan muuttaneita vanhempia; vastaanottokeskuksissa, maahanmuuttajapalveluissa, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palveluissa sekä kuntien perhepalveluissa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ryhmämallin kohderyhmänä ovat maahan muuttaneet vanhemmat. Mikään ei estä käyttämästä ryhmän materiaaleja myös muille kohderyhmille. Ryhmä toimisi hyvin myös niin, että osa ryhmäläisistä olisi maahan muuttaneita ja osa kantasuomalaisia.

Ajatus ryhmämallin kehittämisestä syntyi Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa, joissa asiakkaina on pakolaistaustaisia henkilöitä. Toive ryhmämuotoiselle vanhemmuuden tuelle tuli vanhemmilta. Tarve tällaiselle ryhmämallille huomattiin myös siinä, että asiakasperheille oli usein tarvetta ja halua saada tukea vanhemmuuteen uudessa maassa ja kulttuurissa. Tietoa kaivattiin niin palvelujärjestelmästä kuin kasvatuskeinoistakin.

Ryhmämallia on pilotoitu kahdella ryhmällä, ja näiden ryhmäläisten toiveiden mukaisesti ryhmän sisältöjä muutettiin. Ryhmään tuotiin uutena teemana lapset ja nuoret mediassa. Ryhmään osallistuvilta on kerätty palautetta jokaisen ryhmätapaamisen jälkeen strukturoidulla lomakkeella ja suullisesti. Myös ryhmässä mukana olleet tulkit, ovat kommentoineet materiaaleja, jotta esim. diat olisivat riittävän selkeitä ja kieli helposti käännettävää.

Ryhmämallin kehittämisen vaiheessa on myös tutkittu kohderyhmään liittyviä tutkimuksia, tarkoituksena kartoittaa kohderyhmän tarpeita.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Monikulttuurinen vanhemmuusryhmä tarjoaa helposti käytettävän valmiin ryhmämallin maahan muuttaneiden vanhempien vanhemmuuden tukemiseen. Ryhmämallin käyttöönottoa on pyritty helpottamaan luomalla ryhmäläisille näytettävät diat, sekä ryhmäohjaajan käsikirja. Näin ryhmä tai sen osia on helppo ottaa käyttöön missä tahansa palveluissa, joissa maahan muuttaneita vanhempia kohdataan.

Ryhmään osallistumiseen ei ole vanhemmille erityisiä kriteerejä. Ryhmän voi muodostaa joko yhdelle kieliryhmälle, jossa tulkkaus käytännöt sujuvat helpommin tai monikielisesti, se kuitenkin vaatii käytännön asioiden järjestämistä niin, että tulkkaus onnistuu.

Ryhmämallin tapaamisten teemat ovat:

1. Ryhmän esittely, säännöt ja tunnekorttityöskentely

2. Mentalisaatio

3. Vanhemmuuden osa-alueet

4. Perhekulttuurit

5. Lapset ja nuoret mediassa

6. Lapsiperheiden palvelut ja ryhmän lopetus

Ryhmässä annetaan tietoa ja keskustellaan vanhemmuudesta yllä olevien teemojen mukaisesti. Tarkoituksena on vahvistaa positiivista vanhemmuutta mm. lisäämällä mentalisaation ja tunteiden ilmaisun keinoja arjessa. Vertaistuellinen dialoginen ilmapiiri antaa mahdollisuuden keskustella myös perhekulttuureista ja mahdollisista kasvatuskulttuureihin liittyvistä eroista avoimesti ja yhdessä vanhemmuuden teemaa tutkien. Vanhemmille tarjotaan tietoa, joka vahvistaa heidän kykyään suojella lapsia monimediaalisessa maailmassa. Ryhmä lopetetaan tiedolla suomalaisista lapsiperheiden palveluista sekä keskustelusta siihen liittyen, pyrkimyksenä on tarjota tietoa joka toivottavasti madaltaa kynnystä hakea tarvittaessa tukea viranomaisilta.

Monikulttuurinen vanhemmuusryhmä - Käsikirja ryhmäohjaajalle

Monikulttuurinen vanhemmuusryhmä - Käsikirja ryhmäohjaajalle PDF_0.pdf (2.47 MB)

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Ryhmämallin käyttöönotto vaatii kahden ohjaajan työpanosta. Jokainen ryhmätapaaminen kestää kaksi tuntia, lisäksi valmisteluihin saa varata aikaa vähintään 1tunti/ryhmäkerta.

Ryhmämallissa olennaista on myös tulkin käyttäminen. Yhdessä pilottiryhmässä oli vanhempia, jotka olivat asuneet Suomessa jo huomattavan pitkään ja käyttivät arkikielenä suomea. Kuitenkin keskustellessa arvoista, tunteista, kasvatuksesta ja tärkeistä ajatuksista oman kielen käytön merkitys korostuu. Suosittelemme huomioimaan tulkkikustannukset ryhmän perustamiseen liittyen.

Ryhmämallin käyttöönotto on helppoa, liitteissä olevien tiedostojen avulla. Olemme tuottaneet valmiit diasarjat ryhmäläisille näytettäviksi, jotka ohjaavat jokaista ryhmäkertaa. Lisäksi, olemme tuottaneet ryhmäohjaajan käsikirjan. Käsikirja auttaa ryhmänohjaajia ennakkovalmistaluissa sekä ryhmän vetämisessä kohta kohdalta. Käsikirja tarjoaa myös liitteissä asiakkaille jaettavia materiaaleja.

Organisaation tasolta ryhmämallin käyttöönotto vaatii tilaresurssia. Ryhmän järjestämiseen tarvitaan mukava riittävän iso ryhmätila. Lisäksi on suositeltavaa laittaa esille tarjoiluja ryhmien ajaksi, tämä luo rennompaa ja luottamuksellisempaa ilmapiiriä.

Ryhmämallin käyttöönottaminen vaatii työntekijältä sosiaali- ja terveysalan koulutusta, kulttuurisensitiivistä työotetta sekä dialogisen työn periaatteiden ymmärtämistä.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Ryhmämallia voi hyvin käyttää myös muille kohderyhmille kuin maahan muuttaneille. Ainoastaan perhekulttuurit tapaamiskerralla on aivan erityisesti maahan muuttaneille kohdistunutta sisältöä. Muiden kertojen teemat ovat tärkeitä kaikkien vanhempien kanssa tehtävässä työssä.

Ryhmänohjaajia tulisi olla kaksi, ja suosittelemme että ohjaajat käyttävät aikaa myös tapaamisten suunnitteluun ja purkamiseen. Kulttuurisensitiivisyys ja dialoginen ei-tietämisen asenne on keskeistä. Tästä syystä omien ennakkoluulojen ja ajatusten tutkiminen on tärkeää. Ryhmämalli epäonnistuu mikäli se jää luennoivalle tasolle, eikä siinä päästä aitoon keskusteluun ja kokemusten vaihtoon. Tämä vaatii myös ryhmäohjaajalta osallistumista vanhemmuuteen liittyviin pohdintoihin. Ennen kaikkea, kunnioittakaa ryhmäläisiä niin ihmisinä kuin vanhempinakin.

Pohtikaa myös ryhmän sukupuolirakennetta. On joitain kulttuureita joissa miehet ja naiset eivät välttämättä pysty avoimesti keskustelemaan keskenään kaikista ryhmässä läpikäytävistä asioista. Aina näin ei kuitenkaan ole. Tehkää arviota tästä tapauskohtaisesti, kysyen asiakkaidenne mielipidettä.

Tulkkauksen laatuun ja tapaan on syytä kiinnittää huomiota. Läsnäolotulkkaus on ehdottomasti suositeltavaa. Tulkkaukseen liittyvät käytännöt on myös syytä käydä läpi ryhmän alkaessa. Lisää vinkkejä tulkkaukseen ohjaajan käsikirjasta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kahden pilottiryhmän kokemukset ovat olleet positiivisia. Asiakkaat ovat antaneet jokaiselta ryhmäkerralta hyvää palautetta. Ryhmän pilotointeja edelleen jatketaan ja ryhmämallia voidaan muokata saatujen palautteiden mukaisesti.

Palautteen annossa käytettiin mm. zef-lomakkeita, joissa kartoitettiin kokemuksia seuraavien kysymyksien avulla:

1. Koitko tämän päiväisen ryhmäkerran hyödyllisenä itsellesi?

2. Koetko että sinua kuunneltiin?

3. Arviosi tämän päivän tapaamisesta

Jokaisen kysymyksen kohdalla oli jana 0-100 välillä. Jokaisen tapaamisen keskiarvo kaikissa kysymyksissä asettautui 92-100 pisteen välille.

Jatkossa arvioinnissa käytetään ohjaajan käsikirjaankin lisättyä palautelomaketta. Lomakkeeseen on tehty arviointitaulukko asteikolla "samaa mieltä" - "eri mieltä", viereen on lisätty myös hymiöt helpottamaan vastaamista. Näin on toimittu jotta tuloksista olisi helpompaa jatkossa raportoida. Koska ryhmämallia on tarkoituksena levittää, on tehty myös ryhmäohjaajien palautelomake, toiveena saada myös ammattilaisten kokemuksia ja kehittämisehdotuksia.

"Tää on ollu tosi hyvä ryhmä. Ollaan opittu paljon! Tää ryhmä oli ennakoinnin kannalta tärkeää. Tiedetään miten toimia, jos tulee haasteita vanhempana"