Pääministeri Sanna Marinin hallitus toteutti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2023-ohjelman, jonka tavoitteina oli
- parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta,
- siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön,
- varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä
- vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta.
Ohjelmalla tavoiteltiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten taittumista muun muassa digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Ohjelmassa tunnistettiin hyvinvointi- ja terveyserojen ilmenemisen sekä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidon saatavuuden haasteet.
Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten palveluiden kehittämiselle on tunnistettu tarve kansallisella tasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Yhdessä aikuistumiseen – elämässä eteenpäin -hankkeessa (YEE-hanke, 2020–2023) havaittiin, että aikuistumiseen ei ole elämänvaiheena ja palvelujärjestelmän kannalta kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Nuorten aikuisten palvelut ovat toteutuneet pirstaleisesti, ja kyseisen asiakasryhmän erityispiirteet ja tarpeet jääneet laajalti tunnistamatta. YEE-hankkeessa keskityttiin tarkastelemaan palvelujärjestelmän toimivuutta lakisääteisesti aikuistumisen tuen palveluihin oikeutettujen, erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lastensuojelun jälkihuollon sekä yksin alaikäisenä maahan muuttaneiden nuorten aikuisten kannalta. Samalla tunnistettiin tarve ulottaa aikuistumisen tuen palveluita yhdenvertaisemmin myös muille tukea tarvitseville nuorille aikuisille, esimerkiksi pitkäaikaisesti psykiatrisessa hoidossa olleille, joilta puuttuu omia tukiverkostoja. Hankkeessa tunnistettiin palvelujen yhdenvertaisuuden, jatkuvuuden ja monialaisen yhteistyön haasteet. (Hirschovits-Gerz, Heino, Laine & Weckroth 2023.)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) nuorten aikuisten tuen saamisessa oli havaittu samoja haasteita kuin kansallisesti, ja tarpeena oli kehittää toimintamalli, joka vahvistaisi etenkin palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta. Aikuistumisen tukea tarvitsevien, asiakkuudessa olevien nuorten aikuisten palveluiden kehittämisen keskiössä olivat ensin erityisesti jälkihuoltonuoret ja seuraavassa vaiheessa kaikki asiakkuudessa olevat nuoret aikuiset. Nuorten aikuisten toimintamalli muodostettiin ja toimintamallia jalkautettiin aikuistumisen tuelle keskeisiin palveluihin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeeseen liittyvänä kehittämistyönä 1.9.2022-31.12.2023 välisellä ajanjaksolla. Samanaikaisesti toteutui organisaation sisäistä uudelleen organisoitumista muun muassa lakimuutosten ja palvelujen ikärajojen yhdenmukaistamisen myötä.
Lähtötilanteen kartoituksessa ammattilaiset nostivat asiakkaiden kannalta tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi asiakasryhmälle ominaisten tarpeiden huomioinnin palveluiden toteuttamisessa sekä palveluihin pääsyn nopeuttamisen. Asiakasryhmälle ominaisia tarpeita edustivat ammattilaisten näkökulmasta etenkin itsenäistymiseen ja yhteiskuntaan kiinnittymiseen liittyvät tarpeet. Asiakkaat itse kaipasivat palveluilta erityisesti joustavuutta, hyvää kohtaamista, kuulluksi tulemista, matalan kynnyksen yhteydenottoväyliä ja mahdollisuutta vertaistuen saamiselle.
Työntekijöiden kannalta tärkeimmiksi tarpeiksi tunnistettiin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyön ja verkostojen tiivistäminen sekä nuorten aikuisten palvelukokonaisuuden tuntemuksen ja monialaisen työskentelytavan vahvistaminen.
Organisaation näkökulmasta tärkeimpiä kehittämistarpeita olivat palveluiden yhdenvertaisen toteutumisen vahvistaminen ja saavutettavuuden parantaminen, erilaisten asiointikanavien parempi hyödyntäminen sekä palveluprosessien selkeyttäminen.
Kehittämistyön kohderyhmänä olivat aikuistumisen tukea tarvitsevat, 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka käyttävät hyvinvointialueen palveluita. Kehittämistyön keskiössä olivat etenkin mielenterveys- ja päihdepalveluiden, jälkihuollon ja sosiaalipalveluiden asiakkuudet. Asiakasymmärrystä nuorten palvelupolun kehittämisen tueksi kerättiin nuorilta itseltään ja sekä heidän kanssaan työskenteleviltä ammattilaisilta.
Nuoria aikuisia tavattiin lastensuojelun jälkihuollon kehittäjäryhmässä sekä vierailemalla Keusoten ja kuntien ryhmämuotoisissa palveluissa, joissa nuoret pääsivät osallistumaan kehittämiseen osana toimintaa. Nuorten näkemyksiin perustuen kuvattiin nuoren aikuisen palvelupolku (liitteenä), joka kiteyttää nuoren tarpeet palvelupolulla. Lisäksi nuorilta kysyttiin, miten he toivoisivat ammattilaisten tekevän yhteistyötä ja huomioivan muut tukiverkostot palveluita toteuttaessa.
Nuorten nimeämiä kehittämistarpeita olivat monipuoliset asiointitavat sekä palveluihin hakeutuessa että niiden aikana, hyvä kohtaaminen ammattilaisen kanssa sekä omatyöntekijä, johon voisi olla suoraan yhteydessä. Haasteina koettiin mm. työntekijöiden vaihtuvuus, pitkät odotusajat ja nopea putoaminen palveluista, jos ajanvaraus jää käyttämättä.