Neuropsykiatrinen osaamiskeskus, Etelä-Karjalan HVA, RRP, P4, I1
Luodaan eri ikäryhmät kattava neuropsykiatrinen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on asiakastyön lisäksi koordinoida alueen neuropsykiatrisia palveluja ja antaa konsultaatiotukea perustason toimijoille vähentäen erityistason palvelujen tarvetta.
ADHD-diagnoosien ja lääkehoidon määrä on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa, mutta luotettavaa tutkimustietoa esiintyvyyden lisääntymisen syistä ei ole julkaistu (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2025). Myös autismikirjon häiriön diagnoosien sekä hoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut (Autismikirjon häiriö: Käypä hoito -suositus, 2024). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa lisääntynyt palvelujen kysyntä edellyttää jatkuvaa toiminnan kehittämistä asiakastarpeisiin vastaamiseksi. Tärkeää on varmistaa varhainen tuki heti, kun havaitaan toimintakykyyn heijastuvia haasteita sekä toisaalta tunnistaa henkilöt, jotka arjen tukitoimien lisäksi tarvitsevat varsinaisia diagnostisia tutkimuksia.
Syksyllä 2022 tehdyn taustaselvityksen mukaan Etelä-Karjalan alueen neuropsykiatriset palvelut näyttäytyvät niin asiakkaille kuin työntekijöille hajanaisina. Palveluita järjestetään useissa eri toimintayksiköissä, joiden välinen yhteistyö ei toteudu riittävästi. Puutteita on sekä arvioinnin että hoidon ja kuntoutuksen oikea-aikaisessa ja tarkoituksenmukaisessa toteutuksessa.
Etelä-Karjalassa on kehitetty neurokirjon asiakkaiden palveluita enemmän yksiköiden sisällä ja yhden palvelukokonaisuuden tai ikäryhmän näkökulmasta. Alueelta on puuttunut neuropsykiatristen palveluiden kokonaisuutta koordinoiva taho ja kokonaisuus on näyttäytynyt hajanaisena sekä asiakkaille että työntekijöille.
Palveluvajetta on ollut erityisesti kouluikäisten neurokirjon lasten ja nuorten osalta. On tunnistettu ns. väliinputoajien ryhmä, joka ei pärjää täysin perustason tuella, mutta ei täytä myöskään erikoissairaanhoidon kriteereitä. Palveluvaje on koskenut sekä diagnostiikkaa että erityisesti hoitoa ja kuntoutusta. Perheiden näkökulmasta palvelut ovat olleet pirstaleisia, eikä niissä ole huomioitu riittävästi perhettä kokonaisuutena (esim. kun myös vanhemmalla ja/tai sisaruksilla on neurokehityksellisiä haasteita). Myös tuen jatkuvuudessa on ollut puutteita, eivätkä siirtymät eritasoisten tai eri ikäryhmille tarkoitettujen palveluiden välillä ole olleet sujuvia.
Ammattilaisille palveluvaje on näyttäytynyt myös puutteellisena konsultaatiotukena. Monet perustason työntekijät esimerkiksi opiskeluhuollon palveluissa ovat kokeneet jäävänsä työssään liian yksin neurokehityksellisten haasteiden tunnistamisessa ja tukemisessa. Erityisesti kouluikäisten osalta työnjako eri toimijoiden välillä on ollut epäselvä, eikä alueella ole laadittu työntekijöiden tueksi hoito- ja palveluketjua.
Nepsy-osaamiskeskuksen käyttöönottoon vuosina 01/2023-06/2025 osallistuu projektipäällikön lisäksi laajasti henkilöstöä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen perhepalveluiden ja aikuisten monialaisten palveluiden eri yksiköistä. Kehitystyössä on mukana sekä asiakastyötä tekeviä että esihenkilöitä ja johtoa. Kehittämiseen kytketään myös tarvittavia yhteistyökumppaneita (esim. opetuksen järjestäjät). Osana nepsy-osaamiskeskuksen käyttöönottoa kehitettävän neuropsykiatrinen perhetutkimusjakso -toimintamallin työstämisessä on mukana kehittäjäasiakas ja myös muussa kehittämisessä hyödynnetään kokemusasiantuntijuutta.
Kehitystyön koordinoimiseksi perustetaan projektiryhmä, jonka avulla varmistetaan tarvittavat linjaukset sekä yhteisjohtajuus monialaisessa palvelukokonaisuudessa.
Kehittämistyön ylätason tavoitteina on 1) vahvistaa neuropsykiatristen haasteiden tunnistamista ja tukemista perustasolla ja vähentää raskaampien erityistason palvelujen tarvetta, 2) tarjota oikea-aikaisesti tarvittavat tutkimukset ja kuntoutus koko perhe huomioiden, 3) selkeyttää eri toimijoiden välistä työnjakoa ja konsultaatiokäytäntöjä sekä tiivistää yhteistä työtä eri ikäisten palvelujen välillä.
Muutosta mitataan seuraamalla muun muassa asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksia (kyselyt, haastattelut, työpajat) ja tilastotietoja (jonotusajat, hoitotakuun toteutuminen, lähetemäärät, asiakas- ja kontaktimäärät). Nepsy-osaamiskeskuksen alaisiin toimintamalleihin luodaan tarpeen mukaan myös omia mittareita (esim. perheiden tutkimuksiin käyttämä aika ja tutkimusten läpimenoaika neuropsykiatrisessa perhetutkimusjaksossa).
Otetaan käyttöön neuropsykiatrinen osaamiskeskus (nepsy-osaamiskeskus), joka toimii perusterveydenhuollossa ns. 1,5 –kerroksen palveluna ennen raskaampia erityistason palveluita. Suoran asiakastyön lisäksi nepsy-osaamiskeskus on koordinoi alueen neuropsykiatrisia palveluita sekä tarjoaa konsultaatiotukea ja koulutuksia muille ammattilaisille.
Nepsy-osaamiskeskusta lähdetään rakentamaan ns. hybridimallin mukaisesti hyödyntämällä sekä olemassa olevia palveluita että ottamalla käyttöön uutta resurssia ja palveluita. Osaamiskeskus muodostuu jo olemassa olevan aikuisten neuropsykiatrian poliklinikan ja uuden perustettavan lasten ja nuorten neuropsykiatrian tiimin (nepsy-tiimi) ympärille. Koska useamman perheenjäsenen neuropsykiatrinen oireilu usein kumuloi haasteita ja voi heikentää yksittäisille perheenjäsenille kohdistettujen interventioiden vaikuttavuutta, on lasten ja aikuisten palveluiden yhteisen työn tiivistäminen keskeinen osa nepsy-osaamiskeskuksen käyttöönottoa.
Lasten ja nuorten nepsy-tiimin toiminnalla on vastataan palveluvajeeseen kouluikäisten neurokirjon lasten ja nuorten sekä heidän parissaan työskentelevien perustason ammattilaisten osalta. Moniammatillinen tiimi (sairaanhoitajat, toimintaterapeutit, psykologit, neuropsykologit, kuntoutusohjaaja, palveluohjaaja) palvelee koko Etelä-Karjalan aluetta. Saavutettavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi tiimin työntekijät jalkautuvat tarvittaessa lapsen lähiympäristöön, kuten kotiin tai koululle. Osana jalkautuvia palveluja otetaan käyttöön muun muassa nepsy-tiimin intensiivijaksot, joiden avulla terveydenhuollon neuropsykiatrista osaamista viedään lapsen tai nuoren lähiympäristöön koululla toimivien ammattilaisten tueksi. Intensiivijaksojen tavoitteena on lapsen neuromoninaisuutta tukevan oppimisympäristön rakentaminen yhteistyössä lapsen, perheen sekä koulun ja opiskeluhuollon ammattilaisten kanssa koulunkäynnin helpottamiseksi. Tukea tarjotaan 2–5 päivän intensiivisissä jaksoissa, jotka sisältävät työskentelyä luokassa opettajan työparina, lapsen yksilötapaamisia koulupäivän aikana ja koulun henkilöstön ohjauksellista tukea. Jaksoihin kuuluu aina tiivis yhteistyö lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa.
Asiakkaiden ja ammattilaisten tapaamisia ja ryhmätoimintoja toteutetaan myös etäyhteydellä sekä hyödynnetään kansallisesti kehitettyjä digipalveluita. Lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarvitsema tuki räätälöidään yksilöllisesti, mikä edellyttää palveluvalikon laajentamista sekä sujuvaa verkostotyötä eri toimijoiden kanssa. Keskiössä on lapsen toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi ja tukeminen sekä lähiympäristön ymmärryksen ja selviytymiskeinojen vahvistaminen. Systeemisen työotteen lisäksi nepsy-tiimin toiminnan kehittämisessä hyödynnetään ICF-osaamista. Toimintakykytiedon kirjaamisen tueksi otetaan käyttöön jo aiemmin Etelä-Karjalan hyvinvointialueella kehitetty ICF-pohjainen digitaalisen kirjaamisen alusta (toimintakykymobiili).
Osana nepsy-tiimin toimintaa kehitetään kuntoutusohjausta neurokirjon lapsille ja nuorille perheineen. Kuntoutusohjaus suunnataan erityisesti perheille, joissa on tarvetta useiden eri palveluiden koordinoinnille ja verkostotyölle.
Koko Etelä-Karjalan alueella toimivan nepsy-osaamiskeskuksen kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevat lapset, nuoret ja aikuiset lähiympäristöineen sekä tämän asiakasryhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset. Osaamiskeskuksen palvelut kohdennetaan asiakkaille, joiden oireilu ei edellytä erikoissairaanhoidon tasoisia tutkimuksia ja hoitoa, mutta joiden toimintakykyä ei ole pystytty tukemaan riittävästi muiden perustason tukitoimien avulla. Varsinaisten neurokehityksellisten häiriöiden (autismikirjon häiriö, ADHD, nykimishäiriöt ja mahdolliset muut päällekkäiset vaikeudet) lisäksi kohderyhmään kuuluvilla voi olla lieväasteisempaa neuropsykiatrista oireilua tai epäilyä siitä. Kehittämistyön painopiste on perusopetusikäisissä lapsissa ja nuorissa perheineen, joiden osalta palveluvaje on osoittautunut edeltävissä selvityksissä suurimmaksi. Panostamalla tähän ikäryhmään pyritään myös vähentämään myöhempää tarvetta nuorten ja aikuisten palveluille. Kytkös aikuisten palveluihin tulee erityisesti tilanteissa, joissa myös vanhemmalla on epäiltyä tai jo todettua neuropsykiatrista oireilua. Vanhemman oma tuen tarve voi vaikuttaa merkittävästi lapselle tai nuorelle suunniteltujen tukitoimien vaikuttavuuteen ja edellyttää toimivaa yhteistyötä aikuisten ja lasten palveluiden välillä.
Asiakkaita on kytketty selvitystyöhön asiakaskyselyiden ja kokemusasiantuntijahaastatteluiden kautta. Työntekijäkyselyissä ja – haastatteluissa sekä tapaamalla työryhmiä erilaisten työkokousten ja kehittämispäivien tiimoilta on saatu tietoa siitä, millaisina palvelu- ja kehittämistarpeet näyttäytyvät heidän asiakaskunnassaan ja mitä tarpeita ammattilaisilla itsellään on muun muassa konsultaatiotuen suhteen. Myös yksiköiden esihenkilöiltä on saatu arvokasta tietoa asiakaspalautteesta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena.
Osaamiskeskustoiminnan käynnistämisessä hyödynnetään asiakaspalautetta ja kehittämistiimiin kytketään asiakasosallistuja, jolla on kokemusta laajasti sekä lasten että aikuisten palveluista.