Monikulttuurinen vanhemmuusryhmä
Monikulttuurinen vanhemmuusryhmä tarjoaa ryhmämuotoista tukea maahan muuttaneille vanhemmille. Tavoitteena on tarjota tietoa positiivisista kasvatustavoista ja lapsiperheiden palvelujärjestelmästä, sekä antaa tilaa vertaistuelliselle keskustelulle vanhemmuudesta Suomessa.
Toimintamallin nimi
Monikulttuurinen vanhemmuusryhmä tarjoaa ryhmämuotoista tukea maahan muuttaneille vanhemmille. Tavoitteena on tarjota tietoa positiivisista kasvatustavoista ja lapsiperheiden palvelujärjestelmästä, sekä antaa tilaa vertaistuelliselle keskustelulle vanhemmuudesta Suomessa.
Monikulttuurinen vanhemmuusryhmä tarjoaa helposti käytettävän valmiin ryhmämallin maahan muuttaneiden vanhempien vanhemmuuden tukemiseen. Ryhmämallin käyttöönottoa on pyritty helpottamaan luomalla ryhmäläisille näytettävät diat, sekä ryhmäohjaajan käsikirja. Näin ryhmä tai sen osia on helppo ottaa käyttöön missä tahansa palveluissa, joissa maahan muuttaneita vanhempia kohdataan.
Ryhmään osallistumiseen ei ole vanhemmille erityisiä kriteerejä. Ryhmän voi muodostaa joko yhdelle kieliryhmälle, jossa tulkkaus käytännöt sujuvat helpommin tai monikielisesti, se kuitenkin vaatii käytännön asioiden järjestämistä niin, että tulkkaus onnistuu.
Ryhmämallin tapaamisten teemat ovat:
1. Ryhmän esittely, säännöt ja tunnekorttityöskentely
2. Mentalisaatio
3. Vanhemmuuden osa-alueet
4. Perhekulttuurit
5. Lapset ja nuoret mediassa
6. Lapsiperheiden palvelut ja ryhmän lopetus
Ryhmässä annetaan tietoa ja keskustellaan vanhemmuudesta yllä olevien teemojen mukaisesti. Tarkoituksena on vahvistaa positiivista vanhemmuutta mm. lisäämällä mentalisaation ja tunteiden ilmaisun keinoja arjessa. Vertaistuellinen dialoginen ilmapiiri antaa mahdollisuuden keskustella myös perhekulttuureista ja mahdollisista kasvatuskulttuureihin liittyvistä eroista avoimesti ja yhdessä vanhemmuuden teemaa tutkien. Vanhemmille tarjotaan tietoa, joka vahvistaa heidän kykyään suojella lapsia monimediaalisessa maailmassa. Ryhmä lopetetaan tiedolla suomalaisista lapsiperheiden palveluista sekä keskustelusta siihen liittyen, pyrkimyksenä on tarjota tietoa joka toivottavasti madaltaa kynnystä hakea tarvittaessa tukea viranomaisilta.
Työskentelymalli on kehitetty alun perin Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa kolmen sosionomin toimesta. Kaikki mallin kehittäjistä ovat lisäksi osallistuneet Oulun kaupungin järjestämään julkisen sektorin perheterapiakoulutukseen, ja mallin kehittäminen oli osa kahden sosiaaliohjaajan lopputyötä. Ryhmämallin jatkokehittäminen ja mm. ryhmäohjaajan käsikirjan tuottaminen on tehty osana Turvallinen Oulu- hanketta, Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana. Ryhmämallin kehittäminen lähti kentältä nousseesta tarpeesta. Maahanmuuttajapalveluiden vanhemmat toivoivat ryhmämuotoista tukea vanhemmuuteen.
Oulun kaupungin maahanmuuttajapalvelut tarjoaa lakisääteisiä kotoutumispalveluita kolmen vuoden ajan pakolaistaustaisille kuntalaisille. Työtä ohjaa muun sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön lisäksi keskeisesti myös laki kotoutumisen edistämisestä (30.12.2020/1386). Laki määrittää kunnat yhdeksi keskeiseksi kotouttavien toimenpiteiden järjestäjäksi. Kuntien tehtävänä on huolehtia siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Palveluiden tulee olla sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisia kuin kunnassa oleva tarve edellyttää (Laki kotoutumisen edistämisestä 30.12.2010/1386, §6, §30).
Monikulttuurista vanhemmuusryhmää on pilotoitu Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa, sekä yhteistyössä Puolivälikankaan asukastuvan kanssa kevään ja syksyn 2021 aikana. Ryhmäläisinä on ollut pakolaistaustaisia vanhempia. Maahanmuuttajapalveluissa järjestetyssä ryhmässä kohderyhmänä oli pakolaistaustaiset vanhemmat, joiden oleskeluluvan saamisesta on kulunut alle 3-vuotta. Puolivälikankaan asukastuvan kanssa yhteistyössä järjestetyssä ryhmässä ryhmäläiset olivat pakolaistaustaisia vanhempia, jotka olivat olleet Suomessa jo huomattavasti pidempään, eivätkä täten olleet enää maahanmuuttajapalveluiden asiakkaita.
Vuoden 2022 aikana mallia pilotoidaan yhteistyössä Moninaisilla poluilla- hankkeen kanssa vastaanottokeskuksessa asuville äideille, sekä Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalveluissa erään koulun oppilaiden vanhemmille järjestetyssä ryhmässä. Ryhmämallia voi hyödyntää kaikissa palveluissa, joissa kohdataan maahan muuttaneita vanhempia; vastaanottokeskuksissa, maahanmuuttajapalveluissa, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien palveluissa sekä kuntien perhepalveluissa.
Ryhmämallin kohderyhmänä ovat maahan muuttaneet vanhemmat. Mikään ei estä käyttämästä ryhmän materiaaleja myös muille kohderyhmille. Ryhmä toimisi hyvin myös niin, että osa ryhmäläisistä olisi maahan muuttaneita ja osa kantasuomalaisia.
Ajatus ryhmämallin kehittämisestä syntyi Oulun kaupungin maahanmuuttajapalveluissa, joissa asiakkaina on pakolaistaustaisia henkilöitä. Toive ryhmämuotoiselle vanhemmuuden tuelle tuli vanhemmilta. Tarve tällaiselle ryhmämallille huomattiin myös siinä, että asiakasperheille oli usein tarvetta ja halua saada tukea vanhemmuuteen uudessa maassa ja kulttuurissa. Tietoa kaivattiin niin palvelujärjestelmästä kuin kasvatuskeinoistakin.
Ryhmämallia on pilotoitu kahdella ryhmällä, ja näiden ryhmäläisten toiveiden mukaisesti ryhmän sisältöjä muutettiin. Ryhmään tuotiin uutena teemana lapset ja nuoret mediassa. Ryhmään osallistuvilta on kerätty palautetta jokaisen ryhmätapaamisen jälkeen strukturoidulla lomakkeella ja suullisesti. Myös ryhmässä mukana olleet tulkit, ovat kommentoineet materiaaleja, jotta esim. diat olisivat riittävän selkeitä ja kieli helposti käännettävää.
Ryhmämallin kehittämisen vaiheessa on myös tutkittu kohderyhmään liittyviä tutkimuksia, tarkoituksena kartoittaa kohderyhmän tarpeita.
Ryhmämallin käyttöönotto vaatii kahden ohjaajan työpanosta. Jokainen ryhmätapaaminen kestää kaksi tuntia, lisäksi valmisteluihin saa varata aikaa vähintään 1tunti/ryhmäkerta.
Ryhmämallissa olennaista on myös tulkin käyttäminen. Yhdessä pilottiryhmässä oli vanhempia, jotka olivat asuneet Suomessa jo huomattavan pitkään ja käyttivät arkikielenä suomea. Kuitenkin keskustellessa arvoista, tunteista, kasvatuksesta ja tärkeistä ajatuksista oman kielen käytön merkitys korostuu. Suosittelemme huomioimaan tulkkikustannukset ryhmän perustamiseen liittyen.
Ryhmämallin käyttöönotto on helppoa, liitteissä olevien tiedostojen avulla. Olemme tuottaneet valmiit diasarjat ryhmäläisille näytettäviksi, jotka ohjaavat jokaista ryhmäkertaa. Lisäksi, olemme tuottaneet ryhmäohjaajan käsikirjan. Käsikirja auttaa ryhmänohjaajia ennakkovalmistaluissa sekä ryhmän vetämisessä kohta kohdalta. Käsikirja tarjoaa myös liitteissä asiakkaille jaettavia materiaaleja.
Organisaation tasolta ryhmämallin käyttöönotto vaatii tilaresurssia. Ryhmän järjestämiseen tarvitaan mukava riittävän iso ryhmätila. Lisäksi on suositeltavaa laittaa esille tarjoiluja ryhmien ajaksi, tämä luo rennompaa ja luottamuksellisempaa ilmapiiriä.
Ryhmämallin käyttöönottaminen vaatii työntekijältä sosiaali- ja terveysalan koulutusta, kulttuurisensitiivistä työotetta sekä dialogisen työn periaatteiden ymmärtämistä.
Kahden pilottiryhmän kokemukset ovat olleet positiivisia. Asiakkaat ovat antaneet jokaiselta ryhmäkerralta hyvää palautetta. Ryhmän pilotointeja edelleen jatketaan ja ryhmämallia voidaan muokata saatujen palautteiden mukaisesti.
Palautteen annossa käytettiin mm. zef-lomakkeita, joissa kartoitettiin kokemuksia seuraavien kysymyksien avulla:
1. Koitko tämän päiväisen ryhmäkerran hyödyllisenä itsellesi?
2. Koetko että sinua kuunneltiin?
3. Arviosi tämän päivän tapaamisesta
Jokaisen kysymyksen kohdalla oli jana 0-100 välillä. Jokaisen tapaamisen keskiarvo kaikissa kysymyksissä asettautui 92-100 pisteen välille.
Jatkossa arvioinnissa käytetään ohjaajan käsikirjaankin lisättyä palautelomaketta. Lomakkeeseen on tehty arviointitaulukko asteikolla "samaa mieltä" - "eri mieltä", viereen on lisätty myös hymiöt helpottamaan vastaamista. Näin on toimittu jotta tuloksista olisi helpompaa jatkossa raportoida. Koska ryhmämallia on tarkoituksena levittää, on tehty myös ryhmäohjaajien palautelomake, toiveena saada myös ammattilaisten kokemuksia ja kehittämisehdotuksia.
"Tää on ollu tosi hyvä ryhmä. Ollaan opittu paljon! Tää ryhmä oli ennakoinnin kannalta tärkeää. Tiedetään miten toimia, jos tulee haasteita vanhempana"
Kansikuva
