NOPSA-perhetyöhön ohjaaminen osana suun terveydenhuollon toimintatapoja (RRP, P4, I1)
Heikon suun terveydentilan omaaville lapsiperheille voidaan ottaa suun terveydenhuollon vastaanottokäynnillä puheeksi matalan kynnyksen NOPSA-perhetyö, mikäli suun terveydenhuollon ammattilaisella nousee huoli lapsen suun terveydentilasta.
Kainuun hyvinvointialueen suun terveydenhuollon ja NOPSA-perhetyön välinen yhteistyö ja kehittäminen on alkanut Kestävän kasvun Kainuu I -hankkeessa NOPSA-palvelu Suun terveydenhuollon tukena | Innokylä (innokyla.fi). Kestävän kasvun Kainuu I -hankkeen toimintamallissa suuhygienisti kävi yhdessä perhetyöntekijän kanssa lapsen kotona.
Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeessa toimintaa muokattiin niin, että suuhygienisti ei osallistu perhetyöntekijän mukana kotikäynteihin vaan suun terveydenhuollon ammattilaiset voivat ottaa vastaanottokäynnillä perheen kanssa puheeksi NOPSA-perhetyön ja ohjata perheitä tarpeen mukaan NOPSA -perhetyön piiriin. Myös perhetyöntekijä voi konsultoida tarvittaessa suun terveydenhuollon ammattilaista lapsen suun terveydentilaan liittyen.
Kohderyhmänä olivat Kainuun hyvinvointialueen lapsiperheet, joista suun terveydenhuollon ammattilaisella nousi huoli suun terveydenhuollon vastaanotolla. Huoli liittyi lapsen heikkoon suun terveydentilaan tai perheen omiin voimavaroihin arjessa. Matalan kynnyksen NOPSA-perhetyö 1-5 kertaa tuotetaan lapsen kotona perhetyön ammattilaisten toimesta. NOPSA-perhetyön työskentely keskittyy asiakasperheen kanssa perheessä sillä hetkellä olevaan akuuttiin pulmaan. Työskentely on ratkaisukeskeistä ja siinä hyödynnetään perheen kokemaan pulmalliseen tilanteeseen kohdennettuja työskentelytapoja. Työskentelyn aikana tavataan vanhempia, lasta sekä perhettä yhdessä. NOPSA-perhetyön tapaamisten päätyttyä perhetyön työntekijä soittaa asiakkaalle ”mitä kuuluu” – puhelun.
Kainuun hyvinvointialueen suuhygienisteillä pilotoitiin 6-9/25 NOPSA-perhetyöhön ohjaamisen puheeksi ottamisen -mallia. Suuhygienistit ottivat suun terveydenhuollon vastaanottokäynnillä tarpeen mukaan esille perheiden kanssa NOPSA-perhetyön, mikäli ammattilaisella nousi huoli lapsen suun terveydentilasta. Puheeksi oton määrää seuratiin tilastointikoodin avulla. Puheeksi ottoja toteutettiin puolessa hyvinvointialueen hammashoitoloista. Asiakkaita ohjattiin halutessaan olemaan itse yhteydessä NOPSA-perhetyöhön tai ammattilaiset pystyivät ottamaan vanhemman luvalla myös itse yhteyttä suoraan NOPSA-perhetyöhön. Suuhygienisteillä oli käytössään NOPSA-perhetyöhön ohjaavia esitteitä sekä lisäksi kaikkien hammashoitoloiden odotustiloissa oli esillä esitteet NOPSA-perhetyöstä.
Tavoitteena oli kokeilla, kuinka NOPSA-perhetyön puheeksi ottaminen sujuu heikossa ja haavoittuvassa asemassa oleville lapsiperheille suuhygienistien vastaanotoilla.
Suuhygienistit kokivat NOPSA-perhetyön tärkeänä tukimuotona lapsiperheille. Puheeksi ottaminen sujui perheiden kanssa pääosin positiivisissa merkeissä ja yhteistyö NOPSA-perhetyöntekijän kanssa koettiin hyvänä. Suun terveydenhuolto haluaa jatkaa NOPSA-perhetyön puheeksi ottamisen -mallia pilotin jälkeen omana jatkuvana toimintana.