Nuorten aikuisten sujuvat palvelupolut Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella
Toimintamallin tavoite on tukea hyvinvointialueen palveluiden järjestämistä nuorille aikuisille (18-24v); parantaa palveluiden jatkuvuutta, oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta huomioiden asiakasryhmän tarpeet palveluiden käyttäjinä.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Toimintamallin tavoite on tukea hyvinvointialueen palveluiden järjestämistä nuorille aikuisille (18-24v); parantaa palveluiden jatkuvuutta, oikea-aikaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta huomioiden asiakasryhmän tarpeet palveluiden käyttäjinä.
Toimintamalli lyhyesti
Nuorten aikuisten toimintamalli kehitettiin ohjaamaan aikuistuvien nuorten palveluiden toteuttamista Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Toimintamallissa on kuvattu asiakasryhmän tarpeisiin perustuen keskeiset elementit, joista nuorten aikuisten sujuva palvelupolku koostuu. Toimintamalli muodostuu neljästä osa-alueesta, jotka ovat
1. Helposti lähestyttävät palvelut - Matala kynnys ja monikanavainen asiointi
2. Aikuistumisen tuki - Nuorten erilaiset lähtökohdat aikuistumiseen ja tuen tarpeet itsenäistymiseen
3. Omatyöntekijä - Nuorella on hänen palvelutarpeensa mukainen omatyöntekijä, joka tuntee asiakkaan kokonaistilanteen
4. Yhteensovitetut palvelut - Aikuistuville nuorille, jotka tarvitsevat eniten ammattilaisten tukea ja palveluita
Liitteessä nuorten aikuisten toimintamallin kuvaus.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus toteutti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus 2020–2023-ohjelman, jonka tavoitteina oli
- parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta,
- siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön,
- varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus sekä
- vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta.
Ohjelmalla tavoiteltiin myös sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten taittumista muun muassa digitaalisia ratkaisuja hyödyntämällä. Ohjelmassa tunnistettiin hyvinvointi- ja terveyserojen ilmenemisen sekä mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidon saatavuuden haasteet.
Haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten palveluiden kehittämiselle on tunnistettu tarve kansallisella tasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Yhdessä aikuistumiseen – elämässä eteenpäin -hankkeessa (YEE-hanke, 2020–2023) havaittiin, että aikuistumiseen ei ole elämänvaiheena ja palvelujärjestelmän kannalta kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Nuorten aikuisten palvelut ovat toteutuneet pirstaleisesti, ja kyseisen asiakasryhmän erityispiirteet ja tarpeet jääneet laajalti tunnistamatta. YEE-hankkeessa keskityttiin tarkastelemaan palvelujärjestelmän toimivuutta lakisääteisesti aikuistumisen tuen palveluihin oikeutettujen, erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lastensuojelun jälkihuollon sekä yksin alaikäisenä maahan muuttaneiden nuorten aikuisten kannalta. Samalla tunnistettiin tarve ulottaa aikuistumisen tuen palveluita yhdenvertaisemmin myös muille tukea tarvitseville nuorille aikuisille, esimerkiksi pitkäaikaisesti psykiatrisessa hoidossa olleille, joilta puuttuu omia tukiverkostoja. Hankkeessa tunnistettiin palvelujen yhdenvertaisuuden, jatkuvuuden ja monialaisen yhteistyön haasteet. (Hirschovits-Gerz, Heino, Laine & Weckroth 2023.)
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) nuorten aikuisten tuen saamisessa oli havaittu samoja haasteita kuin kansallisesti, ja tarpeena oli kehittää toimintamalli, joka vahvistaisi etenkin palveluiden monialaisuutta ja yhteen toimivuutta. Aikuistumisen tukea tarvitsevien, asiakkuudessa olevien nuorten aikuisten palveluiden kehittämisen keskiössä olivat ensin erityisesti jälkihuoltonuoret ja seuraavassa vaiheessa kaikki asiakkuudessa olevat nuoret aikuiset. Nuorten aikuisten toimintamalli muodostettiin ja toimintamallia jalkautettiin aikuistumisen tuelle keskeisiin palveluihin Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeeseen liittyvänä kehittämistyönä 1.9.2022-31.12.2023 välisellä ajanjaksolla. Samanaikaisesti toteutui organisaation sisäistä uudelleen organisoitumista muun muassa lakimuutosten ja palvelujen ikärajojen yhdenmukaistamisen myötä.
Kehittämistyön kohderyhmänä olivat aikuistumisen tukea tarvitsevat, 18–24-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka käyttävät hyvinvointialueen palveluita. Kehittämistyön keskiössä olivat etenkin mielenterveys- ja päihdepalveluiden, jälkihuollon ja sosiaalipalveluiden asiakkuudet. Asiakasymmärrystä nuorten palvelupolun kehittämisen tueksi kerättiin nuorilta itseltään ja sekä heidän kanssaan työskenteleviltä ammattilaisilta.
Nuoria aikuisia tavattiin lastensuojelun jälkihuollon kehittäjäryhmässä sekä vierailemalla Keusoten ja kuntien ryhmämuotoisissa palveluissa, joissa nuoret pääsivät osallistumaan kehittämiseen osana toimintaa. Nuorten näkemyksiin perustuen kuvattiin nuoren aikuisen palvelupolku (liitteenä), joka kiteyttää nuoren tarpeet palvelupolulla. Lisäksi nuorilta kysyttiin, miten he toivoisivat ammattilaisten tekevän yhteistyötä ja huomioivan muut tukiverkostot palveluita toteuttaessa.
Nuorten nimeämiä kehittämistarpeita olivat monipuoliset asiointitavat sekä palveluihin hakeutuessa että niiden aikana, hyvä kohtaaminen ammattilaisen kanssa sekä omatyöntekijä, johon voisi olla suoraan yhteydessä. Haasteina koettiin mm. työntekijöiden vaihtuvuus, pitkät odotusajat ja nopea putoaminen palveluista, jos ajanvaraus jää käyttämättä.
Toimintamallin toteutuminen vaatii henkilöstöresurssin kohdentamista asiakasryhmälle, nuorten aikuisten parissa työskentelevien tiimien osaamisen vahvistamista, yhdenmukaisia käytänteitä asiakasryhmän kohtaamisessa sekä rakenteita monialaiselle yhteistyölle. Käytännön ratkaisut, joiden avulla toimintamallia jalkautettiin osaksi arjen toimintaa Keusotessa olivat:
- Verkostomaisen nuorten aikuisten tiimin perustaminen mielenterveys- ja päihdepalveluihin, aikuistuvien nuorten tarpeisiin vastaavien työskentelytapojen vakiinnuttaminen tiimissä.
Tiimin toiminta käynnistyi toukokuussa 2023. Nuorisoaseman asiakkuudet siirtyivät tarvittaessa suunnitelmallisesti ja hallitusti mielenterveys- ja päihdepalveluiden nuorten tiimin asiakkuuksiksi. Tiimin toimintaa ja yhteistyötä keskeisten toimijoiden kanssa tuetaan viikoittaisella palaverirakenteella ja yhteisillä työpajoilla. Tiimin osaamista vahvistetaan muun muassa uusien menetelmien kouluttamisella ja monialaisen yhteistyön vahvistamisella. Nuorten aikuisten toimintamallin mukaisten käytänteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. - Lastensuojelun jälkihuollon siirtyminen osaksi aikuissosiaalityötä; integroinnin tukeminen yhteistyötä kehittämällä.
Siirto toteutui toukokuussa 2023. Yhteistyön kehittäminen toteutuu jälkihuollon, mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä asiakasohjauksen yhteisessä työryhmässä. Työryhmä suunnittelee muun muassa sujuvampia palvelupolkuja erityisen haavoittuvassa asemassa oleville jälkihuollon nuorille aikuisille. Jälkihuollon edustus tulee olemaan mukana aikuissosiaalityön nuorten aikuisten tiimissä, jonka on tarkoitus esimerkiksi yhdenmukaistaa aikuissosiaalityön ja jälkihuollon käytänteitä nuorten aikuisten tukemisen osalta. - Aikuissosiaalityön ja jälkihuollon yhteisen nuorten aikuisten tiimin perustaminen ja aikuistuvien nuorten tarpeisiin vastaavien työskentelytapojen vakiinnuttaminen tiimissä.
Aikuissosiaalityön aluejaon muuttuessa käytänteitä yhdenmukaistetaan ja nuorten aikuisten asiakasryhmälle kohdennetaan henkilöstöresurssia. Tiimin käynnistämistä ja toimintaa suunnitellaan loppuvuodesta 2023, ja toiminta käynnistyy vuoden 2024 alussa. Tiimin osaamista vahvistetaan tarpeen mukaan, esimerkiksi monialaista yhteistyötä vahvistamalla. Nuorten aikuisten toimintamallin mukaisten käytänteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan. - Nuorten aikuisten ammattilaisverkoston muodostaminen monialaisen yhteistyön tiivistämiseksi.
Verkosto on kokoontunut säännöllisesti syksystä 2023 alkaen ja käsitellyt tapaamisissa asiakasryhmälle keskeisiä aiheita /nuorten aikuisten palvelupolkuja monialaisessa yhteistyössä. Verkoston tapaamisiin kutsutaan laaja edustus aikuistuville nuorille keskeisistä palveluista. Ammattilaisverkoston toiminnasta jaetaan tietoa kaikille kohdennetusti nuorten aikuisten parissa työskenteleville yhteisen Teams-kanavan kautta. Teams-kanava mahdollistaa kehittämisideoiden ja muun tiedon jakamisen matalalla kynnyksellä aikuistuvien nuorten sote-palveluissa. Tulevaisuudessa verkosto voi koordinoida tarpeen mukaan pienempien työryhmien perustamista sekä mahdollisesti suurempien verkostotilaisuuksien järjestämistä.
Keusotella jatkokehittämiskohteiksi jäävät konkreettisten yhteistyökäytänteiden sopimisen jatkaminen nuorten aikuisten palveluverkoston toimijoiden välillä sekä nuorten aikuisten tiimien tukeminen konkreettisen palvelutoiminnan kehittämisessä asiakasryhmän erityistarpeita vastaavaksi.
Liitteessä ammattilaisverkoston konseptin kuvaus.
Toimintamallin jalkautus jää osin kesken hankeajan päättyessä. Toimintamallin jalkauttamista ja käytänteiden vakiinnuttamista jatketaan palveluiden omana kehittämistoimintana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen päättymisen jälkeen. Osa kehittämisestä linkittyy Kestävän kasvun (RRP2) -hankkeen kehittämistoimintaan, joka käynnistyy syksyllä 2023 ja jatkuu vuoden 2025 kesäkuun loppuun saakka.
Tärkeänä muutoksen mittarina pidetty mielenterveys- ja päihdepalvelujen aikasaatavuus on parantunut hankeajan puitteissa nuorten aikuisten asiakasryhmän osalta ja asiakasryhmän avunsaanti on hankkeen päättyessä yhdenmukaisempaa Keusoten alueella. Syksyllä 2023 nuori aikuinen on saattanut päästä mielenterveys- ja päihdepalveluiden lähimpään toimipisteeseen hoitajan vastaanotolle jo parissa päivässä, usein hoitotakuuajan puitteissa ja väliaikaisten haasteiden seurauksena (poissaolot, perhevapaat) yleensä korkeintaan kolmen viikon kuluessa. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden nuorten aikuisten tiimissä koettiin palvelun kohdentaminen nuorille aikuisille odotettuna muutoksena. Työ nuorten aikuisten parissa nähtiin ajoittain haastavana, mutta palkitsevana. Toimintamallin mukainen joustava työote ja elämänvaiheen erityispiirteiden tuntemus toteutuu tiimin toiminnassa.
Nuorille aikuisille pystytään tarjoamaan paremmin tukea aikuistumiseen ja räätälöidympää palvelua. Etenkin jälkihuollon asiakkaiden palvelupolkujen sujuvuutta on kehitetty ja kehittämistä jatketaan edelleen. Palveluverkosto on alkanut tiivistyä ja toimijat tuntea toisiaan paremmin.
Nuorten aikuisten toimintamallin jalkautumisen arvioimiseksi tullaan tekemään kartoitus, joka tuottaa tietoa siitä, kuinka hyvin toimintamallin mukaiset käytänteet toteutuvat mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä sosiaalipalveluissa. Kartoituksen tuloksia hyödynnetään palveluiden kehittämistyössä.