Naapurituottajat - tapahtumatuotannon moniosaaminen toipumiskulttuurin tukena

Naapurituottajat-hankkeessa valmennetaan päihdekuntoutujista tapahtumatuotannon moniosaajia ja tehdään yhteisöllisiä kaupunkitapahtumia. 

Kehittäneet Raisa Saraniemi, Oili Paaskoski, Timo Pasanen, Pihla Ruuskanen, Antti Karjalainen, Josefiina Viitamäki ja naapurituottajat. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Naapurituottajat - tapahtumatuotannon moniosaaminen toipumiskulttuurin tukena
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Naapurituottajat-hankkeessa valmennetaan päihdekuntoutujista tapahtumatuotannon moniosaajia ja tehdään yhteisöllisiä kaupunkitapahtumia. 

Kehittäneet Raisa Saraniemi, Oili Paaskoski, Timo Pasanen, Pihla Ruuskanen, Antti Karjalainen, Josefiina Viitamäki ja naapurituottajat. 

Toteutuspaikka
Kalliolan setlementti ry / Kalliola-konserni
Paikkakunta tai maakunta
Helsinki
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Tietoa muualla

Tekijä

Oili Paaskoski

Luotu

11.03.2020

Viimeksi muokattu

30.03.2021
Ratkaisun perusidea **

Naapurituottajat-valmennukseen hakeudutaan ilmoittautumisen ja hankkeen arviointikriteereihin perustuvan alkuhaastattelun kautta. Valmennus kestää kolme kuukautta, ja sen perusrunko käsittää joukon tapahtumatuotannon peruspilareita graafisesta suunnittelusta markkinointiin ja viestintään, tapahtumaturvallisuudesta tuotantojen projektinhallintaan ja roudauksesta ja äänitekniikasta vapaaehtoistyön taitoihin. Lisäksi halukkaiden on mahdollista suorittaa lisäkoulutuksia, joihin kuuluvat hygieniapassi, järjestyksenvalvojakurssi ja ensiapukurssi. 

Valmennuksen päätteeksi toteutetaan yleisötapahtuma, jonka tuotantoon ja suunnitteluun edellisistä valmennuksista valmistuneet naapurituottajat saavat osallistua osana valmistuneiden tiimiä. Valmennuksessa olevat naapurituottajat puolestaan osallistuvat tapahtuman toteutukseen osana erilaisia tiimejä, jotka on määritelty heidän omien kiinnostuksen kohteidensa kautta. Valmistuneet naapurituottajat toimivat tiimien vetäjinä ja syventävät siten osaamistaan vastuun kantamisesta ja tapahtumatuotannosta. Tiimit voivat vaihdella tapahtumien luonteen mukaan: esimerkkejä niistä ovat markkinointi ja viestintä, järjestyksenvalvonta ja infopiste, roudaus ja siivous, tilasuunnittelu ja koristelu sekä backstagetiimi. Tapahtumassa voidaan jakaa työvuoroja myös ihmisille, jotka eivät ole kyseisessä tiimissä. 

Tapahtuman jälkeen järjestetään karonkka, ja naapurituottajat valmistuvat ja saavat diplomit. Heitä ohjataan jatkamaan valmistuneiden tiimissä ja/tai jatkopoluilla yksilöohjauksen ja monipuolisen ryhmätoiminnan avulla. Valmennuksen ja tapahtuman toteuttamisen voimauttavat ja sosiaalisia suhteita luovat elementit synnyttävät Naapurituottajat-yhteisön, joka parantaa osallistujien hyvinvointia tekemisen ja positiivisen tulevaisuuteen suuntautumisen kautta. 

Toimintaympäristö **

Kaupungistuminen ja yhteisöllisyyden vähentyminen vaikuttavat merkittävästi suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös työelämän muutokset, kuten työikäisen väestön ikääntyminen, ovat ilmiöitä, joihin tulee vastata. Naapurituottajat-hankkeessa tavoitellaan muutoksia, joiden avulla yhteisöllisyys lisääntyy, kaupungeissa elävien ihmisten turvallisuuden tunne parantuu ja osatyökykyisten elämäntilanne kohenee sosiaalisesti vastuullisempaan suuntaan. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Naapurituottajat-toimintaan mukaan hakeutuvat päihdekuntoujat ovat tavallisesti siinä vaiheessa, että heille on ajankohtaista oman identiteetin muutoksen työstäminen tulevaisuutta ajatellen, oman toimijuuden kehittäminen, voimavarojen kanavointi haastavaan ja mielekkääseen tekemiseen sekä uusien päihteettömien sosiaalisten suhteiden löytäminen. Myös jatkopolut kohti opintoja ja työelämää ovat kohderyhmälle useimmiten ajankohtaisia. 

Naapurituottajien ymmärrystä kerrytetään hankkeen arvioinnissa, kohderyhmän yksilöohjauksessa sekä kaikessa yhteiskehittämisessä. Suuri osa hankkeen kehittämistyöstä nojaa yhteiskehittämiseen yhdessä asiakkaiden kanssa. Tapahtumatuotantoja suunnitellaan yhdessä naapurituottajien kanssa valmistuneiden tiimissä, ja valmennussisältöjä pohditaan ja arvioidaan ennen ja jälkeen valmennuskauden. Naapurituottajat osallistuvat hankkeen juurruttamistyön suunnitteluun ja ovat mukana mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneiden tapaamisissa. Asiakasosallisuuden kannalta mietitään työntekijöiden taholta aina siitä saatava paras hyöty asiakkaalle. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ymmärryksen kerryttäminen osana työkokeilua tai tavoitteellista vapaaehtoistyötä. Toinen hyvä esimerkki tästä on yhteistyö Live-opiston kanssa, jonka puitteissa naapurituottajat voivat suorittaa ammatillisia tutkinnonosia toimintaan osallistumalla. 

Muita kohderyhmiä hankkeelle ovat Kallion ja Helsingin alueen tapahtumaverkostot (yhteistyökumppanit) sekä tapahtumiin hakeutuva yleisö. Näiden kohderyhmien kanssa työskentely edellyttää hankkeen työntekijöiltä näiden verkostojen ja niihin kuuluvien henkilöiden toimintatapojen tuntemusta. Tapahtumaverkostoissa on esimerkiksi haasteena toiminnan epäsäännöllisyys ja aktiivisten henkilöiden suuri vaihtuvuus. Toisaalta verkostot ovat hyvin laajat, ja niissä on hankkeen tapahtumien puitteissa yhdistelty mm. sana- ja kuvataidetta, musiikkia, museotoimintaa, kädentaitoja ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Myös julkinen sektori on ollut kattavasti mukana yhteistyökuvioissa mm. rakennetun ympäristön ja alueidenkäytön, museoiden sekä kaupunginosia kehittävän stadiluotsitoiminnan kautta. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Toimintamallin juurruttaminen synnyttää parhaimmillaan organisaatiossa tapahtumatuotannon osaamisen lisääntymistä sekä hyviä synergioita eri toimintojen ja yksiköiden välille, kun kohderyhmät ja vapaaehtoiset tulevat mukaan asioiden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Myös vapaaehtoistoiminnan tiimiperustaiset rakenteet ja tapahtumatuotannon yhteiskehittäminen ovat vaikuttava keino vakiinnuttaa viestintänä toimivia tapahtumatuotantoja organisaatiossa. 

Mallin tuominen arjen toimintaan vaatii kuitenkin paljon resursseja. Toimintaan hakeutuvien osallistujien löytäminen ja toiminnan ennakkomarkkinointi heille vaativat aikaa ja osaamista. Tapahtumatuotantojen osalta tarvitaan tietämystä mielekkäiden konseptien luomisesta, tapahtumaviestinnästä ja käytännön järjestelyistä siten, että osallistujia on mahdollista selkeästi opastaa niiden pariin. Verkostot ja taidot tehdä tavoitteellisia yhteistyökumppanuuksia ovat tapahtumatuotannossa myös välttämättömiä. 

Juurruttamisen prosessissa on olennaista, että työntekijät ja vapaaehtoiset koulutetaan toimintamallin osalta esimerkiksi vuoden 2021 aikana valmistuvan Naapurituottajat-työkirjan sekä koulutusmateriaalien avulla. Tämän jälkeen toimintamalli voidaan ottaa käyttöön siten, kuin se toimintaympäristön resursseihin ja tilanteeseen sopeutuu. Osallistujien ja vapaaehtoisten rekrytointi voi viedä oman aikansa, jos heitä ei ole organisaatiossa ennestään. Tapahtuman järjestäminen yhteiskehittämisen keinoin vaatii myös hieman enemmän aikaa, kun tuotannon lisäksi osallistujien mukaanottaminen ja oppimiskokemuksen fasilitointi vie työaikaa. 

Budjetin osalta on myös tärkeää varautua tapahtumatuotantojen ja laadukkaan valmennuksen toteuttamiseen. Osallistujille kokemukset esimerkiksi tapahtumista, joissa on laadukkaita esiintyjiä ja persoonallinen toteutus, ovat kullanarvoisia hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tulee kuitenkin myös muistaa, että laadukkaita tapahtumia yhteiskehittämisen keinoin saa aikaiseksi myös pienemmällä budjetilla, ja tapahtumien suuruuden osalta rimaa voi laskea osallistujien kyvykkyydestä tai toiminnan tavoitteesta riippuen. Lisäksi toimintamallin voi valjastaa organisaation jo ennestään järjestämien tapahtumien yhteiskehittämiseen ja toteuttamiseen, jolloin voidaan hyödyntää jo olemassa olevia resursseja. Valmentamisessa ei aina välttämättä tarvita ulkopuolisia kouluttajia, vaan organisaation oma osaaminen voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi viestinnän, vapaaehtoistoiminnan ja projektinhallinnan osalta. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Naapurituottajat-toimintaan osallistuneet ovat kokeneet omien vaikutusmahdollisuuksiensa paranevan uusien taitojen, vuorovaikutustaitoja edistävän toiminnan sekä Naapurituottajat-yhteisöön kuulumisen kautta. Hankkeen asiakaspalautekyselyistä käy ilmi, että toimintaan hakeutuessa on kaivattu tasa-arvon kokemusta sekä välineitä omien vahvuuksien tunnistamiseen. Uudet, päihteettömään elämään perustuvat sosiaaliset suhteet ovat olleet niin ikään avainasemassa. Asiakaspalautekyselyn vastaajat kokivat myös, että olivat päässeet mukaan toiminnan kehittämiseen vähintään jonkin verran. 

Hyvän elämän tekijöiden muutosta mittaavalla Kalliola-indeksillä (asteikolla 1-5) osallistujille tehdyt kyselyt valmennuksen alussa ja lopussa kertovat selkeästä muutoksesta, vaikka kyselyssä ei suoraan kysytä valmennuksen vaikutuksesta eri osa-alueisiin. Muutos näkyi erityisesti seuraavissa kyselyn kohdissa: omien vahvuuksien tunnistaminen, yhteisön jäsenyyden vahvistuminen, kokemus omasta vaikuttamisesta ja osallisuudesta ympäristöön. Uusien taitojen oppimisen kohdalla tapahtui myös merkittävä muutos kyselyyn vastanneiden kokemuksissa. Kaikista suurin muutos vastausten keskiarvoissa näkyi itsensä toteuttamisessa luovasti aistien, mielikuvituksen ja ajattelun osalta. Nämä tekijät yhdistettynä yhteisöllisyyteen tukevat tutkitustikin myönteistä toipumiskulttuuria.

Työntekijöiden itsearvioinnin mukaan kohderyhmän edustajat ovat sitoutuneet toimintaan ja valmennuksen ja tapahtumien muodostama toimintamalli on vaikuttava. Tästä kertovat myös luvut: kevääseen 2021 mennessä 27 henkeä on käynyt läpi koko valmennuksen ja heistä moni (8-10) on jatkanut mukana toiminnassa osana valmistuneiden tiimiä. Osa on löytänyt toiminnan myötä muita jatkopolkuja, kuten opinnot, työelämään suuntaamisen tai vapaaehtoistyön muissa järjestöissä. Yhteistyökumppanit taas ovat palautteessa määrittäneet yhteistyön hankkeen kanssa tärkeäksi oman työn, oman organisaation ja yhteisten asiakkaiden kannalta. He nostivat valmennuksen osalta esille niin ikään osallisuuden, ryhmätyötaitojen ja uuden oppimisen tärkeyden. Tapahtumissa mukana olemista yhteistyökumppanit pitävät palautteen mukaan tärkeänä mm. ennakkoluulojen vähenemisen kannalta.

Eriarvoistumiseen liittyvään tavoiteltuun asennemuutokseen, siltä osin kuin Naapurituottajat-hanke sitä yksittäisenä toimijana voi tehdä, ollaan päästy monien toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Viestintä (sosiaalinen media, uusien osallistujien rekrytointi eri päihdeyksiköistä, tapahtumamarkkinointi, verkostotyö) keskittyy positiivisesti tulevaisuuteen suuntautuvaan ja tekemiskeskeiseen äänensävyyn, jolloin osallistujat ovat esillä tapahtumien tekemisen, eivät oman menneisyytensä kautta. Samoin valmennus ja hankkeen järjestämät, päihteettömät tapahtumat edistävät eriarvoisuuden vähenemistä monin tavoin. Valmennuksessa toisten ihmisten kohtaaminen yhdessä tekemisen kautta on käytännössä pakollista, kun osallistujat työskentelevät pienryhmissä ja tutustuvat hankkeen työntekijöihin ja ulkopuolisiin kouluttajiin. Valmennuksen päättävissä tapahtumissa osallistujat toimivat tapahtumajärjestäjän roolissa, ja tämä puolestaan hälventää stigmaa ja ennakkoluuloja. Sosiaalisen median ja tapahtumissa annetun suullisen sekä kirjallisen palautteen perusteella yleisönä tapahtumiin osallistuneet lähialueen asukkaat ovat kokeneet tapahtumat positiivisina, laadukkaina ja turvallisina. 

Keskeisin yllättävä ja odottamaton muutos toiminnassa on ollut se, että alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vapaaehtoisuuden rooleista tuli hyvin erilaisia kuin hankkeen alussa oltiin ajateltu. Alun perin Naapurituottajat-toiminnan oli tarkoitus toimia tapahtumatuotannon koulutettuja vapaaehtoisia välittävänä palveluna Kallion alueella, mutta pian huomattiin, että osallitujat ovat mukana mieluummin itse Naapurituottajat-toiminnassa kuin jonkun muun järjestämässä tapahtumassa naapurituottajan roolissa. Tämä vaikutti osallistujien tukemisen ja ohjaamisen lisäksi myös verkostoitumistyöhön, kun vapaaehtoisia tilaavien tahojen kanssa verkostoituminen vaihtui muunlaiseksi tapahtuma- ja vaikuttamisyhteistyöksi. 

Koronapandemian seurauksena toimintamallissa on huomioitu myös laajemmin tarve osallistujien digitaitojen parantamiselle, ja valmennuksia ja tapahtumia on toteutettu keväästä 2020 asti osin verkossa ja etäyhteyksin. Valmennuksiin on lisätty etäosallistumista tukevaa tietoa ja yhteisöllisyyden elementtejä, joka on auttanut sitoutumista toimintaan. Tapahtumien ja valmennusten osallistujamäärätavoitteisiin on koronatilanteesta huolimatta päästy, ja kekseliäisyyttä on lisätty, kun tapahtumiin on otettu entistä enemmän mukaan eri taidemuotoja, kuten osallistumista porrastavia taidenäyttelyitä, verkkotyöpajoja, livestriimattuja keikkoja ja ulkona toteutettavia sisältöjä. Osallistujien palautteissa on hyvin vahvasti näkynyt se, että korona-aikaan sopeutettujen tapahtumien järjestäminen on lisännyt heidän hyvinvointiaan ja antanut uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin, mitä tapahtumien peruminen tilanteen vuoksi ei olisi varmasti tuonut. 

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamallia voi soveltaa hyvin eri kohderyhmille, joilla on valmiuksia nonformaaliin oppimiseen esimerkiksi kuntoutuksen tukena. Malli nojaa vahvasti suomenkieliseen toteutukseen, mutta kielihaasteiden osalta se voi soveltua myös hyvin esimerkiksi kotoutumistyön tueksi. Tapahtumatuotannossa mukana oleminen lisää valmiuksia sosiaaliseen elämään ja erilaisten ihmisten kohtaamiseen ilman erillistä tarvetta tutustua muihin, joten mallia voidaan soveltaa mille tahansa kohderyhmälle, jolle tarvitaan mielekästä tekemistä ja tekemisen kautta tapahtuvaa voimavarojen lisääntymistä. 

Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat erinomaisia hankkeen toimintaympäristöjä suuren kulttuuritarjonnan osalta, mutta myös taiteen saavutettavuuden kannalta sosiaalisesti vastuullisen tapahtumatuotannon tuominen pienemmille paikkakunnille voi parhaimmillaan värittää koko lähiympäristöä ja rikastaa kaupunkikulttuuria myös muualla Suomessa.  

Naapurituottajat-toimintamallin soveltajien kannattaa ottaa huomioon, että toimintamalli nojaa vahvasti yhteiskehittämiseen ja asiakasosallisuuteen. Yhteiskehittämisen tuominen osaksi tapahtumatuotantoa vaatii aikaa, kun tapahtuman konseptin muotoilu yhdessä osallistujien kanssa vie tuotannosta vastaavan tekijän resursseja. Tällä tavalla saadaan kuitenkin arvokkaita näkemyksiä ja aidosti uudistavia tapahtumatuotantoja, jotka toimivat myös organisaation viestinnän välineinä.

Naapurituottajia voi olla vaikea motivoida vapaaehtoisiksi tapahtumiin ja projekteihin, joita he eivät ole itse päässeet kehittämään tai joihin heillä ei ole luontaista kiinnostusta. Lisäksi jatkopolutusta ja yksilöohjausta ei sovi unohtaa: esimerkiksi työelämän harjoittelun ja opinnollistamisen avulla naapurituottajien motivointi on helpompaa, jotta vapaaehtoistoiminnasta tulee tavoitteellista ja se vie myös elämässä eteenpäin. 

  1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Naapurituottajat-toimintamalli kasvattaa kohderyhmiensä osallisuutta ja hyvinvointia, ja luo uudenlaista, järjestöjen yhteiskehittämiseen nojaavaa kaupunkikulttuuria. Lisäksi sen yhteistyön rajapinnat esimerkiksi taiteilijoiden, yritysten, järjestöjen ja kaupunkien välillä ovat moninaiset. Hyvä esimerkki tästä on Helsingin kaupungin kanssa tehty yhteistyö, jossa yhtäältä sote-toimiala tukee valmennuksen asiakashankinnassa, kaupunkiympäristön toimiala auttaa tapahtumien lupa- ja kaupunkitilajärjestelyissä, kaupunginmuseo toimii tapahtumien yhteistyökumppanina ja stadiluotsit sekä turvallisuus- ja valmiusyksikkö tekevät verkostoitumisen ja vaikuttajaviestinnän kautta yhteistyötä.

Hankkeen arvioinnin tulokset kertovat valmiista, vaikuttavasta toimintamallista, jota levitetään ja juurrutetaan parhaillaan Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi, organisaation henkilöstön kouluttamiseksi sekä tapahtumatuotannon osaamisen lisäämiseksi vuonna 2021 ilmestyvän Naapurituottajat-työkirjan avulla. Lisäksi toiminta vastaa hyvin moninaisiin tarpeisiin, kuten kaupungistumisen aiheuttamaan yksinäisyyteen ja päämäärättömyyteen, omaan ympäristöön aiemmin kenties haitallisestikin vaikuttaneita ihmisiä koskeviin ennakkoluuloihin ja sote-alan järjestöjen yhteiskehittämisen pinnalla olemiseen.

  1. Mitä olette tehneet kasvattaaksenne luottamusta yhteiseen tekemiseen?

Valmennuksissa ja tapahtumissa on useita luottamuksen kasvattamiseen tähtääviä elementtejä. Valmennuksessa panostetaan vahvaan yhteisöllisyyteen pienryhmätyöskentelyn suuren määrän, työntekijöiden aktiivisen mukana olemisen ja ulkopuolisiin kouluttajiin tehtävän verkostoitumisen avulla. Myös oppimisen tukeminen, joka on korostunut erityisesti korona-ajan digitaalisissa valmennuksissa ja tapahtumissa, nostaa osallistujien itseluottamusta.

Yhteiskehittäminen, jossa osallistujien ajatuksia on kuultu ja toteutettu hankkeen toiminnassa, on sitouttanut ihmisiä mukaan. Valmistuneiden tiimin työpajoissa opetellaan paljon toisten ideoiden rakentamista, jolloin kehittämisen iteratiivisuus tulee heille myös näkyväksi. Erityisen positiivista palautetta on tullut tapahtumatuotannon viemisestä etämuotoon ja sen hyvinvointivaikutuksista, kun luottamus itseen ja toisiin on kasvanut sen myötä, että on huomattu tekemisen olevan mahdollista myös koronatilanteessa. 

  1. Mitä tietoja yhdistelette ja miten jalostatte tiedon yhteiseen käyttöön?

Toimintamallissa saadaan arvokasta tietoa osallistujilta ja yhteistyökumppaneilta verkostoitumisen ja yhteiskehittämisen avulla. Esimerkiksi valmennuksen päättötapahtumia tehdessä osallistujat pääsevät muotoilemaan vapaaehtoisten työnkuvia sekä suunnittelemaan työpajoissa tapahtuman ohjelmaa, viestintää ja tapahtuma-alueen rakennetta. Tapahtumat ja muu toiminta sekä hankkeen tavoitteet muotoutuvat osallistujien näkemysten, arvioinnin tuloksena saatujen palautteiden sekä Kalliolan organisaation strategian yhteisvaikutuksena. Esimerkiksi kevään 2021 tuotantoa tehdään alkuvuodesta järjestetyn kaupunkisuunnittelun verkkokurssin pohjalta, jossa valmistuneet naapurituottajat muotoilivat omia unelmiaan kaupunkitilasta. Tapahtumiin tuodaan vahvasti osallistavia elementtejä mm. työpajojen ja yhteisötaiteen kautta, ja niissä hyödynnetään erilaisten asiantuntijoiden osaamista naapurituottajien näkemysten lisänä.

  1. Miten yhteistä tietoa hyödynnetään toiminnassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa?

Vastaava tuottaja tekee tapahtuman sisältöjä koskevat päätökset ja ohjaava koordinaattori vapaaehtoistehtäviä koskevat päätökset osallistujien näkemysten pohjalta. Osallistujat ovat vahvasti myös hankkeen juurruttamisessa sekä toiminnan arvioinnissa mukana valmistuneiden tiimin rakenteen kautta.

Tapahtumien konseptit muotoillaan erityisesti Kalliolan organisaation tarpeiden kautta. Tästä esimerkkejä ovat Kalliolan lastensuojelun nuorten kanssa tehty kuvataidenäyttelytuotanto sekä tulevana vuonna järjestettävä tapahtuma, jossa toteutetaan asukasosallisuutta Kalliolan naapuruustalotyön tueksi. Näin organisaation ammattilaisten tieto siirtyy tapahtumaviestintään ja yhdistyy hankkeen tietoon tapahtumien järjestämisestä.

Kansikuva
Oranssilla pohjalla oleva kuva, jossa järjestyksenvalvojaliiviin ja kasvomaskiin pukeutunut mies katsoo kahden naisen muodostaman yhtyeen konserttia, johon liittyy valoista ja visuaaleista koostuva show. Kuvan sivussa on Naapurituottajien ja Kalliolan logot sekä Naapurituottajat-hankkeen tunnushahmo, joka kantaa lippalakki päässä vahvistinta.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Tapahtumatuotanto Koulutuspalvelut Kuntoutus Yhteisöllisyys Palvelumuotoilu

Ilmiöt

Alueellinen erilaistuminen Elinikäinen oppiminen Joukkoistaminen ja osallisuuden uudet muodot Osallistuva yksilö Työn murros

Kohderyhmä

Organisaatiot Työikäiset Työttömät