Nuorten Matalan asiakasohjauksen ja arviointitiimien kehittäminen sekä Interventionavigaattorin käyttöönotto, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Sujuvan hoitoon ja palveluun pääsyn takaamiseksi oli Nuorten Matalan yksiköiden asiakasohjausta ja arviointia tarpeen kehittää. Osana arvioinnin kehittämistä, otettiin Nuorten Matalan yksiköissä käyttöön Interventionavigaattori (digitaalinen kysely).
Nuorten (13-17-vuotiaat) perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisesta vastaa Kymenlaaksossa Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matalan yksiköt. Nuorten Matalan yksiköissä tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita moniammatillisena tiiminä. Nuorten Matalassa työskentelee sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia, toimintaterapeutteja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä sekä lääkäreitä ja näin ollen myös työtä ohjaavia lakeja on useita.
Nuorten Matala tarjoaa nuorille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia. Nuorten Matalaan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi:
- Nuoren mielen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä
- Päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä
- Nuoren itsenäistymiseen liittyvissä kysymyksissä
- Nuoren käyttäytymiseen liittyvissä asioissa
- Vanhemmuuteen tai kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä
- Kodin ristiriitatilanteissa.
Terveydenhuollon palvelut
Terveydenhuollon palveluiden osalta 1.9.2023 voimaan tullut hoitotakuun lainsäädäntö tiukensi hoitoon pääsyn aikarajoja myös Nuorten Matalan toiminnassa. Uuden lainsäädännön myötä perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja tiukennettiin 3 kuukaudesta 14 vuorokauteen. 1.9.2023 lähtien hoitoon on siis tullut päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. (STM.)
Psyykkisten terveysongelmien hoito on samalla viivalla fyysisten terveysongelmien hoidon kanssa, eli myös mielenterveyden ongelmissa on oikeus päästä hoitoon 14 vuorokaudessa. Hoitoon pääsyn sääntely koskee erityisesti hoitoon hakeutumista, eli pääsyä lääkäriin tai, jos diagnoosiin perustuvalle hoidolle ei siinä vaiheessa ole tarvetta, pääsyä hoitajan tai esimerkiksi psykologin suoravastaanotolle. (STM.)
Sosiaalihuollon palvelut
Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta tai kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on muuten tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä (ShL 34 §). Hyvinvointialue myöntää sosiaalipalveluja asiakkaille yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Arviointi perustuu asiakkaan omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. (STM.) Mikäli kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on palvelutarpeen arviointi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta ja sen on valmistuttava kolmessa kuukaudessa. (THL.)
Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten interventiokoordinaattori ja nuorten palveluiden kehittämisen projektikoordinaattori aloittivat kehittäjäjoukon kokoamisen syksyllä 2023. Kehittämistyön aloitus hyväksyttiin johtoryhmässä, jonka jälkeen työskentelyn suunnittelu aloitettiin Nuorten Matalan yksiköiden esihenkilöiden kanssa. Suuntaviivojen suunnittelun jälkeen koottiin Nuorten Matalan henkilöstöstä asiantuntijaryhmä toiminnan sisällön suunnitteluun ja mallinnustyöhön. Tämä asiantuntijaryhmä oli samalla myös se työryhmä, joka käynnisti arviointitiimien toiminnan. Asiantuntijaryhmään kuului sekä sosiaaliohjaajia että sairaanhoitajia.
Arviointitiimien kehittämisen ollessa jo käynnissä, linjasi nuorten palveluiden johto sekä sosiaali- että terveyspalveluiden osalta jatkokehittämisenä sen, että jatkossa Nuorten Matalaan ei ole enää omaa asiakasohjausnumeroa, vaan asiakkaat ottavat yhteyttä hyvinvointialueella jo olemassa oleviin asiakasohjausnumeroihin, joista nuori ohjataan Nuorten Matalaan. Käytännössä tämä tarkoitti asiakasohjauksen siirtymistä mielenterveys- ja päihdepalvelujen neuvonnan sekä Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan ammattilaisten tehtäviksi. Kehittämisjoukko laajeni koskemaan myös näiden palveluiden henkilöstöä.
Tavoitteena oli vahvistaa peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Nopeammalla palveluihin pääsyllä voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi pahentaa asiakkaan tilannetta ja monimutkaistaa monien terveysongelmien hoitoa ja näin lisätä kustannuksia. (STM.)
Sote-järjestämislaissa säädetään hyvinvointialueen velvoitteesta omavalvontaan, jonka osana sillä on velvoite valvoa myös hoitoon pääsyn toteutumista. Hyvinvointialueen yksikön tulee julkaista internetissä tietoja hoitoon pääsystä. Hoitoon pääsyä koskevat tiedot tuottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jolloin tieto on vertailukelpoista eri järjestäjien välillä. Perusterveydenhuollon avoterveydenhuollon toimintayksiköiden tiedot hoitoon pääsystä on julkaistava kalenterikuukausittain. Valvira ja aluehallintovirastot laillisuusvalvojina valvovat hoitoon pääsyn toteutumista. (STM, THL, Valvira.) Nuorten Matalan yksiköiden terveydenhuollon palveluiden hoitoon pääsyn tiedot eivät ennen muutosta raportoituneet THL:n tietoihin, koska hoidon tarpeen arviointia ei kirjattu raportoinnin vaatimalla tavalla.
Terveydenhuollon palveluiden hoitoon pääsyn tietojen lisäksi kehittämistyön tuottamaa muutosta mitataan Nuorten Matalan jonotilanteen muutosta, interventionavigaattorin täyttömääriä sekä toteutuneita ensikäyntejä seuraamalla.
Nuorten Matalan arviointitiimin kehittämistä alettiin suunnitella heti, kun varmistui, että terveydenhuollon hoidon takuun tiukentuminen koskee myös Nuorten Matalan terveyspalveluita. Koska Nuorten Matalassa haluttiin jatkossakin tehdä moniammatillista työtä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden välillä, oli alusta asti selvää, että arviointitiimien kehittämiseen otettiin terveyspalveluiden lisäksi mukaan myös sosiaalihuollon palvelut. Tavoitteena oli, että jatkossa Nuorten Matalan uudet asiakkaat ohjautuvat asiakkuuteen arviointitiimien kautta, jolloin nuoren tilanne sekä hoidon että palvelun tarve tulee arvioitua kokonaisvaltaisesti so-te-työparin toimesta. Lisäksi sovittiin, että arvioinnin pohjana hyödynnetään Terapiat Etulinjaan -toimintamallin Nuorten interventionavigaattoria.
Jotta arviointitiimien toiminta saatiin käynnistettyä, tuli Nuorten Matalan henkilöstöstä siirtää työpanosta arviointitiimiin. Toiminta aloitettiin siirtämällä molemmista Nuorten Matalan yksiköistä (Kotka & Kouvola) yhden sairaanhoitajan ja yhden sosiaaliohjaajan työpanos arviointitiimissä käytettäväksi. Halukkaat työntekijät valikoituivat kiinnostuskartoituksen avulla.
Työryhmän kokoamisen jälkeen aloitettiin säännölliset tapaamiset arviointitiimin toiminnan ja sisällön suunnittelemiseksi. Työryhmä kokoontui viikoittain Kymenlaakson digitaalinen sotekeskus (RRP) -hankkeen nuorten interventiokoordinaattorin ja nuorten palveluiden kehittämisen projektikoordinaattorin fasilitoimiin sisällön suunnittelun työpajoihin. Näissä viikoittaisissa tapaamisissa ratkottiin yhdessä eteen tulleita haasteita ja mallinnettiin arviointitiimien prosessikuvaus. Myös yksiköiden esihenkilöt olivat mukana tapaamisissa.
Nuorten interventionavigaattorin käyttöönoton valmisteluun liittyen työryhmälle järjestettiin infotilaisuus interventionavigaattorista ja bechmarkattiin Länsi-Uudenmaan Nuorisopoliklinikka Nupolia, jossa navigaattori on käytössä hyvin samankaltaisessa yksikössä. Työntekijöille järjestettiin interventionavigaattoriin liittyvä ensijäsennyskoulutus ennen toiminnan aloittamista.
Arviointitiimien kehittämisen ollessa jo käynnissä, linjasi nuorten palveluiden johto sekä sosiaali- että terveyspalveluiden osalta jatkokehittämisenä sen, että jatkossa ei Nuorten Matalaan ole enää omaa asiakasohjausnumeroa, vaan asiakkaat ottavat yhteyttä hyvinvointialueella jo olemassa oleviin asiakasohjausnumeroihin, joista nuori ohjataan Nuorten Matalaan. Terveyspalveluiden osalta tämän palvelun tuottaa Mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvonta ja sosiaalipalveluiden osalta Sosiaalihuollon asiakasneuvonta. Tällä kehittämisellä voitiin varmistaa, että saman vuorokauden aikana tehtävä hoidontarpeen arvio on terveyspalveluiden osalta mahdollista toteuttaa. Asiakasohjauksen muutos otettiin osaksi arviointitiimien kehittämistä ja sitä valmisteltiin yhteistyössä arviointitiimin työntekijöiden, Nuorten Matalan esihenkilöiden, Mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvonnan ja Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan ammattilaisten kanssa. Sekä sosiaali- että terveyspalveluiden asiakasohjauksen uusien prosessien suunnitteluun ja mallinnukseen sovittiin omia erillisiä tapaamisia. Lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden johdon edustajat ovat hyväksyneet valmiit prosessit. Asiakasohjauksen muutoksista viestiminen suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä organisaation Viestinnän yksikön kanssa.
Nuorten Matalan palvelut on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille kymenlaaksolaisille nuorille. Nuorten Matalaan voivat olla yhteydessä nuoret, huoltajat ja muut yhteistyötahot. Nuorten Matalan palveluiden käyttäminen perustuu nuoren suostumukseen, joten nuoren omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Nuorten Matalan palveluita toteutetaan yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa. Huoltaja ei voi kieltää huollettavaansa käyttämästä Nuorten Matalan palveluita.
Kehittämistyön aikana asiakkailta kysyttiin palautetta Interventionavigaattorin käyttöön liittyen. Palautetta kysyttiin Terapiat etulinjaan -toimintamallin kansallisella kyselyllä, joten vastauksia ei eritelty Kymenlaakson osalta. Kansallisella tasolla sekä nuorilta että huoltajilta saatu palaute oli saman suuntaista, kun reilu puolet vastaajista koki Interventionavigaattorin käytön hyödylliseksi, kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään ja noin 10% ei kokenut siitä olevan hyötyä omassa tilanteessaan?