Nepsy-tiimi, Pohjois-Savon HVA (RRP, P4, I1)

Neurokirjon piirteiden ja tuentarpeiden tunnistaminen on viime vuosina edennyt positiiviseen suuntaan. Palveluiden kehittäminen ei  kuitenkaan ole edennyt samalla tavoin, mikä on aiheuttanut haasteita muun muassa kouluissa ja  terveydenhuollossa sekä lisännyt lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarvetta. Haasteena on se, että asiakkaille tarjottu tuki- ja palvelumuodot eivät aina vastaa tuen tarvetta tai palveluja ei saada oikea-aikaisesti. Tällöin näiden tarve on voinut lisääntyä. Tällä hetkellä erityisesti haasteita on täysi-ikäisten neurokirjon henkilöiden tutkimuksiin pääsy ja tuen saaminen. 

Neuropsykiatrisesti oireilevat sekä  diagnoosin saaneet henkilöt ja heidän läheiset ovat usein ns. väliinputoajia. Näiden henkilöiden tilanteet eivät välttämättä täytä palveluihin pääsyn kriteereitä tai heillä voi olla asiakkuus monessa eri yksikössä samanaikaisesti. Haasteita on monitoimijaisen tuen sujuvuudessa. Asiakkaat kokevat pompottelua palvelusta toiseen, tiedonsiirrossa on haasteita ja palvelut näyttäytyvät pirstaleisina. Palveluissa käytetyt tietojärjestelmät, ohjeistukset sekä työtä ohjaavat lait koetaan tällä hetkellä monitoimijaisen yhteistyön haasteena, mikä voi pahimmillaan estää avoimen, sujuvan ja asiakaslähtöisen monialaisen työskentelyn ja sitä kautta asiakkaan kokonaisvaltaisen tuen saamisen. 

Suomen hallitus (aloittanut v. 2023) on kirjannut hallitusohjelmaansa seuraavaa; ”Hallitus kiinnittää erityistä huomiota neuropsykiatrisesti oireilevien (nepsy) lasten palveluihin ja heidän perheittensä tukeen sekä nopeaan diagnosointiin ja avun piiriin pääsyyn.”. Tämä viesti on maamme ylimmältä johdolta, että neurokirjon henkilöiden palvelujen ja palveluverkoston kehittäminen nähdään tärkeänä osana myös kansallista kehittämistä. (https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/) 

Nepsy-tiimin työ pohjautuu useisiin Suomen lainsäädännöllisiin tekijöihin. Suomen perustuslain 731/1999 19 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava kaikille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Yhdenvertaisuudesta säädetään perustuslain 731/1999 6 §:ssä, mikä kieltää syrjinnän eri perusteilla. Kuntalaki 410/2015 korostaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä laajassa yhteistyössä eri toimijoiden välillä.

Terveydenhuoltolaki 1326/2020 määrittelee terveydenhuollon tarkoituksena väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, terveyserojen kaventamisen, yhdenvertaisten palvelujen saatavuuden ja asiakaskeskeisyyden vahvistamisen. Sosiaalihuoltolain 1301/2014 tarkoituksena on edistää hyvinvointia, vähentää eriarvoisuutta ja tarjota yhdenvertaisesti tarpeenmukaiset sosiaalipalvelut. 

Varhaiskasvatuslain 540/2018 mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on lapsen kokonaisvaltainen kasvu, oppimisen tukeminen, yhdenvertaisuus ja lapsen yksilöllisen tuen tarpeen huomioiminen. Perusopetuslain 628/1998 ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1287/2013 varmistavat opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja tukitoimet tuen tarpeen ilmetessä. Nuorisolain 1285/2016 tavoitteena on edistää nuorten osallisuutta, itsenäistymistä, harrastamista ja tasa-arvoa. Erityisnuoristyön ja nuorten työpajatoiminnan tarkoituksena on tukea tuen tarpeessa olevia nuoria kasvussa, itsenäistymisessä ja osallisuudessa yhteiskuntaan.