Naapuruuspiiri
Ikäihmisten yhteisöllinen osallisuutta ja toimijuutta edistävä toimintamalli, jossa alueellinen verkosto tukee vapaaehtoisten vetämiä matalankynnyksen kohtaamisia maksuttomissa tiloissa.
Tämä toimintamalli on tuotu Innokylän toimituksen puolesta vanhasta verkkopalvelusta.
Oivalla ja ymmärrä
Ikäihmisten määrä lisääntyy ja kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkään. Miten vastata tähän haasteeseen, jos työntekijäresursseja ei voida samaan tahtiin kasvattaa? Vai voisiko työntekijä alkaa toimia uudella tavalla esim. kumppanuudessa kuntalaisten ja erilaisten toimijoiden kanssa?
Kehittäjät: Yhdyskuntatyöntekijä Soile Atacocugu, sosiaali- ja terveystoimi, Naapuruuspiiritoiminnan kehittäjä Birgitta Bakker, sosiaali- ja terveystoimi, Yhdyskuntatyöntekijä Hannele Åberg, sosiaali- ja terveystoimi, vapaaehtoinen Kalevi Möttönen Herttoniemi, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Monipuolisten palvelukeskusten sosiaaliohjaajat
Naapuruuspiiri on pitkällisen kehittämistyön tulos, joka on syntynyt Yhdessä-projektin pilotista 2008 Herttoniemen alueella. Sitä on projektin jälkeen kehitetty paikallisesti osana yhdyskuntatyötä eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Naapuruuspiiri yhdistää eri virastojen työntekijät ja erilaiset toimijat alueella kumppanuuteen toteuttamaan kohtaamisia ikäihmisille maksuttomissa tiloissa. Kokoontumiset ovat esimerkiksi kerhohuoneilla, kokoushuoneissa, järjestöjen tiloissa, kirjastoissa, kirkon tiloissa. Toiminta pyörii vapaaehtois- ja vertaistoiminnan avulla.
Jokaisessa Naapuruuspiirissä on nimetty yhteystyöntekijä, joka on Soten tai muun viraston työntekijä. He ovat mukana taustalla, tukevat vapaaehtoista ja heihin voi olla tarvittaessa yhteydessä. Yhteystyöntekijä vierailee ryhmässä 2-4 kertaa vuodessa tai tarvittaessa. Hän tai ryhmän vapaaehtoinen voivat halutessaan koordinoida maksuttomia vierailijoita ryhmiin.
Vapaaehtoiset, työntekijät ja toimintaa paikallisesti tukevat toimijat ovat mukana Naapuruuspiirin vastuuverkostossa, mikä mahdollistaa toimijoiden vuoropuhelun. Verkosto kokoontuu kaksi tai useamman kerran vuodessa, ja sen jäsenet voivat olla yhteydessä toisiinsa lisäksi sähköpostilla tai puhelimella. Vastuuverkosto voi tarvittaessa käynnistää uusia Naapuruuspiirejä toiminta-alueelleen.
Oppilaitosyhteistyötä tehdään mm. uusien Naapuruuspiirien perustamiseksi ja tarjoamalla nuorille mahdollisuutta tutustua toimintamalliin, jossa tuetaan ikäihmisten osallisuutta ja toimijuutta. Naapuruuspiiritoimintaa on tarjottu myös mahdollisena kielikylpypaikkoina maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille.
Naapuruuspiiri haastaa myös yrittäjät yhteiskuntavastuuseen: K-kauppaketjun kaupat sponsoroivat jo muutamaa Naapuruuspiiriä, ja sponsoreina toimivat myös mm. Paulig, apteekki ja kampaamo. Kustannukset eivät ole suuria, keskimäärin 100€ vuosi, jolla kustannetaan kahvit, maidot ja keksit.
Naapuruuspiireihin on kehitetty resepti, jolloin terveydenhuoltoalan ammattilainen voi antaa sen asiakkaalle, jos vaikuttaa siltä, että asiakas kokee yksinäisyyttä ja voisi hyötyä Naapuruuspiiritoiminnasta.
Naapuruuspiireissä osallistujat, iäkkäät nähdään resursseina eli toimijoina, ei kohteina. Heillä on mahdollisuus osallistua tapaamisten suunnitteluun ja he voivat myös ottaa vähitellen vastuuta ryhmän tehtävistä. Jotkin ryhmistä ovat näin kehittyneet vertaisryhmiksi, jolloin vapaaehtoinen on voinut siirtyä taustalle tai käynnistää uuden Naapuruuspiirin. Naapuruuspiirin ohjaajan oppaassa opastetaan, miten 'kohteista saadaankin toimijoita'. Osallistujat ovat myös enemmän tai vähemmän verkostoituneet keskenään ja pitävät jopa huolta toisistaan Esimerkiksi sairauden kohdatessa piiristä ollaan yhteydessä poissaolijaan. Tutustuminen naapureihin lisää osallistujien turvallisuuden tunnetta. Jos ryhmän osallistujalla todetaan esimerkiksi muistisairaus, hän voi siitä huolimatta jatkaa ryhmässä käyntiä, kun on oppinut sinne tulemaan ja tutustunut muihin ihmisiin.