Neuvis – Aikuisten sosiaalipalvelujen neuvonta ja ajanvaraus​, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)

Keskitetyssä neuvonnassa aikuisten sosiaalipalveluissa saa yhdellä yhteydenotolla ohjausta, neuvontaa ja tarvittaessa ajanvarauksen, viimeistään seuraavana arkipäivänä. Kartoitetaan asiakkaan tilanne ja ohjataan tarvittaessa palveluissa eteenpäin. 

Toimintaympäristö

Merkittävin kehittämiseen vaikuttava muutos on ollut kehittämisen alkuvaiheessa kymmenen eri kunnan toimintatapojen yhdistäminen yhdeksi yhtenäiseksi hyvinvointialueen toimintamalliksi. Toimintamallin avulla yhdenvertaistetaan 
asukkaiden palvelujen saavutettavuutta, sekä kohdennetaan resursseja tarkoituksenmukaisemmin.

Suunnittelun edetessä nousi keskiöön myös sote-uudistuksen mukana tuomat reunaehdot, joiden myötä on erityisesti korostunut resurssien järkevä käyttö, asiakasnäkökulmaa hukkaamatta. Hallituksen leikkaukset näkyvät jo nyt ja tulevat näkymään sosiaalipalveluiden asiakasryhmässä, sillä asumiseen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset ovat palveluittemme keskiössä. Tästä syystä on ensiarvoisen tärkeää, että asiakkailla on yksi yhteydenoton kanava, mistä palvelu on tavoitettavissa. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tarkoitus on, että asiakas saavuttaa yhdellä yhteydenotolla kontaktin, huolimatta asuinkunnastaan. Tavoitteena suunnittelussa on ollut kustannustehokkuus, luopua toimimattomista prosesseista ja myös siirtyä palveluvalikoissa etä- ja digipalveluihin. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Työntekijöiden osalta tiimeissä työskentelevillä työntekijöille jää enemmän aikaa suunnitelmalliseen sosiaalityöhön, kun mm. puhelintyö on siirtynyt keskitettyyn palveluun. 

Keskitetyssä palvelussa syntyy kokonaisnäkemys aikuisten sosiaalipalveluiden asiointisisällöistä ja yhteiskunnallisista ilmiöistä, mitkä ovat keskeisiä kyseisellä hetkellä. Vaikuttavuuden näkökulmasta aikuisten sosiaalipalvelut ovat organisaation keskeinen vaikuttaja ja viimeinen oljenkorsi monelle, sillä asiakas ottaa yhteyttä sosiaalipalveluihin silloin, kun ei saa mistään muualta neuvoa tai apua. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämisessä on ollut mukana sosiaalipalveluiden lisäksi organisaation sisältä muiden palveluiden edustajia. Ilman kaikkien panosta ei eteneminen olisi ollut mahdollista. Suunnittelutyössä on ollut projekti- ja ohjausryhmä. Kokousten lisäksi pidettiin työpajoja, joissa työstettiin toimintamallia. Haasteena oli, että henkilöt tekivät kehittämistä oman työnsä ohella, ja sen vuoksi kehittämistyö jäi projektipäällikön lisäksi enemmälti parin innostuneen harteille. Tavoitteisiin päästiin määräajassa, joten voidaan todeta kaiken sujuneen lopulta hyvin. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että pääosa yhteydenotoista ratkeaa neuvonnalla ja ohjauksella. Mikäli asiakkaan tilanne kuitenkin vaatii tarkempaa arviointia, hänet ohjataan joko kiireellisen tai kiireettömän palvelun piiriin.

Muutoksen mittaaminen

Haasteena on, ettei muutosten seuranta ole vielä mahdollista järjestelmien vuoksi ja vaatisi työntekijöiltä manuaalista ”tukkimiehen kirjanpitoa” joissain tapauksissa. Sen vuoksi datan saamisen tavoite on myöhemmässä vaiheessa, kun hyvinvointialueelle saadaan yhteinen aptj-järjestelmä käyttöön. Seurantaa tullaan tekemään mm. määrälliset yhteydenotot, kuinka moni ratkeaa neuvonnalla ja ohjauksella, puhelinyhteydenotot, ajanvarausten toteutuminen ja peruuntuneet ajanvaraukset, minne asiakas on ohjattu, jos on ohjattu ja asiakkaan yhteydenoton syy, SHL-ilmoitusten määrät, toimeentulotukimäärät, asiakasmäärät (kokonaisuudessaan ja per työntekijä). 

Toteutussuunnitelma

Ennen toimintamallin muutosta ja Neuviksen aloitusta tehtiin työpöytäselvitystä ja laskettiin mm. resurssilaskelmia, toimeentulotuki-, puhelu-, SHL-ilmoitusten ja asiakasmääriä. Kaikkia edellä mainittuja seurataan ja tarvittaessa tehdään muutoksia toimintamalliin, jos huomataan merkittäviä pullonkauloja jossain kohtaa prosesseja. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Palvelun kohderyhmänä ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaat, jotka tarvitsevat tietoa tai ohjausta aikuisten sosiaalipalveluista. Keskitetty ohjaus ja neuvonta palvelee koko hyvinvointialueen asukkaita niin aikuissosiaalityön kuin työllistymistä edistävien ja kotoutumista tukevien sosiaalipalvelujen kysymyksissä.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty asiakastyöpajoissa, havainnoimalla, haastattelemalla henkilöstöä, asettumalla asiakkaan asemaan sekä laatimalla asiakasprofiilit.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Vuonna 2023 Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kehitettiin TSK-hankerahoituksen avulla aikuisten sosiaalipalveluihin toimintamallipohjaa, jonka pääpaino oli uudistaa palveluita keskittämällä resursseja ja sitä myötä neuvonta ja ohjauspalveluita asiakkaalle yhteen palvelukokonaisuuteen. Tätä kehittämistyötä on jatkettu RRP-hankerahoituksella. 

https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/ohjaus-ja-neuvonta-aikuisten-sosiaalipalveluissa

 

Ratkaisun perusidea

Ohjauksen ja ajanvarauksen tehtäviin kuuluvat hyvinvointialueen asukkaiden yleisluonteinen neuvonta aikuisten sosiaalipalveluista, palveluohjaus, ensiarvion tekeminen sekä yhteydenoton kiireellisyyden arvioiminen. Tavoitteena on, että pääosa yhteydenotoista ratkeaa neuvonnalla ja ohjauksella. Mikäli asiakkaan tilanne vaatii tarkempaa arviointia, hänet ohjataan joko kiireellisen tai kiireettömän palvelun piiriin. 

Uudessa toimintamallissa on useita vaihtoehtoisia, tasa-arvoisia kanavia: puhelinneuvonta, SHL-yhteydenotto ja -ilmoitus sekä Kelan kautta ja toimeentulotukihakemusten mukana tulevat yhteydenottopyynnöt. Kaikki käsitellään yhtenäisen palvelulupauksen mukaisesti. Tarvittaessa asiakas saa myös lähineuvontaa valituilla paikkakunnilla. Syksyllä 2025 asiakas pääsee asioimaan myös Luvnin digiasiointialustan kautta. 

Toimintamallilla parannetaan palvelun saavutettavuutta. Aukioloajat laajenevat ja yhtenäistyvät koko hyvinvointialueella. Toimintamalli vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta alueella.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin käyttöönotto edellytti tiimirakenteen ja työnjaon uudistamista, ja aikuisten sosiaalipalveluissa toteutettiin organisaatiouudistus, mikä astui voimaan 1.1.2025. Käyttöönotto edellytti myös toimintatapojen yhtenäistämistä, esim. kalenterikäytäntöjen ja –varausten osalta. Palveluissa käyttöönotettiin ajanvarausjärjestelmä, mihin työntekijät koulutettiin v. 2024 puolella. Lukuisia ohjeistuksia on tehty uuden mallin käyttöönoton sujuvoittamiseksi ja työntekijöille on pidetty infotilaisuuksia. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tärkein resurssi ovat osaavat työntekijät, toimintaa tukevat järjestelmät sekä yhteistyö tiimien välillä. Ohjauksen ja neuvonnan toimintamallia voi soveltaa millä tahansa palvelualueella ja eri kohderyhmille. Projektin onnistumiseen voi hyödyntää aiemmin saavutettua kokemusta ja substanssitietoa. Aiemmat kokemukset vastaavasta palvelusta voivat olla monistettavissa, organisaation omien reunaehtojen mukaisesti.

Palveluun siirtyvät/rekrytoitavat työntekijät on hyvä ottaa mukaan suunnitteluun ja perehdyttää ennen palvelun käyttöönottoa, jos mahdollista. Tällä tavalla tulevia työntekijöitä voi sitouttaa palveluun. Käytännön vinkkinä on huomioitava, ettei käyttöönottoa kannata ajoittaa maanantaille eikä esim. vuodenvaihteen jälkeiselle päivälle.  

Suunnittelussa on oltava tarpeeksi henkilöresurssia, joilla on aikaa paneutua kyseiseen kehittämistyöhön. Oman työn ohella tehtävä innovointi ei onnistu täysipainoisesti. Johdon on oltava kehittämisen ja päätösten takana ja kyettävä osallistumaan suunnitteluun. Suunnittelun aikataulu tulee päättää projektin alussa, ja sitä tulee noudattaa mahdollisuuksien mukaan.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tavoitteena oli, että toimintamalli tullaan ottamaan käyttöön 2.1.2025. Tavoitteena on parantaa palvelun saavutettavuutta, sujuvuutta sekä asukkaiden yhdenvertaisuutta. Toimintamallilla tavoitellaan myös resurssien käytön tehostamista ja järkevöittämistä.

Toimintamalli saatiin käyttöön tavoitteen mukaisesti. Tällä hetkellä on menossa seurantajakso. Alkuun Neuviksessa oli resurssivajausta, sillä kaikkia paikkoja ei oltu saatu täytettyä heti alusta lähtien. Työntekijät opettelivat käytettäviä järjestelmiä ja perehtyivät työnsisältöön, mikä aiheutti osaltaan aikahaasteita. Aiemmin tiimeissä käsittelyssä olleet SHL-ilmoitukset siirrettiin Neuvikseen, mikä aiheutti ruuhkan. Myöhemmin niitä jouduttiin siirtämään takaisin tiimeihin käsiteltäväksi. Puhelinjärjestelmävirheen vuoksi muodostui puhelinjonoa, mikä aiheutti takaisinsoittojonon. Siinä apua saatiin myöskin tiimeistä.