Nuorten aikuisten sujuvat palvelupolut Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella
Toimintamallin tavoite on tukea hyvinvointialueen palveluiden järjestämistä nuorille aikuisille (18-24v); parantaa palveluiden jatkuvuutta, oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta huomioiden asiakasryhmän tarpeet palveluiden käyttäjinä.
Oivalla ja ymmärrä
Pääministeri Sanna Marinin hallitus toteutti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2023-ohjelman, jonka tavoitteina oli
- parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta,
- siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön,
- varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä
- vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta.
Ohjelmalla tavoiteltiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten taittumista muun muassa digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Ohjelmassa tunnistettiin hyvinvointi- ja terveyserojen ilmenemisen sekä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidon saatavuuden haasteet.
Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten palveluiden kehittämiselle on tunnistettu tarve kansallisella tasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Yhdessä aikuistumiseen – elämässä eteenpäin -hankkeessa (YEE-hanke, 2020–2023) havaittiin, että aikuistumiseen ei ole elämänvaiheena ja palvelujärjestelmän kannalta kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Nuorten aikuisten palvelut ovat toteutuneet pirstaleisesti, ja kyseisen asiakasryhmän erityispiirteet ja tarpeet jääneet laajalti tunnistamatta. YEE-hankkeessa keskityttiin tarkastelemaan palvelujärjestelmän toimivuutta lakisääteisesti aikuistumisen tuen palveluihin oikeutettujen, erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lastensuojelun jälkihuollon sekä yksin alaikäisenä maahan muuttaneiden nuorten aikuisten kannalta. Samalla tunnistettiin tarve ulottaa aikuistumisen tuen palveluita yhdenvertaisemmin myös muille tukea tarvitseville nuorille aikuisille, esimerkiksi pitkäaikaisesti psykiatrisessa hoidossa olleille, joilta puuttuu omia tukiverkostoja. Hankkeessa tunnistettiin palvelujen yhdenvertaisuuden, jatkuvuuden ja monialaisen yhteistyön haasteet. (Hirschovits-Gerz, Heino, Laine & Weckroth 2023.)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) nuorten aikuisten tuen saamisessa oli havaittu samoja haasteita kuin kansallisesti, ja tarpeena oli kehittää toimintamalli, joka vahvistaisi etenkin palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta. Aikuistumisen tukea tarvitsevien, asiakkuudessa olevien nuorten aikuisten palveluiden kehittämisen keskiössä olivat ensin erityisesti jälkihuoltonuoret ja seuraavassa vaiheessa kaikki asiakkuudessa olevat nuoret aikuiset. Nuorten aikuisten toimintamalli muodostettiin ja toimintamallia jalkautettiin aikuistumisen tuelle keskeisiin palveluihin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeeseen liittyvänä kehittämistyönä 1.9.2022-31.12.2023 välisellä ajanjaksolla. Samanaikaisesti toteutui organisaation sisäistä uudelleen organisoitumista muun muassa lakimuutosten ja palvelujen ikärajojen yhdenmukaistamisen myötä.
Toimintamallin kehittämisen lähtötilanteessa kohderyhmän aikuistumisen tuki toteutui pitkälti osana työikäisten mielenterveys-, päihde- ja sosiaalipalveluita. Osalla nuorista aikuisista oli mielenterveyshäiriön, päihdehäiriön tai elämänhallinnan haasteiden johdosta kontakti nuorisoasemalle. Jälkihuolto toimi lähtötilanteessa osana lastensuojelua.
Lähtötilanteen kartoittamisessa hyödynnettiin tilasto- ja tutkimustietoa kohderyhmän palvelutarpeesta sekä Keusoten eri palveluiden ammattilaisille ja asiakkaille kohdistettuja fokusryhmähaastatteluja. Alkukartoituksen ja myöhemmin hankkeen aikana kerättyjen tietojen perusteella havaittiin nuorten aikuisten suhteellisen suuri osuus palveluiden käyttäjinä; Keusoten alueella 18-24-vuotiaiden osuus työikäisestä väestöstä oli noin 11 % (Keusoten perustietopankki 2022), mutta perustoimeentulotuen saajissa n. 22 % (Kelan perustoimeentulotuen kuntatilasto 2022), aikuissosiaalityön asiakkuuksissa n. 17 % (Keusoten perustietopankki, 3-6/2023) ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkuuksissa n. 18% (Keusoten perustietopankki, 10-12/2022). Toimintamallin kehittämisen lähtötilanteessa nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsy saattoi venyä, ja kuntien välillä esiintyi vaihtelua palveluiden aikasaatavuudessa. Viivettä hoitoon pääsyyn aiheutti muun muassa nuorten aikuisten vaihteleva sitoutuminen, jonka takia esimerkiksi varattuja aikoja saattoi jäädä käyttämättä.
Nuorten aikuisten toimintamallilla pyrittiin parantamaan aikuistumisen tuelle keskeisten palveluiden saatavuutta, oikea-aikaisuutta, jatkuvuutta, laatua, monialaisuutta ja yhteen toimivuutta. Kehittämisen tavoitteet linkittyivät Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2023-ohjelmaan sekä Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin.
Kehittämistyön linjaamista varten perustettiin ohjausryhmä, johon osallistui Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen johtoa ja asiantuntijoita organisaation eri yksiköistä sekä hanketyön ammattilaisia Keusoten Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeesta. Toimintamallin kehittämistä varten muodostettiin projektiryhmä, johon osallistui projektisuunnittelijan lisäksi hyvinvointialueen johtoa ja henkilöstöä useasta eri yksiköstä (mielenterveys- ja päihdepalvelut, sosiaalinen kuntoutus, mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalvelut, aikuissosiaalityö, jälkihuolto, maahanmuuttopalvelut, opiskeluhuolto, vammaispalvelut, asiakasohjaus) sekä kokemusasiantuntijoita.
Ohjausryhmän tehtävänä oli nuorten aikuisten palvelujen kehittämistyön linjaaminen ja projektiryhmän tehtävänä oli nuorten aikuisten toimintamallin yhteiskehittäminen.
Tavoiteltavia muutoksia olivat aiempaa nopeampi hoitoon pääsy, palveluverkoston tiivistyminen, palveluiden pirstaleisuuden ja asiakkaan palvelusta toiseen ohjaamisen väheneminen, monialaisen yhteistyön lisääntyminen sekä sujuvammat palvelupolut nuorille aikuisille.
Muutoksen mittaamisessa hyödynnettiin mittarina mielenterveys- ja päihdepalvelujen aikasaatavuutta nuorten aikuisten osalta. Asiakasryhmän osalta seurattiin lisäksi asiakasohjauksen kontaktien määriä ja asiakasohjauksesta eteenpäin ohjautumisen väyliä. Tietoa asiakasmääristä kerättiin osin manuaalisesti, koska systemaattinen tiedonkeruu ei ollut mahdollista kaikissa palveluissa tietojärjestelmistä johtuen. Asiakasmääriä arvioitaessa oli siis huomioitava, että sama asiakas saattoi olla usean eri palvelun osalta kirjanpidossa mukana eli luvut eivät välttämättä antaneet täysin luotettavaa kuvaa kokonaistilanteesta.
Palveluiden aikasaatavuuden, asiakasmäärien ja asiakkaiden ohjautumisen lisäksi tavoiteltujen muutosten toteutumista arvioitiin hankkeen puitteissa käynnistyneiden toimenpiteiden jalkautusta ja hyötyjä arvioimalla. Toimenpiteiden etenemistä arvioitiin ja henkilöstön näkemyksiä kuultiin esimerkiksi yhteisissä palavereissa.
Asiakas- ja työntekijäpalautteen kerääminen toteutui eri yksiköissä vaihtelevasti, joten asiakas- ja työntekijäpalautteita ei käytetty systemaattisesti muutoksen arvioinnissa heikon vertailtavuuden vuoksi.
Kehittämistyön kohderyhmänä olivat aikuistumisen tukea tarvitsevat, 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka käyttävät hyvinvointialueen palveluita. Kehittämistyön keskiössä olivat etenkin mielenterveys- ja päihdepalveluiden, jälkihuollon ja sosiaalipalveluiden asiakkuudet. Asiakasymmärrystä nuorten palvelupolun kehittämisen tueksi kerättiin nuorilta itseltään ja sekä heidän kanssaan työskenteleviltä ammattilaisilta.
Nuoria aikuisia tavattiin lastensuojelun jälkihuollon kehittäjäryhmässä sekä vierailemalla Keusoten ja kuntien ryhmämuotoisissa palveluissa, joissa nuoret pääsivät osallistumaan kehittämiseen osana toimintaa. Nuorten näkemyksiin perustuen kuvattiin nuoren aikuisen palvelupolku (liitteenä), joka kiteyttää nuoren tarpeet palvelupolulla. Lisäksi nuorilta kysyttiin, miten he toivoisivat ammattilaisten tekevän yhteistyötä ja huomioivan muut tukiverkostot palveluita toteuttaessa.
Nuorten nimeämiä kehittämistarpeita olivat monipuoliset asiointitavat sekä palveluihin hakeutuessa että niiden aikana, hyvä kohtaaminen ammattilaisen kanssa sekä omatyöntekijä, johon voisi olla suoraan yhteydessä. Haasteina koettiin mm. työntekijöiden vaihtuvuus, pitkät odotusajat ja nopea putoaminen palveluista, jos ajanvaraus jää käyttämättä.
Kuvittele ja kokeile
Lähtötilanteen kartoittamisen ja projektiryhmän työskentelyn pohjalta tunnistettiin kohderyhmän kannalta tärkeimmät tarpeet aikuistumista tukevissa sote-palveluissa. Nuorten aikuisten tarpeisiin perustuen muodostettiin nuorten aikuisten toimintamalli, joka ohjaa aikuistuvien nuorten palveluiden toteuttamista ja kehittämistä. Seuraavaksi ryhdyttiin ideoimaan ja suunnittelemaan toimintamallin jalkauttamista eli käytännön toteuttamistapoja.
Nuorten aikuisten toimintamallin käytäntöön viemiseksi tunnistettiin toimenpidevaihtoehtoja, joista muodostettiin kaksi vaihtoehtoista mallia toteuttaa aikuistuville nuorille kohdennettuja palveluita. Toisessa mallissa nuorten aikuisten palvelut olisi kerätty samaan fyysiseen toimipisteeseen esimerkiksi kunnittain ja toisessa nuorten aikuisten työntekijät toimisivat jatkossakin osana työikäisten palveluja muodostaen keskenään verkostomaisen rakenteen. Vaihtoehtoisista malleista kerättiin palautetta sekä henkilöstöltä, että johdolta. Tiedonkeruun ja yhteiskehittämisen tuloksia esitettiin ohjausryhmälle, joka linjasi verkostomaisen rakenteen kehittämisen puolesta.
Nuorten aikuisten toimintamallin toteuttamistavoiksi valittiin
- verkostomaiset nuorten aikuisten tiimit palveluiden sisällä sekä
- monialaisen ammattilaisverkoston muodostaminen.
Verkostomaiset rakenteet valittiin muun muassa sen takia, että fyysisille palvelupisteille muodostui esteeksi sopivien tilojen löytäminen. Palveluiden keskittämisessä koettiin uhkaksi palvelun laadun ja saatavuuden paikallinen heikkeneminen etenkin pienissä kunnissa. Toiminnan keskittämisessä erilliseen yksikköön tai tiimiin nähtiin riskinä potentiaalinen siilojen vahvistuminen. Verkostomaisten mallien etuna pidettiin erityisesti jouhevia siirtymiä eri ikäisille suunnattujen palveluiden välillä; esimerkiksi nuorten aikuisten työntekijän työskennellessä osana työikäisten tiimiä, pystyttäisiin asiakkaan siirtymä 25 ikävuoden täyttyessä järjestämään saatellen ja sujuvaa tiedonkulkua turvaten. Verkostomaisen toimintamallin hyödyntämisestä oli myös aiempia positiivisia kokemuksia organisaatiossa.
Yksi nuorten aikuisten toimintamallin keskeisimmistä toteutustavoista oli monialaisen ammattilaisverkoston muodostaminen. Ammattilaisverkostossa usean eri palvelun edustajat kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään aikuistuvien nuorten palveluita. Verkoston oli tarkoitus tiivistää monialaista yhteistyötä ja palveluiden yhteen toimivuutta sekä parantaa palveluverkoston tuntemusta ja palvelupolkujen sujuvuutta nuorten aikuisten toimintamallin mukaisilla tavoilla. Verkoston tavoitteena oli muun muassa edistää tiedonkulkua ammattilaisten välillä, esimerkiksi asiakasryhmälle ajankohtaisista ilmiöistä, toimivista käytänteistä ja mahdollisista pullonkauloista nuoren aikuisen palvelupolulla.
Nuorten aikuisten toimintamallia jalkautettiin palveluihin myös useilla muilla toimenpiteillä. Omatyöntekijän roolia juurrutettiin kohdentamalla henkilöstöä nuorten aikuisten asiakasryhmälle eri palveluiden sisällä sekä vahvistamalla koordinoivaa työskentelytapaa nuoren aikuisen palveluiden järjestämisessä. Tavoitteina oli, että nuorten aikuisten omat työntekijät
- tuntevat asiakasryhmän tarpeet ja erityispiirteet,
- pystyvät vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin joustavasti sekä
- pystyvät tarvittaessa yhteensovittamaan ja koordinoimaan monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelukokonaisuuksia.
Kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten aikuisten palveluiden sujuvuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota. Keusotella jälkihuoltonuorten palvelupolkujen kehittäminen oli yksi nuorten aikuisten palveluiden kehittämisen kärjistä. Erityisessä syrjäytymisvaarassa oleville asiakkaille suunniteltiin ja pilotoitiin räätälöidympää palvelua palveluiden piiristä putoamisen ehkäisemiseksi.
Nuorten aikuisten ammattilaisverkoston suunniteltiin käynnistyvän syksyllä 2023 ja eri palveluiden sisäisten nuorten aikuisten tiimien 5–12/2023 välisellä ajanjaksolla organisaation muut muutokset huomioiden. Nuorten aikuisten toimintamallin mukaista yhteistyön tiivistämistä suunniteltiin toteutettavaksi tarpeen mukaisissa työryhmissä ja työpajoissa syksyn 2023 aikana. Palveluverkoston tuntemusta edistettiin suunnittelemalla syksylle 2023 lisäksi laajempi verkostoitumistilaisuus, joka oli suunnattu myös Keusoten ulkopuolisille toimijoille. Tavoitteena oli tunnistaa syksyn 2023 aikana nuorten aikuisten tiimien osaamisen kehittämistarpeita ja suunnitella osaamisen vahvistamista tämän pohjalta.
Hankeajan päättyessä toimintamallin jalkautus ja vakiinnuttaminen jää osin kesken. Toimintamallin kehittämis- ja käyttöönottoprosessissa korostui varhaisen aikatauluttamisen merkitys. Prosessia hidasti omalta osaltaan ajallisten resurssien haasteet; esimerkiksi yhteisiä kokousaikoja saattoi olla hankala löytää kehittämistyön etenemisen kannalta riittävän nopealla aikataululla.