Naapurituottajat - tapahtumatuotannon moniosaaminen toipumiskulttuurin tukena

Luotu 11.03.2020
Naapurituottajat - tapahtumatuotannon moniosaaminen toipumiskulttuurin tukena
Naapurituottajat - tapahtumatuotannon moniosaaminen toipumiskulttuurin tukena

Tiivistelmä

Naapurituottajat-valmennukseen hakeudutaan ilmoittautumisen ja hankkeen arviointikriteereihin perustuvan alkuhaastattelun kautta. Valmennus kestää kolme kuukautta, ja sen perusrunko käsittää joukon tapahtumatuotannon peruspilareita graafisesta suunnittelusta markkinointiin ja viestintään, tapahtumaturvallisuudesta tuotantojen projektinhallintaan ja roudauksesta ja äänitekniikasta vapaaehtoistyön taitoihin. Lisäksi halukkaiden on mahdollista suorittaa lisäkoulutuksia, joihin kuuluvat hygieniapassi, järjestyksenvalvojakurssi ja ensiapukurssi. 

Valmennuksen päätteeksi toteutetaan yleisötapahtuma, jonka tuotantoon ja suunnitteluun edellisistä valmennuksista valmistuneet naapurituottajat saavat osallistua osana valmistuneiden tiimiä. Valmennuksessa olevat naapurituottajat puolestaan osallistuvat tapahtuman toteutukseen osana erilaisia tiimejä, jotka on määritelty heidän omien kiinnostuksen kohteidensa kautta. Valmistuneet naapurituottajat toimivat tiimien vetäjinä ja syventävät siten osaamistaan vastuun kantamisesta ja tapahtumatuotannosta. Tiimit voivat vaihdella tapahtumien luonteen mukaan: esimerkkejä niistä ovat markkinointi ja viestintä, järjestyksenvalvonta ja infopiste, roudaus ja siivous, tilasuunnittelu ja koristelu sekä backstagetiimi. Tapahtumassa voidaan jakaa työvuoroja myös ihmisille, jotka eivät ole kyseisessä tiimissä. 

Tapahtuman jälkeen järjestetään karonkka, ja naapurituottajat valmistuvat ja saavat diplomit. Heitä ohjataan jatkamaan valmistuneiden tiimissä ja/tai jatkopoluilla yksilöohjauksen ja monipuolisen ryhmätoiminnan avulla. Valmennuksen ja tapahtuman toteuttamisen voimauttavat ja sosiaalisia suhteita luovat elementit synnyttävät Naapurituottajat-yhteisön, joka parantaa osallistujien hyvinvointia tekemisen ja positiivisen tulevaisuuteen suuntautumisen kautta. 

Kohderyhmä

Organisaatiot
Työikäiset
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Naapurituottajat Kalliolan verkkosivuilla
Naapurituottajat Facebookissa.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Päihdekuntoutujien tarve oman toimijuuden vahvistamiseen ja identiteetin muutokseen kuntoutumisen tukena sopivan haastavan tekemisen avulla on suuri. Lisäksi pääkaupunkiseudun vilkkaalle tapahtumakentälle tarvitaan yhteiskuntavastuullisia toimijoita, jotka tulevat mukaan tapahtumajärjestämisen verkostoihin ja vahvistavat ja rikastavat niitä.

Muita strategisia kokonaisuuksia, joihin hankkeen lähtötilanne liittyy, ovat osatyökykyisten ja toipumiskulttuuriin sitoutuneiden ihmisten elämäntilanteen ja hyvinvoinnin paraneminen sekä erilaisten ihmisten kohtaaminen tapahtumien puitteissa.  Lisäksi esiin nousee koetun turvallisuuden parantaminen yhteiskunnallisen osallisuuden menetelmin, jossa viranomaisten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käyty aktiivinen keskustelu on tärkeässä roolissa. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Kaupungistuminen ja yhteisöllisyyden vähentyminen vaikuttavat merkittävästi suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös työelämän muutokset, kuten työikäisen väestön ikääntyminen, ovat ilmiöitä, joihin tulee vastata. Naapurituottajat-hankkeessa tavoitellaan muutoksia, joiden avulla yhteisöllisyys lisääntyy, kaupungeissa elävien ihmisten turvallisuuden tunne parantuu ja osatyökykyisten elämäntilanne kohenee sosiaalisesti vastuullisempaan suuntaan. 

Päihdekuntoutujat tarvitsevat mielekästä tekemistä, vaihtoehtoja päihteiden käytölle sekä uusia sosiaalisia suhteita, jotka tukevat toipumista ja päihteettömyyttä. Osallistuminen johonkin ei pelkästään riitä myönteisen osallisuuden kokemuksen saavuttamiseen, vaan erityisen vahva vaikutus on sillä, että ihminen pääsee tuottamaan jotakin hyvää toisille (THL:n osallisuuden periaatteet 2020). Tapahtumatuotanto on prosessi, jossa sekä konkreettinen tekeminen että yhteisöllisyys ovat vahvasti läsnä. Useiden tutkimusten perusteella on havaittu, että osallisuutta ja taidetta yhdistävä toiminta on yhteydessä siihen, että osallistujat ovat innokkaampia toimimaan oman ympäristönsä hyväksi (Sitra 2017). 

Naapurituottajat-toiminta sijoittuu Kallion alueelle, ja tapahtumia järjestetään myös muualla Helsingissä. Kallioon ja Helsinkiin mahtuu runsaasti vahvaa yhteisöllisyyttä ja aktiivista kaupunkitoimintaa, mutta myös paljon erilaista häiriökäyttäytymistä, joka aiheuttaa pelkoa ja yksilöiden turvallisuudentunteen menettämistä. Toiminta, jossa päihdekysymykset ja yleisötapahtumat yhdistetään, voi vaikuttaa turvallisuuden kokemuksiin positiivisesti. Helsingin toiseksi suurin sekä koetun turvallisuuden tunteen heikkenemiseen että sen paranemiseen vaikuttava asia on päihteiden käyttö, kun taas yleisötapahtumat koetaan usein turvallisina (Helsingin kaupungin turvallisuustutkimus 2019).  

Kasvaneet tuloerot ja kaupungistuminen ovat vaikuttaneet ihmisten väliseen eriarvoistumiseen ja kohtaamattomuuteen. Naapurituottajat-toiminnan yksi keskeinen tavoite on luoda sellaisia tiloja ja tapahtumia, joissa eri lähtökohdista tulevat ihmiset voivat tavata ja tehdä yhteistyötä. Päihdetaustan omaavat vapaaehtoiset naapurituottajat vaikuttavat ihmisten asenteisiin ja parantavat koettua turvallisuuden tunnetta. 

Naapurituottajat-toimintaan mukaan hakeutuvat päihdekuntoujat ovat tavallisesti siinä vaiheessa, että heille on ajankohtaista oman identiteetin muutoksen työstäminen tulevaisuutta ajatellen, oman toimijuuden kehittäminen, voimavarojen kanavointi haastavaan ja mielekkääseen tekemiseen sekä uusien päihteettömien sosiaalisten suhteiden löytäminen. Myös jatkopolut kohti opintoja ja työelämää ovat kohderyhmälle useimmiten ajankohtaisia. 

Naapurituottajien ymmärrystä kerrytetään hankkeen arvioinnissa, kohderyhmän yksilöohjauksessa sekä kaikessa yhteiskehittämisessä. Suuri osa hankkeen kehittämistyöstä nojaa yhteiskehittämiseen yhdessä asiakkaiden kanssa. Tapahtumatuotantoja suunnitellaan yhdessä naapurituottajien kanssa valmistuneiden tiimissä, ja valmennussisältöjä pohditaan ja arvioidaan ennen ja jälkeen valmennuskauden. Naapurituottajat osallistuvat hankkeen juurruttamistyön suunnitteluun ja ovat mukana mahdollisuuksien mukaan yhteistyökumppaneiden tapaamisissa. Asiakasosallisuuden kannalta mietitään työntekijöiden taholta aina siitä saatava paras hyöty asiakkaalle. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi ymmärryksen kerryttäminen osana työkokeilua tai tavoitteellista vapaaehtoistyötä. Toinen hyvä esimerkki tästä on yhteistyö Live-opiston kanssa, jonka puitteissa naapurituottajat voivat suorittaa ammatillisia tutkinnonosia toimintaan osallistumalla. 

Muita kohderyhmiä hankkeelle ovat Kallion ja Helsingin alueen tapahtumaverkostot (yhteistyökumppanit) sekä tapahtumiin hakeutuva yleisö. Näiden kohderyhmien kanssa työskentely edellyttää hankkeen työntekijöiltä näiden verkostojen ja niihin kuuluvien henkilöiden toimintatapojen tuntemusta. Tapahtumaverkostoissa on esimerkiksi haasteena toiminnan epäsäännöllisyys ja aktiivisten henkilöiden suuri vaihtuvuus. Toisaalta verkostot ovat hyvin laajat, ja niissä on hankkeen tapahtumien puitteissa yhdistelty mm. sana- ja kuvataidetta, musiikkia, museotoimintaa, kädentaitoja ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Myös julkinen sektori on ollut kattavasti mukana yhteistyökuvioissa mm. rakennetun ympäristön ja alueidenkäytön, museoiden sekä kaupunginosia kehittävän stadiluotsitoiminnan kautta. 

Toimintamallille asetetut tavoitteet

1. Laadukas tapahtumatuotannon valmennusmalli, valmistuneiden tiimin osaamista syventävä työskentely ja muu toiminta tukevat osallistujien vahvuuksia sekä uusien taitojen oppimista. Myös voimavarat, hyvinvoinnin lisääntyminen, luovan tekemisen mahdollisuudet ja tunne kuulumisesta yhteisöön lisääntyvät toiminnan myötä. 

2. Valmennuksesta jo valmistuneet naapurituottajat jatkavat mukana toiminnassa osana valmistuneiden tiimiä. Valmistuneiden tiimissä he toimivat uusien naapurituottajien vapaaehtoistiimien vetäjinä palkkioperusteisesti sekä syventävät tapahtumatuotannon osaamistaan. Valmistuneiden tiimi vahvistaa osallistujiensa toimintaa oman ympäristön hyväksi. 

3. Naapurituottajat-toiminta luo ymmärrystä eriarvoisuuden vähentämisestä Helsingin eri alueilla vapaa-aikaansa viettäville ja hankkeen tapahtumissa käyville ihmisille. Hankkeen viestintä toimii päihdekuntoutujia koskevien ennakkoluulojen vähentämiseksi. 

4. Päihteettömyyttä ja yhdenvertaisuutta tukevat tapahtumat sekä kaupunkitilan turvallisuutta koskeva keskustelu lisäävät erilaisista taustoista tulevien ihmisten kohtaamista, jolloin yleinen hyvinvointi ja koettu turvallisuus parantuvat.

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoiteltuja muutoksia mitataan selkeiden, Kalliolan muissakin hankkeissa käytettävien arviointikriteerien mukaisesti. 



Työntekijät havainnoivat muutosta omien arjen havaintojen, viikkotapaamisten, kehityskeskusteluiden sekä Kalliolan setlementti ry:n kehittämispäällikön toteuttaman itsearvioinnin avulla. Dokumentit, joissa muutosta ja tavoitteisiin pääsemistä seurataan, ovat STEA:lle tehtävät jatkohakemukset ja tuloksellisuusraportit, toimintakertomukset, sekä vuosittain tehtävät toimintasuunnitelmat. 

Ensisijaisen kohderyhmän, Naapurituottajat-toiminnan päihdekuntoutujien, hankkeen vaikutuksesta kokemaa muutosta mitataan alku- ja loppukyselyn sekä asiakaspalautekyselyn avulla. Alkukysely toteutetaan valmennuksen alussa, ja loppukysely valmennuskauden lopussa, tapahtuman jälkeen. Kyselyt perustuvat hyvän elämän pääomaa mittaavaan Kalliola-indeksiin, jossa analysoidaan erilaisia hyvän elämän kriteerejä Martha Nussbaumin kyvykkyysteoriaan perustuen. Muita havaintoja ensisijaiselta kohderyhmältä saadaan virkistys- ja kehittämispäivissä, yksilöohjaustapaamisissa, tapahtumatuotannon erilaisissa suunnittelu- ja purkupalavereissa sekä valmistuneiden tiimissä. 

Muiden kohderyhmien - tapahtumiin osallistuvan yleisön ja tapahtumajärjestämisen verkostojen - näkemyksiä muutoksen mittaamiseksi kerätään tapahtumissa tarjottavien palautteenantomahdollisuuksien sekä tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen perustuvan yhteistyökumppanikyselyn avulla. Tapahtumissa tehtävässä palautteenkeruussa käytetään luovuutta esimerkiksi erilaisten palauteseinien avulla. Lisäksi näiden kohderyhmien suullista palautetta ja mahdollista sosiaalisessa mediassa tulevaa palautetta seurataan. 

Opiskelijoiden ja harjoittelijoiden kommentteja muutoksen mittaamiseksi kerätään arjen suullisen palautteen sekä lopussa toteutettavan sähköisen palautekyselyn avulla. Ohjausryhmälle toteutetaan tavoitteisiin keskittyvä palautekysely vuosittain. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin juurruttaminen synnyttää parhaimmillaan organisaatiossa tapahtumatuotannon osaamisen lisääntymistä sekä hyviä synergioita eri toimintojen ja yksiköiden välille, kun kohderyhmät ja vapaaehtoiset tulevat mukaan asioiden toteuttamiseen ja kehittämiseen. Myös vapaaehtoistoiminnan tiimiperustaiset rakenteet ja tapahtumatuotannon yhteiskehittäminen ovat vaikuttava keino vakiinnuttaa viestintänä toimivia tapahtumatuotantoja organisaatiossa. 

Mallin tuominen arjen toimintaan vaatii kuitenkin paljon resursseja. Toimintaan hakeutuvien osallistujien löytäminen ja toiminnan ennakkomarkkinointi heille vaativat aikaa ja osaamista. Tapahtumatuotantojen osalta tarvitaan tietämystä mielekkäiden konseptien luomisesta, tapahtumaviestinnästä ja käytännön järjestelyistä siten, että osallistujia on mahdollista selkeästi opastaa niiden pariin. Verkostot ja taidot tehdä tavoitteellisia yhteistyökumppanuuksia ovat tapahtumatuotannossa myös välttämättömiä. 

Juurruttamisen prosessissa on olennaista, että työntekijät ja vapaaehtoiset koulutetaan toimintamallin osalta esimerkiksi vuoden 2021 aikana valmistuvan Naapurituottajat-työkirjan sekä koulutusmateriaalien avulla. Tämän jälkeen toimintamalli voidaan ottaa käyttöön siten, kuin se toimintaympäristön resursseihin ja tilanteeseen sopeutuu. Osallistujien ja vapaaehtoisten rekrytointi voi viedä oman aikansa, jos heitä ei ole organisaatiossa ennestään. Tapahtuman järjestäminen yhteiskehittämisen keinoin vaatii myös hieman enemmän aikaa, kun tuotannon lisäksi osallistujien mukaanottaminen ja oppimiskokemuksen fasilitointi vie työaikaa. 

Budjetin osalta on myös tärkeää varautua tapahtumatuotantojen ja laadukkaan valmennuksen toteuttamiseen. Osallistujille kokemukset esimerkiksi tapahtumista, joissa on laadukkaita esiintyjiä ja persoonallinen toteutus, ovat kullanarvoisia hankkeen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tulee kuitenkin myös muistaa, että laadukkaita tapahtumia yhteiskehittämisen keinoin saa aikaiseksi myös pienemmällä budjetilla, ja tapahtumien suuruuden osalta rimaa voi laskea osallistujien kyvykkyydestä tai toiminnan tavoitteesta riippuen. Lisäksi toimintamallin voi valjastaa organisaation jo ennestään järjestämien tapahtumien yhteiskehittämiseen ja toteuttamiseen, jolloin voidaan hyödyntää jo olemassa olevia resursseja. Valmentamisessa ei aina välttämättä tarvita ulkopuolisia kouluttajia, vaan organisaation oma osaaminen voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi viestinnän, vapaaehtoistoiminnan ja projektinhallinnan osalta. 

Tapahtumatuotannon ABC-malli, jonka pohjalta tapahtumia lähestytään Naapurituottajat-toiminnassa. (91.01 KB)

Toimintamallin ydinsisältö

Naapurituottajat-valmennukseen hakeudutaan ilmoittautumisen ja hankkeen arviointikriteereihin perustuvan alkuhaastattelun kautta. Valmennus kestää kolme kuukautta, ja sen perusrunko käsittää joukon tapahtumatuotannon peruspilareita graafisesta suunnittelusta markkinointiin ja viestintään, tapahtumaturvallisuudesta tuotantojen projektinhallintaan ja roudauksesta ja äänitekniikasta vapaaehtoistyön taitoihin. Lisäksi halukkaiden on mahdollista suorittaa lisäkoulutuksia, joihin kuuluvat hygieniapassi, järjestyksenvalvojakurssi ja ensiapukurssi. 

Valmennuksen päätteeksi toteutetaan yleisötapahtuma, jonka tuotantoon ja suunnitteluun edellisistä valmennuksista valmistuneet naapurituottajat saavat osallistua osana valmistuneiden tiimiä. Valmennuksessa olevat naapurituottajat puolestaan osallistuvat tapahtuman toteutukseen osana erilaisia tiimejä, jotka on määritelty heidän omien kiinnostuksen kohteidensa kautta. Valmistuneet naapurituottajat toimivat tiimien vetäjinä ja syventävät siten osaamistaan vastuun kantamisesta ja tapahtumatuotannosta. Tiimit voivat vaihdella tapahtumien luonteen mukaan: esimerkkejä niistä ovat markkinointi ja viestintä, järjestyksenvalvonta ja infopiste, roudaus ja siivous, tilasuunnittelu ja koristelu sekä backstagetiimi. Tapahtumassa voidaan jakaa työvuoroja myös ihmisille, jotka eivät ole kyseisessä tiimissä. 

Tapahtuman jälkeen järjestetään karonkka, ja naapurituottajat valmistuvat ja saavat diplomit. Heitä ohjataan jatkamaan valmistuneiden tiimissä ja/tai jatkopoluilla yksilöohjauksen ja monipuolisen ryhmätoiminnan avulla. Valmennuksen ja tapahtuman toteuttamisen voimauttavat ja sosiaalisia suhteita luovat elementit synnyttävät Naapurituottajat-yhteisön, joka parantaa osallistujien hyvinvointia tekemisen ja positiivisen tulevaisuuteen suuntautumisen kautta. 

Oranssilla pohjalla naapurituottajien tunnushahmojen kanssa esitelty malli, jossa on kuvattu erilaiset tapahtumat, joihin naapurituottajat voivat lähteä mukaan: tilaustapahtumat, omien yhteisöjen tapahtumat, Naapurituottajat-hankkeen ja Kalliolan omat tapahtumat sekä mikä minua kiinnostaa -tapahtumat, jotka käsittävät osallistujille kiinnostavia aihepiirejä sivuavat tapahtumat.
Naapurituottajat-toimintamalli kuvana. Valmennuksen ja sen päättötapahtuman toteutuksen jälkeiset tapahtumat jakaantuvat neljään aihepiiriin, joiden pohjalta naapurituottajat saavat itse miettiä, millaisiin tapahtumiin heitä kiinnostaa lähteä.
Oranssilla pohjalla ja Naapurituottajat-tunnushahmoilla kuvattu toiminnan mallinnus. Polku kulkee seuraavasti: 1. Toimintaan ilmoittautuminen ja alkuhaastattelu, 2. Tapahtumatuotannon valmennus ja päättötapahtuma, 3. Eri vaihtoehdot: vaikuttamistyö, keikkatyöt, muut tapahtumat, vertaismentorointi, jatkopolut (työllistyminen ja opinnot).
Naapurituottajat-toimintamalli, jossa osallistuja aloittaa toimintaan ilmoittautumalla ja jonka lopussa hänelle aukeaa erilaisia mahdollisuuksia Naapurituottajat-toiminnan puitteissa ja siitä saaduilla valmiuksilla työntekijöiden tukemana.
Linkki Naapurituottajien Facebook-sivulla julkaistuun videoon, joka kuvaa syksy…
Oranssilla pohjalla Naapurituottajat-hankkeen tunnushahmoilla täydennetty kevään 2020 suunniteltu valmennuskalenteri päivämäärineen.
Esimerkki keväälle 2020 suunnitellusta Naapurituottajat-valmennuksesta ja sen sisällöistä.
Oranssilla pohjalla harmaiden laatikoiden avulla esiteltynä tapahtumatuotannon prosessi ja eri tekijöiden roolit prosessissa.
Tapahtumatuotannon prosessi ja eri tekijöiden roolit Naapurituottajat-toiminnan prosessissa.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Naapurituottajat-toimintaan osallistuneet ovat kokeneet omien vaikutusmahdollisuuksiensa paranevan uusien taitojen, vuorovaikutustaitoja edistävän toiminnan sekä Naapurituottajat-yhteisöön kuulumisen kautta. Hankkeen asiakaspalautekyselyistä käy ilmi, että toimintaan hakeutuessa on kaivattu tasa-arvon kokemusta sekä välineitä omien vahvuuksien tunnistamiseen. Uudet, päihteettömään elämään perustuvat sosiaaliset suhteet ovat olleet niin ikään avainasemassa. Asiakaspalautekyselyn vastaajat kokivat myös, että olivat päässeet mukaan toiminnan kehittämiseen vähintään jonkin verran. 

Hyvän elämän tekijöiden muutosta mittaavalla Kalliola-indeksillä (asteikolla 1-5) osallistujille tehdyt kyselyt valmennuksen alussa ja lopussa kertovat selkeästä muutoksesta, vaikka kyselyssä ei suoraan kysytä valmennuksen vaikutuksesta eri osa-alueisiin. Muutos näkyi erityisesti seuraavissa kyselyn kohdissa: omien vahvuuksien tunnistaminen, yhteisön jäsenyyden vahvistuminen, kokemus omasta vaikuttamisesta ja osallisuudesta ympäristöön. Uusien taitojen oppimisen kohdalla tapahtui myös merkittävä muutos kyselyyn vastanneiden kokemuksissa. Kaikista suurin muutos vastausten keskiarvoissa näkyi itsensä toteuttamisessa luovasti aistien, mielikuvituksen ja ajattelun osalta. Nämä tekijät yhdistettynä yhteisöllisyyteen tukevat tutkitustikin myönteistä toipumiskulttuuria.

Työntekijöiden itsearvioinnin mukaan kohderyhmän edustajat ovat sitoutuneet toimintaan ja valmennuksen ja tapahtumien muodostama toimintamalli on vaikuttava. Tästä kertovat myös luvut: kevääseen 2021 mennessä 27 henkeä on käynyt läpi koko valmennuksen ja heistä moni (8-10) on jatkanut mukana toiminnassa osana valmistuneiden tiimiä. Osa on löytänyt toiminnan myötä muita jatkopolkuja, kuten opinnot, työelämään suuntaamisen tai vapaaehtoistyön muissa järjestöissä. Yhteistyökumppanit taas ovat palautteessa määrittäneet yhteistyön hankkeen kanssa tärkeäksi oman työn, oman organisaation ja yhteisten asiakkaiden kannalta. He nostivat valmennuksen osalta esille niin ikään osallisuuden, ryhmätyötaitojen ja uuden oppimisen tärkeyden. Tapahtumissa mukana olemista yhteistyökumppanit pitävät palautteen mukaan tärkeänä mm. ennakkoluulojen vähenemisen kannalta.

Eriarvoistumiseen liittyvään tavoiteltuun asennemuutokseen, siltä osin kuin Naapurituottajat-hanke sitä yksittäisenä toimijana voi tehdä, ollaan päästy monien toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta. Viestintä (sosiaalinen media, uusien osallistujien rekrytointi eri päihdeyksiköistä, tapahtumamarkkinointi, verkostotyö) keskittyy positiivisesti tulevaisuuteen suuntautuvaan ja tekemiskeskeiseen äänensävyyn, jolloin osallistujat ovat esillä tapahtumien tekemisen, eivät oman menneisyytensä kautta. Samoin valmennus ja hankkeen järjestämät, päihteettömät tapahtumat edistävät eriarvoisuuden vähenemistä monin tavoin. Valmennuksessa toisten ihmisten kohtaaminen yhdessä tekemisen kautta on käytännössä pakollista, kun osallistujat työskentelevät pienryhmissä ja tutustuvat hankkeen työntekijöihin ja ulkopuolisiin kouluttajiin. Valmennuksen päättävissä tapahtumissa osallistujat toimivat tapahtumajärjestäjän roolissa, ja tämä puolestaan hälventää stigmaa ja ennakkoluuloja. Sosiaalisen median ja tapahtumissa annetun suullisen sekä kirjallisen palautteen perusteella yleisönä tapahtumiin osallistuneet lähialueen asukkaat ovat kokeneet tapahtumat positiivisina, laadukkaina ja turvallisina. 

Keskeisin yllättävä ja odottamaton muutos toiminnassa on ollut se, että alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen vapaaehtoisuuden rooleista tuli hyvin erilaisia kuin hankkeen alussa oltiin ajateltu. Alun perin Naapurituottajat-toiminnan oli tarkoitus toimia tapahtumatuotannon koulutettuja vapaaehtoisia välittävänä palveluna Kallion alueella, mutta pian huomattiin, että osallitujat ovat mukana mieluummin itse Naapurituottajat-toiminnassa kuin jonkun muun järjestämässä tapahtumassa naapurituottajan roolissa. Tämä vaikutti osallistujien tukemisen ja ohjaamisen lisäksi myös verkostoitumistyöhön, kun vapaaehtoisia tilaavien tahojen kanssa verkostoituminen vaihtui muunlaiseksi tapahtuma- ja vaikuttamisyhteistyöksi. 

Koronapandemian seurauksena toimintamallissa on huomioitu myös laajemmin tarve osallistujien digitaitojen parantamiselle, ja valmennuksia ja tapahtumia on toteutettu keväästä 2020 asti osin verkossa ja etäyhteyksin. Valmennuksiin on lisätty etäosallistumista tukevaa tietoa ja yhteisöllisyyden elementtejä, joka on auttanut sitoutumista toimintaan. Tapahtumien ja valmennusten osallistujamäärätavoitteisiin on koronatilanteesta huolimatta päästy, ja kekseliäisyyttä on lisätty, kun tapahtumiin on otettu entistä enemmän mukaan eri taidemuotoja, kuten osallistumista porrastavia taidenäyttelyitä, verkkotyöpajoja, livestriimattuja keikkoja ja ulkona toteutettavia sisältöjä. Osallistujien palautteissa on hyvin vahvasti näkynyt se, että korona-aikaan sopeutettujen tapahtumien järjestäminen on lisännyt heidän hyvinvointiaan ja antanut uskoa omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin, mitä tapahtumien peruminen tilanteen vuoksi ei olisi varmasti tuonut. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallia voi soveltaa hyvin eri kohderyhmille, joilla on valmiuksia nonformaaliin oppimiseen esimerkiksi kuntoutuksen tukena. Malli nojaa vahvasti suomenkieliseen toteutukseen, mutta kielihaasteiden osalta se voi soveltua myös hyvin esimerkiksi kotoutumistyön tueksi. Tapahtumatuotannossa mukana oleminen lisää valmiuksia sosiaaliseen elämään ja erilaisten ihmisten kohtaamiseen ilman erillistä tarvetta tutustua muihin, joten mallia voidaan soveltaa mille tahansa kohderyhmälle, jolle tarvitaan mielekästä tekemistä ja tekemisen kautta tapahtuvaa voimavarojen lisääntymistä. 

Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat erinomaisia hankkeen toimintaympäristöjä suuren kulttuuritarjonnan osalta, mutta myös taiteen saavutettavuuden kannalta sosiaalisesti vastuullisen tapahtumatuotannon tuominen pienemmille paikkakunnille voi parhaimmillaan värittää koko lähiympäristöä ja rikastaa kaupunkikulttuuria myös muualla Suomessa.  

Naapurituottajat-toimintamallin soveltajien kannattaa ottaa huomioon, että toimintamalli nojaa vahvasti yhteiskehittämiseen ja asiakasosallisuuteen. Yhteiskehittämisen tuominen osaksi tapahtumatuotantoa vaatii aikaa, kun tapahtuman konseptin muotoilu yhdessä osallistujien kanssa vie tuotannosta vastaavan tekijän resursseja. Tällä tavalla saadaan kuitenkin arvokkaita näkemyksiä ja aidosti uudistavia tapahtumatuotantoja, jotka toimivat myös organisaation viestinnän välineinä.

Naapurituottajia voi olla vaikea motivoida vapaaehtoisiksi tapahtumiin ja projekteihin, joita he eivät ole itse päässeet kehittämään tai joihin heillä ei ole luontaista kiinnostusta. Lisäksi jatkopolutusta ja yksilöohjausta ei sovi unohtaa: esimerkiksi työelämän harjoittelun ja opinnollistamisen avulla naapurituottajien motivointi on helpompaa, jotta vapaaehtoistoiminnasta tulee tavoitteellista ja se vie myös elämässä eteenpäin. 

  1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?

Naapurituottajat-toimintamalli kasvattaa kohderyhmiensä osallisuutta ja hyvinvointia, ja luo uudenlaista, järjestöjen yhteiskehittämiseen nojaavaa kaupunkikulttuuria. Lisäksi sen yhteistyön rajapinnat esimerkiksi taiteilijoiden, yritysten, järjestöjen ja kaupunkien välillä ovat moninaiset. Hyvä esimerkki tästä on Helsingin kaupungin kanssa tehty yhteistyö, jossa yhtäältä sote-toimiala tukee valmennuksen asiakashankinnassa, kaupunkiympäristön toimiala auttaa tapahtumien lupa- ja kaupunkitilajärjestelyissä, kaupunginmuseo toimii tapahtumien yhteistyökumppanina ja stadiluotsit sekä turvallisuus- ja valmiusyksikkö tekevät verkostoitumisen ja vaikuttajaviestinnän kautta yhteistyötä.

Hankkeen arvioinnin tulokset kertovat valmiista, vaikuttavasta toimintamallista, jota levitetään ja juurrutetaan parhaillaan Kalliolan vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi, organisaation henkilöstön kouluttamiseksi sekä tapahtumatuotannon osaamisen lisäämiseksi vuonna 2021 ilmestyvän Naapurituottajat-työkirjan avulla. Lisäksi toiminta vastaa hyvin moninaisiin tarpeisiin, kuten kaupungistumisen aiheuttamaan yksinäisyyteen ja päämäärättömyyteen, omaan ympäristöön aiemmin kenties haitallisestikin vaikuttaneita ihmisiä koskeviin ennakkoluuloihin ja sote-alan järjestöjen yhteiskehittämisen pinnalla olemiseen.

  1. Mitä olette tehneet kasvattaaksenne luottamusta yhteiseen tekemiseen?

Valmennuksissa ja tapahtumissa on useita luottamuksen kasvattamiseen tähtääviä elementtejä. Valmennuksessa panostetaan vahvaan yhteisöllisyyteen pienryhmätyöskentelyn suuren määrän, työntekijöiden aktiivisen mukana olemisen ja ulkopuolisiin kouluttajiin tehtävän verkostoitumisen avulla. Myös oppimisen tukeminen, joka on korostunut erityisesti korona-ajan digitaalisissa valmennuksissa ja tapahtumissa, nostaa osallistujien itseluottamusta.

Yhteiskehittäminen, jossa osallistujien ajatuksia on kuultu ja toteutettu hankkeen toiminnassa, on sitouttanut ihmisiä mukaan. Valmistuneiden tiimin työpajoissa opetellaan paljon toisten ideoiden rakentamista, jolloin kehittämisen iteratiivisuus tulee heille myös näkyväksi. Erityisen positiivista palautetta on tullut tapahtumatuotannon viemisestä etämuotoon ja sen hyvinvointivaikutuksista, kun luottamus itseen ja toisiin on kasvanut sen myötä, että on huomattu tekemisen olevan mahdollista myös koronatilanteessa. 

  1. Mitä tietoja yhdistelette ja miten jalostatte tiedon yhteiseen käyttöön?

Toimintamallissa saadaan arvokasta tietoa osallistujilta ja yhteistyökumppaneilta verkostoitumisen ja yhteiskehittämisen avulla. Esimerkiksi valmennuksen päättötapahtumia tehdessä osallistujat pääsevät muotoilemaan vapaaehtoisten työnkuvia sekä suunnittelemaan työpajoissa tapahtuman ohjelmaa, viestintää ja tapahtuma-alueen rakennetta. Tapahtumat ja muu toiminta sekä hankkeen tavoitteet muotoutuvat osallistujien näkemysten, arvioinnin tuloksena saatujen palautteiden sekä Kalliolan organisaation strategian yhteisvaikutuksena. Esimerkiksi kevään 2021 tuotantoa tehdään alkuvuodesta järjestetyn kaupunkisuunnittelun verkkokurssin pohjalta, jossa valmistuneet naapurituottajat muotoilivat omia unelmiaan kaupunkitilasta. Tapahtumiin tuodaan vahvasti osallistavia elementtejä mm. työpajojen ja yhteisötaiteen kautta, ja niissä hyödynnetään erilaisten asiantuntijoiden osaamista naapurituottajien näkemysten lisänä.

  1. Miten yhteistä tietoa hyödynnetään toiminnassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa?

Vastaava tuottaja tekee tapahtuman sisältöjä koskevat päätökset ja ohjaava koordinaattori vapaaehtoistehtäviä koskevat päätökset osallistujien näkemysten pohjalta. Osallistujat ovat vahvasti myös hankkeen juurruttamisessa sekä toiminnan arvioinnissa mukana valmistuneiden tiimin rakenteen kautta.

Tapahtumien konseptit muotoillaan erityisesti Kalliolan organisaation tarpeiden kautta. Tästä esimerkkejä ovat Kalliolan lastensuojelun nuorten kanssa tehty kuvataidenäyttelytuotanto sekä tulevana vuonna järjestettävä tapahtuma, jossa toteutetaan asukasosallisuutta Kalliolan naapuruustalotyön tueksi. Näin organisaation ammattilaisten tieto siirtyy tapahtumaviestintään ja yhdistyy hankkeen tietoon tapahtumien järjestämisestä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Kalliolan Setlementti ry
Toimintaympäristö
Kalliolan setlementti ry / Kalliola-konserni
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)