Neuropsykiatrinen osaamiskeskus, Etelä-Karjalan HVA, RRP, P4, I1
Luodaan eri ikäryhmät kattava neuropsykiatrinen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on asiakastyön lisäksi koordinoida alueen neuropsykiatrisia palveluja ja antaa konsultaatiotukea perustason toimijoille vähentäen erityistason palvelujen tarvetta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Luodaan eri ikäryhmät kattava neuropsykiatrinen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on asiakastyön lisäksi koordinoida alueen neuropsykiatrisia palveluja ja antaa konsultaatiotukea perustason toimijoille vähentäen erityistason palvelujen tarvetta.
Toimintamalli lyhyesti
Syksyllä 2022 tehdyn taustaselvityksen mukaan Etelä-Karjalan alueen neuropsykiatriset palvelut näyttäytyvät niin asiakkaille kuin työntekijöille hajanaisena ja kokonaisuus on vaikea hahmottaa. Palveluita järjestetään useissa eri toimintayksiköissä, joiden välinen yhteistyö ei toteudu riittävällä tasolla.
Neuropsykiatrinen osaamiskeskus (Nepsy-osaamiskeskus) toimii perusterveydenhuollossa ns. 1,5 –kerroksen palveluna ennen raskaampia erityistason palveluita. Kohderyhmä on neuropsykiatrisesti oireilevat lapset, nuoret ja aikuiset lähiympäristöineen sekä tämän asiakasryhmän kanssa työskentelevät ammattilaiset. Varsinaisten kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden (autismikirjon häiriö, ADHD, nykimishäiriöt) lisäksi kohderyhmään kuuluvilla voi olla lieväasteisempaa neuropsykiatrista oireilua tai epäilyä siitä. Osaamiskeskuksen palvelut kohdennetaan heille, joiden oireilu ei edellytä erikoissairaanhoidon tasoisia tutkimuksia ja hoitoa, mutta joille myöskään perustason tarjoama tuki ei ole riittävää. Asiakkaiden lisäksi merkittävä kohderyhmä on heidän parissaan toimivat ammattilaiset, jotka tarvitsevat konsultatiivista ohjausta oman työnsä tueksi.
Kehittämisen alkuvaiheessa painopiste on perusopetusikäisissä lapsissa ja nuorissa perheineen, sillä tämän kohderyhmän osalta palveluvaje on osoittautunut suurimmaksi. Kytkös aikuisten palveluihin tulee erityisesti tilanteissa, joissa myös vanhemmalla on epäiltyä tai jo todettua neuropsykiatrista oireilua. Vanhemman oma tuen tarve voi vaikuttaa merkittävästi lapselle tai nuorelle suunniteltujen tukitoimien vaikuttavuuteen ja edellyttää toimivaa yhteistyötä aikuisten ja lasten palveluiden välillä.
Asiakkaita on kytketty selvitystyöhön asiakaskyselyiden ja kokemusasiantuntijahaastatteluiden kautta. Työntekijäkyselyissä ja – haastatteluissa sekä tapaamalla työryhmiä erilaisten työkokousten ja kehittämispäivien tiimoilta on saatu tietoa siitä, millaisina palvelu- ja kehittämistarpeet näyttäytyvät heidän asiakaskunnassaan ja mitä tarpeita ammattilaisilla itsellään on muun muassa konsultaatiotuen suhteen. Myös yksiköiden esihenkilöiltä on saatu arvokasta tietoa asiakaspalautteesta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta kokonaisuutena.
Osaamiskeskustoiminnan käynnistämisessä hyödynnetään asiakaspalautetta ja kehittämistiimiin kytketään asiakasosallistuja, jolla on kokemusta laajasti sekä lasten että aikuisten palveluista.