Naapurituottajat - tapahtumatuotannon moniosaaminen toipumiskulttuurin tukena
Naapurituottajat-hankkeessa valmennetaan päihdekuntoutujista tapahtumatuotannon moniosaajia ja tehdään yhteisöllisiä kaupunkitapahtumia.
Kehittäneet Raisa Saraniemi, Oili Paaskoski, Timo Pasanen, Pihla Ruuskanen, Antti Karjalainen, Josefiina Viitamäki ja naapurituottajat.
Kaupungistuminen ja yhteisöllisyyden vähentyminen vaikuttavat merkittävästi suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös työelämän muutokset, kuten työikäisen väestön ikääntyminen, ovat ilmiöitä, joihin tulee vastata. Naapurituottajat-hankkeessa tavoitellaan muutoksia, joiden avulla yhteisöllisyys lisääntyy, kaupungeissa elävien ihmisten turvallisuuden tunne parantuu ja osatyökykyisten elämäntilanne kohenee sosiaalisesti vastuullisempaan suuntaan.
Päihdekuntoutujien tarve oman toimijuuden vahvistamiseen ja identiteetin muutokseen kuntoutumisen tukena sopivan haastavan tekemisen avulla on suuri. Lisäksi pääkaupunkiseudun vilkkaalle tapahtumakentälle tarvitaan yhteiskuntavastuullisia toimijoita, jotka tulevat mukaan tapahtumajärjestämisen verkostoihin ja vahvistavat ja rikastavat niitä.
Muita strategisia kokonaisuuksia, joihin hankkeen lähtötilanne liittyy, ovat osatyökykyisten ja toipumiskulttuuriin sitoutuneiden ihmisten elämäntilanteen ja hyvinvoinnin paraneminen sekä erilaisten ihmisten kohtaaminen tapahtumien puitteissa. Lisäksi esiin nousee koetun turvallisuuden parantaminen yhteiskunnallisen osallisuuden menetelmin, jossa viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käyty aktiivinen keskustelu on tärkeässä roolissa.
Kehittäjäjoukon osalta hankkeessa on tärkein hyödyntää asiakasosallisuuden ja kohderyhmien mukaanottamisen periaatteita. Ensisijainen kohderyhmä, päihdekuntoutujat, osallistuvat hankkeen kehittämiseen osana tiimiä, jossa he pääsevät vaikuttamaan valmennuksen ja tapahtumien sisältöihin ja toteutusprosesseihin, hankkeen juurruttamiseen ja tavoitteita tukevan viestinnän auunnitteluun. Hankkeen työntekijät huolehtivat siitä, että ensisijaisen kohderyhmän mielipide hankkeen toteutuksessa huomioidaan, ja että he pääsevät myös haastamaan itseään kehittämisen yhteydessä.
Päihdekuntoutujia motivoidaan mukaan kehittämiseen innostavan yhteisöllisyyden ja työelämätaitoihin liittyvien konkreettisten hyötyjen, kuten näyttötutkintojen, työkokeilu- ja palkkatukimahdollisuuksien sekä tavoitteellisen, työntekijöiden tukeman vapaaehtoistoiminnan avulla.
1. Laadukas tapahtumatuotannon valmennusmalli, valmistuneiden tiimin osaamista syventävä työskentely ja muu toiminta tukevat osallistujien vahvuuksia sekä uusien taitojen oppimista. Myös voimavarat, hyvinvoinnin lisääntyminen, luovan tekemisen mahdollisuudet ja tunne kuulumisesta yhteisöön lisääntyvät toiminnan myötä.
2. Valmennuksesta jo valmistuneet naapurituottajat jatkavat mukana toiminnassa osana valmistuneiden tiimiä. Valmistuneiden tiimissä he toimivat uusien naapurituottajien vapaaehtoistiimien vetäjinä palkkioperusteisesti sekä syventävät tapahtumatuotannon osaamistaan. Valmistuneiden tiimi vahvistaa osallistujiensa toimintaa oman ympäristön hyväksi.
3. Naapurituottajat-toiminta luo ymmärrystä eriarvoisuuden vähentämisestä Helsingin eri alueilla vapaa-aikaansa viettäville ja hankkeen tapahtumissa käyville ihmisille. Hankkeen viestintä toimii päihdekuntoutujia koskevien ennakkoluulojen vähentämiseksi.
4. Päihteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta tukevat tapahtumat sekä kaupunkitilan turvallisuutta koskeva keskustelu lisäävät erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamista, jolloin yleinen hyvinvointi ja koettu turvallisuus parantuvat.
Tavoiteltuja muutoksia mitataan selkeiden, Kalliolan muissakin hankkeissa käytettävien arviointikriteerien mukaisesti.
Työntekijät havainnoivat muutosta omien arjen havaintojen, viikkotapaamisten, kehityskeskusteluiden sekä Kalliolan setlementti ry:n kehittämispäällikön toteuttaman itsearvioinnin avulla. Dokumentit, joissa muutosta ja tavoitteisiin pääsemistä seurataan, ovat STEA:lle tehtävät jatkohakemukset ja tuloksellisuusraportit, toimintakertomukset, sekä vuosittain tehtävät toimintasuunnitelmat.
Ensisijaisen kohderyhmän, Naapurituottajat-toiminnan päihdekuntoutujien, hankkeen vaikutuksesta kokemaa muutosta mitataan alku- ja loppukyselyn sekä asiakaspalautekyselyn avulla. Alkukysely toteutetaan valmennuksen alussa, ja loppukysely valmennuskauden lopussa, tapahtuman jälkeen. Kyselyt perustuvat hyvän elämän pääomaa mittaavaan Kalliola-indeksiin, jossa analysoidaan erilaisia hyvän elämän kriteerejä Martha Nussbaumin kyvykkyysteoriaan perustuen. Muita havaintoja ensisijaiselta kohderyhmältä saadaan virkistys- ja kehittämispäivissä, yksilöohjaustapaamisissa, tapahtumatuotannon erilaisissa suunnittelu- ja purkupalavereissa sekä valmistuneiden tiimissä.
Muiden kohderyhmien - tapahtumiin osallistuvan yleisön ja tapahtumajärjestämisen verkostojen - näkemyksiä muutoksen mittaamiseksi kerätään tapahtumissa tarjottavien palautteenantomahdollisuuksien sekä tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen perustuvan yhteistyökumppanikyselyn avulla. Tapahtumissa tehtävässä palautteenkeruussa käytetään luovuutta esimerkiksi erilaisten palauteseinien avulla. Lisäksi näiden kohderyhmien suullista palautetta ja mahdollista sosiaalisessa mediassa tulevaa palautetta seurataan.
Opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kommentteja muutoksen mittaamiseksi kerätään arjen suullisen palautteen sekä lopussa toteutettavan sähköisen palautekyselyn avulla. Ohjausryhmälle toteutetaan tavoitteisiin keskittyvä palautekysely vuosittain.
1. Laadukas tapahtumatuotannon valmennusmalli, valmistuneiden tiimin osaamista syventävä työskentely ja muu toiminta tukevat osallistujien vahvuuksia sekä uusien taitojen oppimista. Myös voimavarat, hyvinvoinnin lisääntyminen, luovan tekemisen mahdollisuudet ja tunne kuulumisesta yhteisöön lisääntyvät toiminnan myötä.
Valmennusmalli ja tapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan siten, että hyödynnetään yhteiskehittämistä asiakkaiden kanssa. Valmennuksen suunnittelussa panostetaan haastavaan, monipuoliseen ja luovaan yhteiseen tekemiseen sekä sosiaalisia taitoja kehittävään pienryhmätyöskentelyyn. Tapahtumien osalta suunnitellaan ja järjestetään mahdollisimman paljon perinteistä tapahtumakenttää uusilla tavoilla elävöittäviä vaihtoehtoja, joissa osallistujien vahvuuksia tuetaan laaja-alaisesti. Tapahtumissa näkyy yleisön osallisuus ja mahdollisuudet tulla itse tekemään ja toteuttamaan asioita esimerkiksi työpajoissa tai yhteisissä taideprojekteissa.
Valmennus sisältää seuraavat osa-alueet: tapahtumatuotannon ABC, projektinhallinta ja budjetointi, vapaaehtoisena ja työntekijänä toimiminen, tapahtumien tilat ja turvallisuus, graafinen suunnittelu, markkinointi ja viestintä, äänentoistotekniikka ja tapahtumatuottajan työelämätaidot.
Lisäksi toimiva yksilöohjaus ja naapurituottajien omien tulevaisuuden haaveiden kuuntelu auttavat päihdekuntoutujia hankkeen kautta tapahtuvassa jatkopolutuksessa. Jatkopolkuja etsitään monipuolisesti eri suunnista ja valmennuksen myötä opitut tapahtumatuotannon taidot nähdään laajasti eri aloja tukevina vahvuuksina, ei pelkästään tapahtumatuotannon tai kulttuurialan valmiuksina.
2. Valmennuksesta jo valmistuneet naapurituottajat jatkavat mukana toiminnassa osana valmistuneiden tiimiä. Valmistuneiden tiimissä he toimivat uusien naapurituottajien vapaaehtoistiimien vetäjinä palkkioperusteisesti sekä syventävät tapahtumatuotannon osaamistaan. Valmistuneiden tiimi vahvistaa osallistujiensa toimintaa oman ympäristön hyväksi.
Hankkeessa tapahtuva yhteiskehittäminen on tiivistetty valmistuneiden tiimiksi, jossa osallistujat pääsevät valmennuskausien aikana suunnittelemaan ja kehittämään valmennuksen päättötapahtuman sisältöjä ja eri osa-alueita sekä harjoittelemaan ohjausryhmätyötä ja vapaaehtoisista koostuvien tapahtumatiimien vetämistä. Valmistuneiden tiimi kokoontuu valmennuksen tavoin joka viikko valmennuskauden ajan. Käsiteltäviä sisältöjä ovat mm. vapaaehtoistyön suunnittelu ja työnkuvat, tapahtuman suunnittelu palvelumuotoilun keinoin, sosiaalisen median kanavien käyttö ja turvallisuussuunnittelu. Lisäksi valmistuneet tekevät hankkeen juurruttamista sekä toiminnan arviointia suhteessa tavoitteisiin.
3. Naapurituottajat-toiminta luo ymmärrystä eriarvoisuuden vähentämisestä Helsingin eri alueilla vapaa-aikaansa viettäville ja hankkeen tapahtumissa käyville ihmisille. Hankkeen viestintä toimii päihdekuntoutujia koskevien ennakkoluulojen vähentämiseksi.
Alueen toimijoita otetaan mahdollisuuksien mukaan hankkeen tapahtumien ja valmennusten yhteistyökumppaneiksi (esimerkiksi Kalliolan naapuruustalojen yhteydessä järjestetyissä tapahtumissa). Tapahtumien tuotannot suunnitellaan ja toteutetaan siitä näkökulmasta, että ne tarjoavat jotain uutta ja erilaista alueen tapahtumatarjontaan nähden. Tuotantoverkostoja vahvistetaan esimerkiksi reiluilla sopimus-, lupa- ja palkkioperiaatteilla, joita tuotannoissa hyödynnetään. Eri toimijat saavat hankkeen vaikutuksesta mahdollisuuden parantaa omaa brändiään yhteistyöllä naapurituottajien kanssa.
4. Päihteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta tukevat tapahtumat sekä kaupunkitilan turvallisuutta koskeva keskustelu lisäävät erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamista, jolloin yleinen hyvinvointi ja koettu turvallisuus parantuvat.
Naapurituottajien tapahtumatuotannoissa pyritään turvallisiin tiloihin ja avoimeen, syrjinnästä vapaaseen ilmapiiriin, jolloin erilaisten ihmisten kohtaaminen myös tapahtumien puitteissa on mahdollista. Samalla panostetaan tapahtumien korkeaan taiteelliseen ja konseptoituun laatuun, joka sitouttaa myös naapurituottajia mukaan toimintaan ja yhteiskehittämiseen.
Aktiivinen sosiaalisen median viestintä tapahtumista tuo hankkeen teemat visuaalisesti havainnollistettuna esille. Koetun turvallisuuden osalta tehdään vaikuttamistyötä Helsingin kaupungin, poliisin, muiden viranomaistoimijoiden sekä yritysmaailman suuntaan. Vaikuttamistyössä ja -viestinnässä keskitytään siihen, että naapurituottajat pääsevät itse ääneen omien ajatustensa ja kokemustensa kanssa.
Naapurituottajat-toimintaan mukaan hakeutuvat päihdekuntoujat ovat tavallisesti siinä vaiheessa, että heille on ajankohtaista oman identiteetin muutoksen työstäminen tulevaisuutta ajatellen, oman toimijuuden kehittäminen, voimavarojen kanavointi haastavaan ja mielekkääseen tekemiseen sekä uusien päihteettömien sosiaalisten suhteiden löytäminen. Myös jatkopolut kohti opintoja ja työelämää ovat kohderyhmälle useimmiten ajankohtaisia.
Naapurituottajien ymmärrystä kerrytetään hankkeen arvioinnissa, kohderyhmän yksilöohjauksessa sekä kaikessa yhteiskehittämisessä. Suuri osa hankkeen kehittämistyöstä nojaa yhteiskehittämiseen yhdessä asiakkaiden kanssa. Tapahtumatuotantoja suunnitellaan yhdessä naapurituottajien kanssa valmistuneiden tiimissä, ja valmennussisältöjä pohditaan ja arvioidaan ennen ja jälkeen valmennuskauden. Naapurituottajat osallistuvat hankkeen juurruttamistyön suunnitteluun ja ovat mukana mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneiden tapaamisissa. Asiakasosallisuuden kannalta mietitään työntekijöiden taholta aina siitä saatava paras hyöty asiakkaalle. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ymmärryksen kerryttäminen osana työkokeilua tai tavoitteellista vapaaehtoistyötä. Toinen hyvä esimerkki tästä on yhteistyö Live-opiston kanssa, jonka puitteissa naapurituottajat voivat suorittaa ammatillisia tutkinnonosia toimintaan osallistumalla.
Muita kohderyhmiä hankkeelle ovat Kallion ja Helsingin alueen tapahtumaverkostot (yhteistyökumppanit) sekä tapahtumiin hakeutuva yleisö. Näiden kohderyhmien kanssa työskentely edellyttää hankkeen työntekijöiltä näiden verkostojen ja niihin kuuluvien henkilöiden toimintatapojen tuntemusta. Tapahtumaverkostoissa on esimerkiksi haasteena toiminnan epäsäännöllisyys ja aktiivisten henkilöiden suuri vaihtuvuus. Toisaalta verkostot ovat hyvin laajat, ja niissä on hankkeen tapahtumien puitteissa yhdistelty mm. sana- ja kuvataidetta, musiikkia, museotoimintaa, kädentaitoja ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Myös julkinen sektori on ollut kattavasti mukana yhteistyökuvioissa mm. rakennetun ympäristön ja alueidenkäytön, museoiden sekä kaupunginosia kehittävän stadiluotsitoiminnan kautta.
Naapurituottajat-valmennukseen hakeudutaan ilmoittautumisen ja hankkeen arviointikriteereihin perustuvan alkuhaastattelun kautta. Valmennus kestää kolme kuukautta, ja sen perusrunko käsittää joukon tapahtumatuotannon peruspilareita graafisesta suunnittelusta markkinointiin ja viestintään, tapahtumaturvallisuudesta tuotantojen projektinhallintaan ja roudauksesta ja äänitekniikasta vapaaehtoistyön taitoihin. Lisäksi halukkaiden on mahdollista suorittaa lisäkoulutuksia, joihin kuuluvat hygieniapassi, järjestyksenvalvojakurssi ja ensiapukurssi.
Valmennuksen päätteeksi toteutetaan yleisötapahtuma, jonka tuotantoon ja suunnitteluun edellisistä valmennuksista valmistuneet naapurituottajat saavat osallistua osana valmistuneiden tiimiä. Valmennuksessa olevat naapurituottajat puolestaan osallistuvat tapahtuman toteutukseen osana erilaisia tiimejä, jotka on määritelty heidän omien kiinnostuksen kohteidensa kautta. Valmistuneet naapurituottajat toimivat tiimien vetäjinä ja syventävät siten osaamistaan vastuun kantamisesta ja tapahtumatuotannosta. Tiimit voivat vaihdella tapahtumien luonteen mukaan: esimerkkejä niistä ovat markkinointi ja viestintä, järjestyksenvalvonta ja infopiste, roudaus ja siivous, tilasuunnittelu ja koristelu sekä backstagetiimi. Tapahtumassa voidaan jakaa työvuoroja myös ihmisille, jotka eivät ole kyseisessä tiimissä.
Tapahtuman jälkeen järjestetään karonkka, ja naapurituottajat valmistuvat ja saavat diplomit. Heitä ohjataan jatkamaan valmistuneiden tiimissä ja/tai jatkopoluilla yksilöohjauksen ja monipuolisen ryhmätoiminnan avulla. Valmennuksen ja tapahtuman toteuttamisen voimauttavat ja sosiaalisia suhteita luovat elementit synnyttävät Naapurituottajat-yhteisön, joka parantaa osallistujien hyvinvointia tekemisen ja positiivisen tulevaisuuteen suuntautumisen kautta.
Kuva
Kuva
Kuva
.jpg)
Kuva
.png)
Toimintamallin juurruttaminen synnyttää parhaimmillaan organisaatiossa tapahtumatuotannon osaamisen lisääntymistä sekä hyviä synergioita eri toimintojen ja yksiköiden välille, kun kohderyhmät ja vapaaehtoiset tulevat mukaan asioiden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Myös vapaaehtoistoiminnan tiimiperustaiset rakenteet ja tapahtumatuotannon yhteiskehittäminen ovat vaikuttava keino vakiinnuttaa viestintänä toimivia tapahtumatuotantoja organisaatiossa.
Mallin tuominen arjen toimintaan vaatii kuitenkin paljon resursseja. Toimintaan hakeutuvien osallistujien löytäminen ja toiminnan ennakkomarkkinointi heille vaativat aikaa ja osaamista. Tapahtumatuotantojen osalta tarvitaan tietämystä mielekkäiden konseptien luomisesta, tapahtumaviestinnästä ja käytännön järjestelyistä siten, että osallistujia on mahdollista selkeästi opastaa niiden pariin. Verkostot ja taidot tehdä tavoitteellisia yhteistyökumppanuuksia ovat tapahtumatuotannossa myös välttämättömiä.
Juurruttamisen prosessissa on olennaista, että työntekijät ja vapaaehtoiset koulutetaan toimintamallin osalta esimerkiksi vuoden 2021 aikana valmistuvan Naapurituottajat-työkirjan sekä koulutusmateriaalien avulla. Tämän jälkeen toimintamalli voidaan ottaa käyttöön siten, kuin se toimintaympäristön resursseihin ja tilanteeseen sopeutuu. Osallistujien ja vapaaehtoisten rekrytointi voi viedä oman aikansa, jos heitä ei ole organisaatiossa ennestään. Tapahtuman järjestäminen yhteiskehittämisen keinoin vaatii myös hieman enemmän aikaa, kun tuotannon lisäksi osallistujien mukaanottaminen ja oppimiskokemuksen fasilitointi vie työaikaa.
Budjetin osalta on myös tärkeää varautua tapahtumatuotantojen ja laadukkaan valmennuksen toteuttamiseen. Osallistujille kokemukset esimerkiksi tapahtumista, joissa on laadukkaita esiintyjiä ja persoonallinen toteutus, ovat kullanarvoisia hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tulee kuitenkin myös muistaa, että laadukkaita tapahtumia yhteiskehittämisen keinoin saa aikaiseksi myös pienemmällä budjetilla, ja tapahtumien suuruuden osalta rimaa voi laskea osallistujien kyvykkyydestä tai toiminnan tavoitteesta riippuen. Lisäksi toimintamallin voi valjastaa organisaation jo ennestään järjestämien tapahtumien yhteiskehittämiseen ja toteuttamiseen, jolloin voidaan hyödyntää jo olemassa olevia resursseja. Valmentamisessa ei aina välttämättä tarvita ulkopuolisia kouluttajia, vaan organisaation oma osaaminen voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi viestinnän, vapaaehtoistoiminnan ja projektinhallinnan osalta.
Naapurituottajat-toimintaan osallistuneet ovat kokeneet omien vaikutusmahdollisuuksiensa paranevan uusien taitojen, vuorovaikutustaitoja edistävän toiminnan sekä Naapurituottajat-yhteisöön kuulumisen kautta. Hankkeen asiakaspalautekyselyistä käy ilmi, että toimintaan hakeutuessa on kaivattu tasa-arvon kokemusta sekä välineitä omien vahvuuksien tunnistamiseen. Uudet, päihteettömään elämään perustuvat sosiaaliset suhteet ovat olleet niin ikään avainasemassa. Asiakaspalautekyselyn vastaajat kokivat myös, että olivat päässeet mukaan toiminnan kehittämiseen vähintään jonkin verran.
Hyvän elämän tekijöiden muutosta mittaavalla Kalliola-indeksillä (asteikolla 1-5) osallistujille tehdyt kyselyt valmennuksen alussa ja lopussa kertovat selkeästä muutoksesta, vaikka kyselyssä ei suoraan kysytä valmennuksen vaikutuksesta eri osa-alueisiin. Muutos näkyi erityisesti seuraavissa kyselyn kohdissa: omien vahvuuksien tunnistaminen, yhteisön jäsenyyden vahvistuminen, kokemus omasta vaikuttamisesta ja osallisuudesta ympäristöön. Uusien taitojen oppimisen kohdalla tapahtui myös merkittävä muutos kyselyyn vastanneiden kokemuksissa. Kaikista suurin muutos vastausten keskiarvoissa näkyi itsensä toteuttamisessa luovasti aistien, mielikuvituksen ja ajattelun osalta. Nämä tekijät yhdistettynä yhteisöllisyyteen tukevat tutkitustikin myönteistä toipumiskulttuuria.
Työntekijöiden itsearvioinnin mukaan kohderyhmän edustajat ovat sitoutuneet toimintaan ja valmennuksen ja tapahtumien muodostama toimintamalli on vaikuttava. Tästä kertovat myös luvut: kevääseen 2021 mennessä 27 henkeä on käynyt läpi koko valmennuksen ja heistä moni (8-10) on jatkanut mukana toiminnassa osana valmistuneiden tiimiä. Osa on löytänyt toiminnan myötä muita jatkopolkuja, kuten opinnot, työelämään suuntaamisen tai vapaaehtoistyön muissa järjestöissä. Yhteistyökumppanit taas ovat palautteessa määrittäneet yhteistyön hankkeen kanssa tärkeäksi oman työn, oman organisaation ja yhteisten asiakkaiden kannalta. He nostivat valmennuksen osalta esille niin ikään osallisuuden, ryhmätyötaitojen ja uuden oppimisen tärkeyden. Tapahtumissa mukana olemista yhteistyökumppanit pitävät palautteen mukaan tärkeänä mm. ennakkoluulojen vähenemisen kannalta.
Eriarvoistumiseen liittyvään tavoiteltuun asennemuutokseen, siltä osin kuin Naapurituottajat-hanke sitä yksittäisenä toimijana voi tehdä, ollaan päästy monien toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Viestintä (sosiaalinen media, uusien osallistujien rekrytointi eri päihdeyksiköistä, tapahtumamarkkinointi, verkostotyö) keskittyy positiivisesti tulevaisuuteen suuntautuvaan ja tekemiskeskeiseen äänensävyyn, jolloin osallistujat ovat esillä tapahtumien tekemisen, eivät oman menneisyytensä kautta. Samoin valmennus ja hankkeen järjestämät, päihteettömät tapahtumat edistävät eriarvoisuuden vähenemistä monin tavoin. Valmennuksessa toisten ihmisten kohtaaminen yhdessä tekemisen kautta on käytännössä pakollista, kun osallistujat työskentelevät pienryhmissä ja tutustuvat hankkeen työntekijöihin ja ulkopuolisiin kouluttajiin. Valmennuksen päättävissä tapahtumissa osallistujat toimivat tapahtumajärjestäjän roolissa, ja tämä puolestaan hälventää stigmaa ja ennakkoluuloja. Sosiaalisen median ja tapahtumissa annetun suullisen sekä kirjallisen palautteen perusteella yleisönä tapahtumiin osallistuneet lähialueen asukkaat ovat kokeneet tapahtumat positiivisina, laadukkaina ja turvallisina.
Keskeisin yllättävä ja odottamaton muutos toiminnassa on ollut se, että alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vapaaehtoisuuden rooleista tuli hyvin erilaisia kuin hankkeen alussa oltiin ajateltu. Alun perin Naapurituottajat-toiminnan oli tarkoitus toimia tapahtumatuotannon koulutettuja vapaaehtoisia välittävänä palveluna Kallion alueella, mutta pian huomattiin, että osallitujat ovat mukana mieluummin itse Naapurituottajat-toiminnassa kuin jonkun muun järjestämässä tapahtumassa naapurituottajan roolissa. Tämä vaikutti osallistujien tukemisen ja ohjaamisen lisäksi myös verkostoitumistyöhön, kun vapaaehtoisia tilaavien tahojen kanssa verkostoituminen vaihtui muunlaiseksi tapahtuma- ja vaikuttamisyhteistyöksi.
Koronapandemian seurauksena toimintamallissa on huomioitu myös laajemmin tarve osallistujien digitaitojen parantamiselle, ja valmennuksia ja tapahtumia on toteutettu keväästä 2020 asti osin verkossa ja etäyhteyksin. Valmennuksiin on lisätty etäosallistumista tukevaa tietoa ja yhteisöllisyyden elementtejä, joka on auttanut sitoutumista toimintaan. Tapahtumien ja valmennusten osallistujamäärätavoitteisiin on koronatilanteesta huolimatta päästy, ja kekseliäisyyttä on lisätty, kun tapahtumiin on otettu entistä enemmän mukaan eri taidemuotoja, kuten osallistumista porrastavia taidenäyttelyitä, verkkotyöpajoja, livestriimattuja keikkoja ja ulkona toteutettavia sisältöjä. Osallistujien palautteissa on hyvin vahvasti näkynyt se, että korona-aikaan sopeutettujen tapahtumien järjestäminen on lisännyt heidän hyvinvointiaan ja antanut uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin, mitä tapahtumien peruminen tilanteen vuoksi ei olisi varmasti tuonut.