Suomen perustuslaki (731/1999) pykälä 6§ mukaan "lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä" ja YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa korostetaan terveyden ja hoidon näkökulmaa lasten oikeuksina.
Kestävän kasvun Kainuu -hankkeessa edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien erityisryhmien palveluita. Tavoitteena ovat muun muassa terveyserojen kaventaminen ja lasten yksilöllinen hyvä suun terveys, joka heijastuu elämänlaadun parantumisena.
Yhteiskunnan tahtotila on, että lapset ja nuoret eläisivät ja oppisivat terveelliset elintavat. Kainuun sote:n Suun terveydenhuolto on sitoutunut edistämään kainuulaisten hyvinvointia ja suun terveyttä. Suun terveydenhuollon resurssit ja palvelut kattavat yksilöllisen hoidon vastaanotoilla sekä ryhmämuotoista suun terveydenedistämisen työtä esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja koululuilla. Suurin osa lapsista ja nuorista saavat tarvitsemansa tiedot ja taidot edellä mainituista palveluista.
Uusi palvelu on kehitetty tukemaan lapsia ja nuoria, joiden haasteet voivat liittyä esimerkiksi lapsen käyttäytymiseen, perheessä muodostuneisiin ongelmallisiin tapoihin tai tilanteisiin. Pienet arkea helpottavat keinot ja kadonneiden voimavarojen löytyminen yhdessä ammattilaisen kanssa auttavat terveysrutiinien muodostumista.
Muutoksen aikaan saaminen on merkityksellistä lapsen ja nuoren näkökulmasta. Karki (2019) kertoo, että karieksella on todettu olevan yhteys lasten heikentyneeseen elämänlaatuun, joka näyttäytyy syömisen, suun puhdistuksen ja nukkumisen haasteina. Yhteyksiä on havaittu myös heikompaan koulumenestykseen. Toiminnalla vaikutetaan lasten terveyden myötä, tulevaisuuteen ja elämän laatuun. Vaikutusten toteutuessa ehkäistään lapsen syrjäytymisen riskiä ja vahvistetaan lapsen yhteiskunnallista asemaa.
Perheiden osuus ohjauksessa ja rutiinien muodostumisessa on merkittävä. Arpalahti (2015) on todennut, että omahoidon ohjauksessa tulisi keskittyä muutamaan päätavoitteeseen. Vanhempien omahoidon toteutuminen arjessa, heijastuu lapsen tapoihin toimia mallintamalla, joten suun omahoito on koko perheen yhteinen asia. Toiminnalla tavoitellaan lapsen ja perheen toiminnallisuuden kehittymistä ja vastuun kantamista omasta terveydestä. Onnistumisen kokemuksen toivotaan heijastuvan madaltaen kynnystä hammashoidon palveluihin hakeutumisen suhteen.
Lähteet:
Arpalahti, I. 2015, Evaluation of novel programs in healt counseling -their effectiness in the oral healt of young children and their acceptance by parents and professionals in public dental service. Turku: Turun yliopisto
Karki, S. 2019. Oral health status, oral health-related quality of life and assoviated factors amon Nepalese schoolchildren. Oulu: Oulun yliopisto
Asiakasryhmä on valikoitunut Kestävän kasvuun Kainuu -hankkeen suunnitelman mukaisesti. Tarkoituksena on edistää heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien suun terveydentilaa. Asiakasryhmät ovat suun terveydenhuollon hoidon piirissä ja saavat niin ehkäisevää hammashoitoa kuin korjaavaa hoitoa. Osa lapsista ja nuorista voisi hyötyä uusista keinoista rutiinien muodostamiseksi.
Asiakas osallistuu päätöksentekoon hammashoidon henkilökunnan kanssa yhteistyössä. NOPSA-palveluiden toteuttaminen edellyttää asiakkaalta valmiuksia ottaa perhetyö kotiinsa. Perhetyö osallistaa asiakasta pohtimaan keinoja omahoidon toteuttamiseksi ja tarjoaa työkaluja tukemaan toimintaa.
