Neuropsykiatrinen osaamiskeskus, Etelä-Karjalan HVA, RRP, P4, I1
Luodaan eri ikäryhmät kattava neuropsykiatrinen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on asiakastyön lisäksi koordinoida alueen neuropsykiatrisia palveluja ja antaa konsultaatiotukea perustason toimijoille vähentäen erityistason palvelujen tarvetta.
Toimintamallin nimi
Luodaan eri ikäryhmät kattava neuropsykiatrinen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on asiakastyön lisäksi koordinoida alueen neuropsykiatrisia palveluja ja antaa konsultaatiotukea perustason toimijoille vähentäen erityistason palvelujen tarvetta.
Etelä-Karjalassa on otettu käyttöön neuropsykiatrinen osaamiskeskus (nepsy-osaamiskeskus), joka toimii perusterveydenhuollossa ns. 1,5 –kerroksen palveluna ennen raskaampia erityistason palveluita. Osaamiskeskus on muodostettu aikuisten neuropsykiatrian poliklinikan ja uuden lasten ja nuorten neuropsykiatrian tiimin (nepsy-tiimi) ympärille. Suoran asiakastyön lisäksi nepsy-osaamiskeskus tarjoaa konsultaatiotukea ja koulutuksia muille ammattilaisille sekä koordinoi alueen neuropsykiatrisia palveluita. Kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevat lapset, nuoret ja aikuiset lähiympäristöineen sekä tämän asiakasryhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset. Osaamiskeskuksen palvelut on suunnattu erityisesti asiakkaille, joiden oireilu ei edellytä erikoissairaanhoidon tasoisia tutkimuksia ja hoitoa, mutta joiden toimintakykyä ei ole pystytty tukemaan riittävästi muiden perustason tukitoimien avulla. Osana nepsy-osaamiskeskuksen käyttöönottoa on tiivistetty yhteistä työtä lasten ja aikuisten palveluiden välillä, jotta sekä arvioinnissa että tukitoimien toteutuksessa pystytään huomioimaan perheen kokonaistilanne.
ADHD-diagnoosien ja lääkehoidon määrä on yleistynyt voimakkaasti viime vuosina maailmanlaajuisesti ja myös Suomessa, mutta luotettavaa tutkimustietoa esiintyvyyden lisääntymisen syistä ei ole julkaistu (ADHD: Käypä hoito -suositus, 2025). Myös autismikirjon häiriön diagnoosien sekä hoidon piirissä olevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut (Autismikirjon häiriö: Käypä hoito -suositus, 2024). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa lisääntynyt palvelujen kysyntä edellyttää jatkuvaa toiminnan kehittämistä asiakastarpeisiin vastaamiseksi. Tärkeää on varmistaa varhainen tuki heti, kun havaitaan toimintakykyyn heijastuvia haasteita sekä toisaalta tunnistaa henkilöt, jotka arjen tukitoimien lisäksi tarvitsevat varsinaisia diagnostisia tutkimuksia.
Syksyllä 2022 tehdyn taustaselvityksen mukaan Etelä-Karjalan alueen neuropsykiatriset palvelut näyttäytyvät niin asiakkaille kuin työntekijöille hajanaisina. Palveluita järjestetään useissa eri toimintayksiköissä, joiden välinen yhteistyö ei toteudu riittävästi. Puutteita on sekä arvioinnin että hoidon ja kuntoutuksen oikea-aikaisessa ja tarkoituksenmukaisessa toteutuksessa.
Koko Etelä-Karjalan alueella toimivan nepsy-osaamiskeskuksen kohderyhmänä ovat neuropsykiatrisesti oireilevat lapset, nuoret ja aikuiset lähiympäristöineen sekä tämän asiakasryhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset. Osaamiskeskuksen palvelut kohdennetaan asiakkaille, joiden oireilu ei edellytä erikoissairaanhoidon tasoisia tutkimuksia ja hoitoa, mutta joiden toimintakykyä ei ole pystytty tukemaan riittävästi muiden perustason tukitoimien avulla. Varsinaisten neurokehityksellisten häiriöiden (autismikirjon häiriö, ADHD, nykimishäiriöt ja mahdolliset muut päällekkäiset vaikeudet) lisäksi kohderyhmään kuuluvilla voi olla lieväasteisempaa neuropsykiatrista oireilua tai epäilyä siitä. Kehittämistyön painopiste on perusopetusikäisissä lapsissa ja nuorissa perheineen, joiden osalta palveluvaje on osoittautunut edeltävissä selvityksissä suurimmaksi. Panostamalla tähän ikäryhmään pyritään myös vähentämään myöhempää tarvetta nuorten ja aikuisten palveluille. Kytkös aikuisten palveluihin tulee erityisesti tilanteissa, joissa myös vanhemmalla on epäiltyä tai jo todettua neuropsykiatrista oireilua. Vanhemman oma tuen tarve voi vaikuttaa merkittävästi lapselle tai nuorelle suunniteltujen tukitoimien vaikuttavuuteen ja edellyttää toimivaa yhteistyötä aikuisten ja lasten palveluiden välillä.
Asiakkaita on kytketty selvitystyöhön asiakaskyselyiden ja kokemusasiantuntijahaastatteluiden kautta. Työntekijäkyselyissä ja – haastatteluissa sekä tapaamalla työryhmiä erilaisten työkokousten ja kehittämispäivien tiimoilta on saatu tietoa siitä, millaisina palvelu- ja kehittämistarpeet näyttäytyvät heidän asiakaskunnassaan ja mitä tarpeita ammattilaisilla itsellään on muun muassa konsultaatiotuen suhteen. Myös yksiköiden esihenkilöiltä on saatu arvokasta tietoa asiakaspalautteesta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena.
Osaamiskeskustoiminnan käynnistämisessä hyödynnetään asiakaspalautetta ja kehittämistiimiin kytketään asiakasosallistuja, jolla on kokemusta laajasti sekä lasten että aikuisten palveluista.
Käyttöönottoprojektin jälkeen nepsy-osaamiskeskus jatkaa Etelä-Karjalassa vakituisena toimintana 1.7.2025 alkaen. Toiminnan vakinaistaminen on vaatinut henkilöstöresurssin tarkastelua ja uudelleen kohdentamista yli yksikkörajojen.
Lasten ja nuorten nepsy-tiimin toimintaa jatkokehitetään osana kehityksellisiä palveluja ja yhteistä työtä tiivistetään entisestään sekä muiden perustason toimijoiden että erikoissairaanhoidon kanssa.
Monialaisen palvelukokonaisuuden koordinoimiseksi on luotu rakenteet yhteiskehittämiselle ja -johtajuudelle.
Lasten ja nuorten neuropsykiatrian tiimi (nepsy-tiimi)
Nepsy-tiimin avulla on pystytty vastaamaan oikea-aikaisemmin neurokirjon lasten ja nuorten tarpeisiin sekä diagnostisen arvioinnin että ohjauksellisen ja kuntouttavan työn osalta. Nepsy-tiimin työntekijät ovat kytkeytyneet yhteiseen työhön perheiden ja muiden perustason toimijoiden kanssa, millä on vahvistettu monialaista systeemisen työotteen mukaista toimintakulttuuria, lisätty ammattilaisten nepsy-osaamista ja tehostettu tätä kautta palveluiden vaikuttavuutta. Nepsy-tiimi on luonut konsultaatiomallit perustason ammattilaisten, kuten kouluterveydenhoitajien ja -lääkäreiden tueksi. Osaamiskeskustoiminnalla on pystytty näin vähentämään muun muassa opiskeluhuollon palveluihin kohdentuvaa painetta neuropsykiatristen selvittelyiden ja tutkimusten sekä ohjauksellisen työn osalta. Osaamiskeskusmallin mukaisesti nepsy-tiimi on kytkeytynyt tiiviisti myös aikuisten palveluihin tilanteissa, joissa vanhemmalla on ollut omaa tuen tarvetta neurokehityksellisiin tai muihin haasteisiin liittyen.
Nepsy-tiimi on laajentanut kouluikäisten palveluvalikkoa ottamalla käyttöön uusia työmuotoja (intensiivijaksot kouluilla, sairaanhoitaja-erityisopettajan ohjaukselliset kuntoutusjaksot, kuntoutusohjaus ja psykoterapia perusterveydenhuollon asiakkaille, autismikirjon lasten vanhempien vertaistuelliset ohjausryhmät, autismikirjon ja ADHD:n ensitietopäivät ja Strategia-ryhmät ADHD-diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten vanhemmille vuosikellomallin mukaisesti). Osa palveluista on toteutettu yhteistyönä hyvinvointialueen muiden yksiköiden kanssa.
Lasten ja nuorten nepsy-tiimin toiminta on vähentänyt erikoissairaanhoidon painetta, mikä on näkynyt muun muassa lähetemäärissä. Nepsy-tiimin asiakkaista alle 6 % on ohjattu lasten- tai nuorisopsykiatrialle tai lastenneurologialle ja loput on pystytty hoitamaan perusterveydenhuollossa. Osa erikoissairaanhoitoon ohjautuneista on toteutunut yhteisasiakkuuksina siten, että nepsy-tiimin työskentely on jatkunut sovitusti yhteistyössä esim. lastenpsykiatrian kanssa vähentäen näin erikoissairaanhoidosta tarvittavaa resurssia. Nepsy-tiimin käynnistymisen myötä erikoissairaanhoidon resurssia on vapautunut aiempaa intensiivisempään työskentelyyn vaikeammin oireilevien kanssa.
Lasten ja aikuisten palveluiden yhteinen työ
Sekä lasten että aikuisten palveluissa on tehostettu perheen kokonaistilanteen selvittämistä osana muuta arviointia. Ammattilaisten tueksi on rakennettu konsultaatiokanava lasten ja aikuisten palveluiden välille. Aikuisten ja lasten palveluiden yhteisen työn sujuvoittamiseksi on kehitetty uusia toimintamalleja sekä arviointityön (Neuropsykiatrinen perhetutkimusjakso, Etelä-Karjalan HVA , Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4, I1) | Innokylä) että tuen ja kuntoutuksen (nepsy-perheohjaus) osalta.
Nepsy-osaamisen vahvistaminen ja monialaisen palvelukokonaisuuden koordinointi
Neuropsykiatrinen osaamiskeskus on vahvistanut alueen ammattilaisten neuropsykiatrista osaamista tarjoamalla konsultaatioiden lisäksi erilaisia koulutuksia ja työpajoja. Koulutuksiin on osallistunut hyvinvointialueen työntekijöitä ja esihenkilöitä perhepalveluista ja aikuisten monialaisista palveluista sekä yhteistyökumppaneita muun muassa varhaiskasvatuksesta ja opetustoimesta. Nepsy-osaamisen vahvistamisen lisäksi moniammatilliset koulutukset ja työpajat ovat tiivistäneet systeemisen työotteen mukaista yhteistä työtä neurokehityksellisiä haasteita omaavien lasten ja perheiden kohtaamisessa (esim. yhteiset tilannearviot), mikä on sujuvoittanut oikeisiin palveluihin ohjautumista ja vähentänyt asiakkaiden siirtelyä palvelusta toiseen. Myös nepsy-tiimin kytkeytyminen yhteiseen asiakastyöhön muiden perustason toimijoiden työpariksi on lisännyt eri ammattilaisten ymmärrystä ja keinoja tukea neuromoninaisuutta omassa työssään.
Neuropsykiatristen palvelujen kokonaisuuden selkeyttämiseksi sekä oikea-aikaisiin ja tarkoituksenmukaisiin palveluihin ohjautumisen tehostamiseksi on laadittu neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen ja nuoren hoito- ja palveluketju ammattilaisille sekä jatkokehitetty aiemmin julkaistua Apua neuropsykiatrisiin oireisiin verkkosivua asiakkaille: Apua neuropsykiatrisiin oireisiin - Etelä-Karjalan hyvinvointialue. Osana nepsy-osaamiskeskuksen käyttöönottoa on myös luotu ohjausryhmärakenne tukemaan neuropsykiatristen palvelujen yhteiskehittämistä ja –johtajuutta.