| Innokylä

* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.

Markup - Hero - Basic information

Perustiedot

Toteutuspaikka

Kainuun hyvinvointialue

Kansikuva

Pääsivu

Markup - Required info - Realise and understand

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Markup - Hero - Realise and understand

Oivalla ja ymmärrä

Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.

Toimintaympäristö

Valtakunnallisten ja alueella tehtyjen selvitysten perusteella koronapandemian vaikutukset kohdistuivat omaishoitajien jaksamiseen. Koronapandemia on vaikuttanut palvelujen kuten kotiin tarjottavaan apuun, tukipalveluiden ja lyhytaikaishoitopaikkojen saatavuuteen. Koronapandemian aikana omaistaan ja läheistään hoitavien on pitänyt selviytyä poikkeusolojen aikana monesti yksin eikä tarvittavaa neuvontaa ja ohjausta ole ollut saatavilla. Kestävän kasvun Kainuu II - hankkeessa edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien erityisryhmien palveluita. Kainuun hyvinvointialueella kaikkien ikäryhmien omaishoito keskittyy sosiaali- ja perhepalvelujen toiminta-alueelle. Kehittämisen toimenpiteet kohdennetaan Kainuun hyvinvointialueen järjestelmäsuunnitelman linjausten mukaisesti palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Tarvitaan toimintatapoja, jotka kannustavat omaistaan ja läheistään hoitavia itse toimimaan oman hyvinvointinsa ja terveytensä puolesta
Tarvitaan omaishoitajien luottamusta palveluihin
Tarvitaan eri ammattiryhmien yhteistä toimintaa omaishoitajien hyvinvoinnin edistämiseksi
Tarvitaan menetelmiä tuen tarpeen tunnistamiseen
Tarvitaan tiedon vientiä paikkoihin, joilla edistetään oikea-aikaista palveluihin hakeutumista
Tarvitaan tietoa ja palveluita, joilla omaishoitajat selviytyvät kriisitilanteissa
Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla tuetaan monialaisten palveluiden löydettävyyttä ja yhdenvertaista saavutettavuutta
Tarvitaan ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja tukemaan yhteisöllisyyttä, arkea ja sosiaalisia suhteita
Tarvitaan selkeää tietoa erilaisista tuen muodoista

Liitteet

Kuva 1. Kehittämisen lähtökohtana olevia tarpeita

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Kehittämistä varten on muodostettu yhteiskehittämisen työryhmä, jossa mukana ovat Kainuun hyvinvointialueen sosiaali- ja perhepalveluiden ikäihmisten ja vammaispalvelujen sosiaaliohjaajia ja johtavia sosiaalityöntekijöitä sekä hankkeen suunnittelija. Kehittämiseen pyydetään mukaan omaishoitajia ja järjestöjen toimijoita sekä ammattilaisia Kainuun hyvinvointialueen eri toimialueilta kehittämisen eri vaiheissa.

Tavoiteltu muutos

Suunniteltujen toimenpiteiden tarkoituksena on, että omaishoitajat ohjautuvat oikea-aikaisesta palveluiden piiriin ja saavat tietoa oman jaksamisen tukemisen mahdollisuuksista sekä neuvoa omaehtoiseen terveyden edistämiseen.

Muutoksen mittaaminen

Kohderyhmän kokemukset saadusta palvelusta, ohjauksesta, neuvonnasta. Omaishoitajien terveystarkastuksessa käyntejä tullaan jatkossa seuraamaan osana hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työtä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kestävän kasvun Kainuu -hankkeen mukaan omaishoitajat kuuluvat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevaan asiakasryhmään. Koronapandemia on vaikuttanut monin eri tavoin omaishoitajien jaksamiseen. Kohderyhmään kuuluvat ne henkilöt, jotka pitävät huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä omaisestaan tai läheisestään sekä ne henkilöt, jotka eivät ole tehneet sopimusta omaishoitajuudesta hyvinvointialueen kanssa.

Kestävän kasvun Kainuun I- vaiheessa syksyllä 2022 kerättiin kyselyllä tietoa omaishoitajien jaksamisesta ja tarvittavasta tuesta, lakisääteisten palveluiden saatavuudesta korona-aikana sekä toiveita tarvittavasta tuesta jatkossa omaishoitajana toimimiseen. Kyselyyn saatiin 70 vastausta. Omaishoitajien vastauksista kävi ilmi, että eniten heidän elämäntilannettaan korona-aikana kuvasivat tunne jäämisestä yksin hoidettavan kanssa (36 vastaajaa) ja yli puolet vastaajista kokivat sosiaalisen elämän kapeutumista. Palvelut, joista omaishoitajat olisivat korona -aikana saaneet tukea olivat oman jaksamisen tukeminen, enemmän mahdollisuuksia omaishoidon vapaiden järjestämiseen, siivousapu, tiedon saanti, mahdollisuus pitää omaishoidon vapaat, yhteydenotto omatyöntekijältä tai sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöltä, hoidettavan terveydentilaan avun saaminen. Yhteiskehittämisen työryhmä on hyödyntänyt kyselyn tuloksia omaishoidon kehittämisessä Kestävän kasvun Kainuu II- vaiheessa.

Toteutussuunnitelma

Suunniteltuja toimenpiteitä ovat:

1.Kuvataan omaishoidon palvelukokonaisuus Kainuun hyvinvointialueen hoito-ja palveluketju sivustolle (kuva 2).

2. Kehitetään omaishoitajien hyvinvointia tukeva osallistava ryhmämuotoinen palveluohjausmalli yhdessä järjestöjen kanssa (kuva 3).

3. Tunnistetaan omaishoitajien jaksaminen

Luodaan malli/rakenne omaishoitajien valmennuksista
Laaditaan tiedote omaishoitajien hyvinvointi- terveystarkastuksista
Otetaan käyttöön Cope- indeksi tuen tarpeen tunnistamiseen.

Liitteet

Kuva 2. Toteutussuunnitelma omaishoidon hoito-ja palveluketju

Kuva 3. Toteutussuunnitelma ryhmämuotoinen palveluohjaus

Markup - Hero - Imagine and try

Kuvittele ja kokeile

Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.

Ideointi

Ensimmäisessä yhteiskehittämisen työryhmän työpajassa käytettiin Tulevaisuusmuistelu- menetelmää, jonka avulla etsittiin uusia ideoita ja toimintatapoja.

Idean valinta

Työapajan ideoista valittiin useampi idea kehittämisen toimenpiteiksi:

Edistetään oikea-aikaista palveluihin pääsyä kuvaamalla omaishoidon palvelukokonaisuus- hoito-ja palveluketju
Edistetään varhaista tukea kehittämällä osallistavaa ryhmämuotoista palveluohjausta
Tunnistetaan omaishoitajien jaksaminen vahvistamalla omaishoitajien hyvinvointi-ja terveystarkastuksista tiedottamista, Cope- indeksi käyttämistä tuen tarpeen tunnistamiseen ja kehittämällä uudenlainen omaishoitajien valmennusten toteuttamistapa.

Lisäksi hankkeen aikana pilotoitiin etäpäivätoimintaa iäkkäille omaishoitajille Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden kuntouttavassa päivätoiminnassa.

Idean konkretisointi ja visualisointi

1. Omaishoidon palvelukokonaisuuden kuvaaminen hoito-ja palveluketjut sivustolle

Ideaa konkretisoinnissa ja visualisoinnissa käytettiin Visio-työkalua, työryhmätyöskentelyä, välitehtäviä ja työpajatyöskentelyä. Tavoitteena oli kuvata kriittiset pisteet ketjun eri vaiheissa ja tuottaa sisältöä omaishoidon hoito- ja palveluketjuun. Tietoa kartoitettiin sidosryhmätyöskentelyn avulla mm. omaisilta, sosiaaliohjaajilta , kotihoidon henkilöstöltä, järjestötoimijoilta, kansanterveyshoitajilta (kuva 1. Toteutussuunnitelma omaishoidon hoito-ja palveluketju).

2. Osallistava ryhmämuotoisen palveluohjaus

Hyvinvointialueen ammattilaisten ja järjestöjen edustajat kokoontuivat yhteisiin työpajoihin. Idean taustalla oli tarve syventää ymmärrystä erilaisista omaishoitotilanteista sekä kehittää ryhmätoiminnan sisältöä siten, että omaishoitajien osallisuus tulee huomioiduksi. Konkretisointi käynnistyi 1. työpajassa, jossa hyödynnettiin asiakasprofiilimenetelmää – osallistujien kokemuksia ja näkemyksiä kerättiin järjestelmällisesti, jotta ryhmätoiminnan sisältö pohjautuisi todellisiin tarpeisiin.

Kehittämisen rinnalla toteutettiin ryhmätoiminnan pilotti iäkkäille omaishoitajille, jonka avulla saatiin käytännön havaintoja ja palautetta toiminnan kehittämiseksi. Toisen työpajan pienryhmätyöskentelyssä hyödynnettiin 1. työpajan tuloksia ja kehittämisen rinnalla toteutetun ryhmätoimintaan osallistuneiden omaishoitajien kyselyn tuloksia. Idea hioutui Vertaistuellisten tapaamiset- ohjeeksi, jossa kuvataan ryhmätoiminnan edellytyksiä, tavoitteita, avainresursseja, tärkeitä yhteistyökumppaneita ja kunkin toimijan edellytyksiä ohjeen käyttämiseen. Visualisoinnissa käytettiin pohjana liiketoimintakanvaasia. Lopuksi ohjeen mukainen ryhmätoiminta pilotoitiin iäkkäille omaishoitajille. Tämä ryhmätoiminta toteutettiin etäyhteydellä.

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta

Ideaa konkretisoitiin Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palveluiden kuntouttavan päivätoiminnan esihenkilön ja ohjaajien ja fysioterapeuttien kanssa. Omaishoitajan tavoitteellista kuntoutusprosessista laadittiin luonnos, jota hyödynnettiin suunnittelussa (kuva 4). Etäpäivätoiminnan tavoitteena on tukea omaishoitajien hyvinvointia, terveyttä ja arjessa jaksamista. Päivätoiminnan ohjaajille ja fysioterapeuteille järjestettiin koulutuskokonaisuus sisältäen tietoa Iäkkäiden ihmisten etäryhmän ohjaamisesta, iäkkäiden ihmisten yksinäisyydestä ja sen lievittämisestä, omaishoitajan mielen hyvinvoinnista ja etäjumpan ohjaamisesta. Lisäksi ohjaajat saivat perehdytystä Cope-indeksin käyttämiseen.

4. Omaishoitajien jaksamisen tunnistaminen

Kansanterveyshoitajien kanssa tarkasteltiin omaishoitajien terveystarkastukseen ohjautumista, tarkastuksen sisältöä ja jatkotoimenpiteitä sekä Cope- indeksin käyttämistä tuen tarpeen tunnistamisessa. Idea konkretisoitui hyvinvointi-ja terveystarkastuksen palvelupolkukuvaukseksi, joka liitettiin omaishoidon hoito-ja palveluketjuun. Kainuun hyvinvointialueen omaishoitajien hyvinvointi-ja terveystarkastuksen esite otettiin laajempaan käyttöön.

Liitteet

Kuva 4. Omaishoitajan tavoitteellinen kuntoutusprosessi luonnos

Idean testaus asiakkaalla

1. Omaishoidon palvelukokonaisuuden kuvaaminen hoito-ja palveluketjut sivustolle

Välitapaamisia järjestettiin eri sidosryhmien kanssa koko kehittämisen ajan. Omaishoitajien ja järjestötoimijoiden työpajassa ideaa esitettiin ja pyydettiin palautetta luonnokseen sekä ideoita sisältöön. Palautteiden pohjalta ketjuihin sisällytetyt linkit ohjataan suoraan asian äärelle ja lomakkeiden aukeaminen kyseisen palvelun tuottajan verkkosivuilta sekä linkit aukeavat uudelta välilehdeltä selaamisen helpottamiseksi.

2. Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Ideaa testattiin iäkkäille omaishoitajille suunnatussa ryhmätoiminnassa. Omaishoitajia kutsuttiin mukaan someilmoitusten, kotihoidon ja omaishoidon työntekijöiden kautta. Ryhmätoiminnan toteuttamisessa oli mukana lähihoitajaopiskelijoita, jotka suorittivat oma asiakas tehtävää kotihoidossa toimimisen tutkinnon osassa. Lähihoitaja opiskelijat olivat pareittain omaishoitoperheissä omaishoidettavan kanssa ryhmätoiminnan ajan ja näin mahdollistui omaishoitajien osallistuminen ryhmätoimintaan. Opiskelijat kysyivät ensimmäisellä kotikäynnillä osallistujien toiveita ryhmätoiminnan sisältöön. Ryhmätoimintakertoja oli kolme ja ne sisälsivät asiantuntijaluentoja aiheista mielen hyvinvointi, Kainuun hyvinvointialueen digitaaliset palvelut, apuvälineet kotona asumisen tukemiseksi. Viimeisen virkistäytymisaiheisen ryhmätoimintakerran ohjasivat lähihoitajaopiskelijat ja mukana oli myös omaishoidettavia yhdessä omaishoitajien kanssa.

Ryhmätoimintaan osallistuneiden omaishoitajien kyselyvastauksista saatiin arvokasta tietoa siitä, millaiset tekijät tukevat omaishoitajien hyvinvointia. Ryhmätoiminnassa korostui vertaisuus ja idea muokattiin Vertaistuelliset tapaamiset- ohjeeksi, jonka avulla ammattilaisen on hyvä käynnistää ryhmätapaamisia. Asiakkaiden antamat palautteet yhdessä asiakasprofiilien kanssa nostivat esiin käytännön tarpeita, toiveita ja haasteita, jotka otettiin suoraan huomioon ohjeen laatimisessa.

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta

Iäkkäiden omaishoitajien kokemukset etäpäivätoiminnasta kartoitettiin kyselyllä, johon vastauksia saatiin kolme. Kyselyn tulokset osoittivat, että etäpäivätoiminta oli melko hyödyllistä omaishoitajille. Osallistujat kokivat, että etäpäivätoiminta paransi fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Erityisesti voimistelusessiot olivat hyödyllisiä. Haasteena osallistujat nimesivät tekniset ongelmat ja ajanpuutteen, jotka vaikuttivat osallistumiseen.

4. Omaishoitajien jaksamisen tunnistaminen

Omaishoitajien jaksamisen tunnistamista vahvistettiin ammattilaisten keskuudessa järjestämällä Cope-indeksin käyttämiseen perehdytystä kansanterveyshoitajille ja omaishoidon tuen sosiaaliohjaajille. Cope- lomake sisällytettiin omaishoidon hoito-ja palveluketjuun.
Etsittiin keinoja omaishoitajien valmennusten uudenlaiseen toteuttamistapaan.

Ratkaisun testaaminen

1. Omaishoidon palvelukokonaisuuden kuvaaminen hoito-ja palveluketjut sivustolle

Omaishoidon palvelukokonaisuuteen sisältyvän tieto vietiin palveluketjut.fi sivustolle
Palveluketjut.kainuu.fi sivustolle ohjautuvaa linkkiä jaettiin yhteistyöverkostoissa ja hyvinvointialueen sisällä palautteen saamiseksi
Ketjun sisältö tarkastettiin yhdessä omistajan kanssa ennen julkaisua ja tehtiin tarvittavat korjaukset.

2. Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Vertaistuelliset tapaamiset- ohjeen mukainen ryhmätoimintapilotti toteutettiin ikäihmisten omaishoitoon keskittyneen sosiaaliohjaajan toimesta etäryhmänä.
Ryhmätapaamisiin pyydettiin osallistujia kotikäynneillä ja puhelimitse.
Etäryhmään osallistui alun perin kuusi omaishoitajaa, mutta eri tapaamisilla osallistujamäärä vaihteli.
Ryhmä kokoontui kolme kertaa peräkkäisinä viikkoina Teams-sovelluksella ja tapaamisten kesto oli puolitoista tuntia.
Tapaamisten sisältö koostui luennoista mm. mielen hyvinvoinnista ja apuvälineistä kotona asumisen tukemisessa.
Osallistujilta pyydettiin palautetta Forms-kyselyllä, jossa kysyttiin kokemuksia saadusta neuvonnasta ja tuesta.

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta

Kuntouttavan etäpäivätoiminnan ratkaisua testattiin pilottiryhmällä, johon osallistui omaishoitajia eri puolilta Kainuuta. Pilotti toteutettiin ikäihmisten palveluiden kuntouttavassa päivätoiminnassa ja ohjaajina toimivat päivätoiminnan ohjaajat ja fysioterapeutit. Omaishoitajat osallistuivat päivätoimintaan kuvapuhelimen kautta. Omaishoitajien tuen tarvetta arvioitiin Cope indeksillä ennen ryhmätoiminnan käynnistymistä. Pilotissa järjestettiin yhteensä kuusi ryhmätapaamista, joissa kokeiltiin käytännössä omaishoitajan kuntoutusprosessin toimivuutta . Etätapaamisten aikana osallistujille tarjottiin monipuolista ohjelmaa, kuten tietoa omaishoidon asioista, hyvinvointialueen palveluista sekä voimistelusessioita. Etätapaamisissa osallistujilla oli mahdollisuus kysyä hyvinvointialueen palveluista ja päivätoiminnasta sekä jakaa omia kokemuksiaan muiden omaishoitajien kanssa. Tapaamisten kesto oli 1½ tuntia. Jokaisen tapaamisen alussa oli jumppa, johon osallistui myös omaishoidettavia vointinsa mukaan. Vetovastuussa olevan ohjaajan mukana tapaamisissa oli muita ohjaajia.

Etäpäivätoiminnan tapaamissa ryhmäläiset saivat tuoda esiin omia toiveitaan, kuten yhteislaulua, ja he jakoivat keskenään esimerkiksi leivontaohjeita ja tarinoita. Ryhmäytymisen kehittymistä seurattiin koko kokeilun ajan. Sisällön tuottamiseen osallistui myös OmaisOiva sekä Kainuun hyvinvointialueen asiakasohjaus. Lisäksi osallistujille annettiin pieniä tehtäviä seuraavaa tapaamista varten, kuten reseptien ja laulujen etsiminen.

4. Omaishoitajien jaksamisen tunnistaminen

Omaishoitajan hyvinvointi-ja terveystarkastuksen palvelupolun testaaminen osana hoito-ja palveluketjua
Omaishoitajien valmennusten uudenlaista toteuttamistavan kokeilu siirtyi hankkeen jälkeiseen aikaan.

Kokeilun tavoitteet

1. Omaishoidon hoito-ja palveluketjun kehittäminen

Ketjun toimivuus ja sisällön palaute ammattilaisilta ja kohderyhmältä.

2. Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Vertaistuelliset tapaamiset- ohjeen kokeilu aidossa ympäristössä ammattilaisen toimesta ja ohjeen edelleen kehittäminen toimivaksi. Ryhmätoimintaan osallistuneilta omaishoitajilta pyydettiin palautetta Forms-kyselyllä, jossa kysyttiin kokemuksia saadusta neuvonnasta ja tuesta.

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta

Miten iäkkäiden omaishoitajien hyvinvointia, terveyttä ja arjessa jaksamista voidaan tukea päivätoiminnan keinoin. Kokeilla iäkkäiden omaishoitajille laadittua kuntoutusprosessi- luonnoksen toimivuutta Ikäihmisten palveluiden kuntouttavassa päivätoiminnassa.

Kokeilussa opittua

1. Omaishoidon palvelukokonaisuuden kuvaaminen hoito-ja palveluketjut sivustolle

Digitaalisuudesta on hyötyä palveluiden saatavuudessa, mutta ei korvaa esim. omatyöntekijän kohtaamista kasvokkain. Ketjun kriittisten pisteiden ratkaisuihin tarvitaan Kainuun hyvinvointialueella yhteistyötä yli toimialuerajojen. Omaishoidon tuen käsittelyn eri vaiheiden kuvauksella pyritään selkeyttämään omaishoidon tuen hakemista ja tietoisuutta omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista.

2. Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Kokeilusta saatiin arvokkaita havaintoja ryhmätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Osallistujamäärän rajaaminen enintään kahdeksaan henkilöön varmistaa tasapuolisen keskustelun ja kokemusten jakamisen ryhmässä.
Vertaisuus on ryhmätoiminnan ydin – osallistujia kannustetaan tuomaan omia kokemuksiaan esiin.
Iäkkäiden omaishoitajien digitaaliset taidot tulee kartoittaa ennen ryhmän käynnistämistä ja tarjota tarvittaessa tukea sekä opastusta laitteiden käyttöön.
Vertaistuellisten tapaamisten järjestämisessä tulee huomioida erilaiset kokoontumisvaihtoehdot, kuten etäosallistuminen ja mahdollisuus käyttää yhteisiä tiloja esimerkiksi kylätalolla.
Huomioidaan osallistujien tarpeiden ja taustatietojen huolellinen kartoitus ennen tapaamisten aloittamista, jolloin asiantuntijaluentoja sekä muuta sisältöä voidaan räätälöidä kohderyhmän mukaan.
Omaishoitajien ohjautuminen ryhmään onnistuu parhaiten kasvotusten pyytämällä.
Yhteistyön sujuvoittamiseksi ohjeeseen lisättiin vuosikello, jonka avulla hyvinvointialueen työntekijät ja järjestöjen edustajat voivat yhdessä ennakoida tulevia ryhmiä, nostaa esiin omaishoitajien tarpeita sekä tiedottaa ja motivoida omaishoitajia mukaan toimintaan. Näin mahdollistetaan toimijoiden tiiviimpi yhteistyö ja ryhmätoiminnan systemaattinen kehittäminen
Ohjeen kokeilu alle 65- vuotiaille omaishoitajille osoitti aikaisessa vaiheessa aloitetun markkinoinnin ja sopivan ajan löytämisen tärkeyden.

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta

Kokeilussa opittiin, että etäpäivätoiminnan järjestäminen vaatii selkeää ohjaajien työnjaon ja vastuiden määrittelyä. Ennakkovalmistautuminen ja roolien sopiminen ovat tärkeitä sujuvan toiminnan kannalta. Lisäksi havaittiin, että osallistujien muistuttaminen tapaamisista puhelimitse lisää läsnäoloa, mutta teknologian käytön haasteet voivat estää osallistumista. Cope-indeksin avulla saatiin tietoa osallistujien elämäntilanteesta, mutta ryhmätoiminnalle asetettujen henkilökohtaisten tavoitteiden löytäminen oli vaikeaa. Ryhmäytymisen muodostuminen kesti oman aikansa.

4. Omaishoitajien jaksamisen tunnistaminen

Ammattilaiset tarvitsevat lisää osaamista Cope- indeksin käyttämiseen. Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin ohjaamiseksi tarvitaan eri ammattilaisia ja tiedon lisäämistä. Omaishoitajaa voi pyytää täyttämään Cope lomake ennen terveystarkastukseen tulemista. Omaishoitajan terveystarkastuksen palvelupolun kuvauksen laatimisen yhteydessä opittiin kansanterveyshoitajien ja sosiaaliohjaajien yhteistyön tärkeys omaishoitajan tuen tarpeen selvittämiseksi. Esimerkiksi terveystarkastuksessa käynnin jälkeen hoitaja on yhteydessä omaishoitajan omatyöntekijään, joka jatkaa intensiivisen tuen tarpeen selvittämistä yhdessä omaishoitajan kanssa.

Markup - Hero - Describe and share

Kuvaa ja jaa

Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.

Markup - Required info - Describe and share

Ratkaisun perusidea

1.Omaishoidon palvelukokonaisuus https://palveluketjut.kainuu.fi/

Tietoa omaistaan tai läheistään hoitavalle. Tiedoista hyötyvät myös ne omaishoitajat, joilla ei ole sopimusta Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Kattavasti tietoa omaishoitajana toimimiseen kuten, Kainuun hyvinvointialueen arkea tukevista palveluista, muiden ammattilaisten tuesta ja kotihoidosta sekä ohjeita omaishoidon tuen hakemiseen, huoli-ilmoituksen tekemiseen ja miten voi toimia kiireellisessä avun tarpeessa. Lisäksi omaishoitaja saa tietoa ystävä- ja vertaistukitoiminnasta, oman hyvinvoinnin huolehtimisesta, tulevaan varautumisesta ja taloudesta, digituesta sekä yksityisten palveluntuottajien palveluista.

2. Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Kehittämisen tuloksena laadittiin selkeä yhden sivun mittainen Vertaistuelliset tapaamiset - ohje ammattilaisten käyttöön ryhmätoiminnan käynnistämiseksi. Ohjeen liitteenä ns. palvelutarjotin, johon koottu eri asiantuntijatahoja helpottamaan ryhmätoiminnan sisällön suunnittelua.

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta

Omaishoitajan tuen tarpeita huomioivaa tavoitteellista päivätoimintaa, johon omaishoitaja voi osallistua kotoa kuvapuhelimen tai vastaavan etäyhteyden kautta.

4. Omaishoitajien jaksamisen tunnistaminen

Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen palvelupolun kuvauksen tarkoituksena on helpottaa omaishoitajan tarkastukseen hakeutumista ja ammattilaisten ohjausta palveluun (Kuva 6).
Cope- indeksin käyttämisen vahvistaminen ammattilaisen keskuudessa. Cope- lomakkeen sisällyttäminen hoito-ja palveluketjuun auttaa omaishoitajaa myös itsenäisesti arvioimaan kokemaansa omaishoitotilanteen kuormitusta.
Omaishoitajien valmennuksissa huomioidaan erilaisissa elämäntilanteissa olevat omaishoitajat tarjoamalla ohjausta ja neuvontaa arjen haasteisiin. Esimerkiksi fysioterapeutit, jotka voivat jakaa tietoa apuvälineistä ja omaishoidettavan siirroista kotiympäristössä. Valmennusten toteuttaminen etäyhteydellä tai hybridisti voidaan tavoittaa isompi kuulijakunta kerralla, joten ammattilaisen työaikaa säästyy.

Liitteet

Kuva 5. Vertaistuelliset tapaamiset- ohje

Kainuun hyvinvointialueen hoito-ja palveluketjut

Kuva 6. Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastus

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

1. Omaishoidon palvelukokonaisuuden kuvaaminen hoito-ja palveluketjut sivustolle

Toimintamallin juurruttamista ja levittämistä tukevat:

Ohjevideoiden ja tiedotteiden laatiminen
Uusien työntekijöiden perehdytys ja yksikkökohtainen koulutus
Palautteen kerääminen
Digipalveluiden kehittäminen
Tarvittavat resurssit kuten ketjun omistajan nimeäminen, työryhmän jäsenet, päivittäjät
Ulkoinen ja sisäinen viestintä
Markkinointiesitteet
Organisaatioon laadittu hoito- ja palveluketjujen yhteinen työohje

2. Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Ammattilaiset, jotka ovat olleet mukana kehittämässä ohjetta, jakavat kokemuksiaan ja tietoa kokeiltujen käytäntöjen hyödyistä eteenpäin. Lisäksi organisaation johdolla on ratkaiseva rooli ohjeistuksen laajassa käyttöönotossa ja tiedon levittämisessä. Ryhmätoiminnan organisointiin tarvitaan suunnitteluaikaa ja ryhmätapaamisissa mukana olemista. Ryhmäkertoja ammattilainen voi suunnitella omien aikataulujen mukaisesti ja tarvittaessa organisointiin ottaa mukaan toisen ammattilaisen. Ohjeeseen sisällytetty vuosikello toimii konkreettisena välineenä vertaistuellisten tapaamisten suunnittelussa, käynnistämisessä ja kehittämisessä yhdessä järjestötoimijoiden kanssa.

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta

Etäpäivätoiminnan tulisi olla tavoitteellista ja omaishoitajien yksilölliset tarpeet tulisi huomioida.
Toimintakykymittarin avulla voidaan kartoittaa alkutilanne ja seurata kuntoutuksen vaikuttavuutta
Omaishoitajien yksilölliset tarpeet tulisi huomioida toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Alkukartoituksen avulla voidaan tunnistaa tuen tarpeet ja suunnitella toimintaa sen mukaan.
Tekniseen tukeen tulisi kiinnittää huomiota ennen ryhmän käynnistymistä, jotta osallistuminen olisi sujuvaa.

Liitteet

Omaishoitajuus ja palveluiden saatavuus

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palvelukokonaisuuden kuvaaminen: Omaishoidon palveluketjut on koottu yhteen paikkaan, mikä helpottaa tiedon löytämistä ja ohjausta. Tämä tukee yhdenvertaista palvelujen saatavuutta.
Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus: Kehitetty selkeä ohje ja palvelutarjotin ryhmätoiminnan käynnistämiseksi. Vertaistuki ja asiantuntijasisällöt lisäävät omaishoitajien voimavaroja.
Etäpäivätoiminta: Mahdollistaa osallistumisen kotoa, huomioi yksilölliset tarpeet ja tukee jaksamista.
Jaksamisen tunnistaminen: Cope-indeksin käyttö ja omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksista tiedottaminen edistää omaishoitajien ohjautumista tarkastuksiin.

Liitteet

Kuva 3. Iäkkäiden omaishoitajien vertaistuelliset tapaamiset- ohje

Vinkit toimintamallin soveltajille

1. Omaishoidon palvelukokonaisuuden kuvaaminen hoito-ja palveluketjut sivustolle

Valitaan kehitettävät palvelukokonaisuudet/ketjut asiakastarpeen, määrien tai prosessiongelmien perusteella
Työryhmien perustaminen yli toimialuerajojen
Kehittämiseen osallistaminen, kuten asiakkaat ja sidosryhmät
Kriittisten pisteiden kuvaaminen ja ratkaisujen etsiminen yhdessä
Toimivuuden arvioiminen, asiakaspalautteiden ja mittareiden hyödyntäminen
Sisällön säännöllinen päivittäminen
Herkästi muuttuvan tiedon välttäminen sivustolla (esim. puhelinnumerot), ohjataan tieto kyseiseen organisaatioon
Vastuuhenkilöiden ja päivittäjien nimeäminen
Ketjujen hyödyntäminen arjen työssä ja asiakasohjauksessa
Mietittävä useita vaihtoehtoja asiakkaiden ohjautumiseksi ketjujen sivustolle

2. Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Omaishoitajien ryhmämuotoisiin vertaistukeen perustuviin tapaamisiin kehitetty "Vertaistuelliset tapaamiset- ohje" auttaa ammattilaisia käynnistämään ryhmiä (kuva 5). Ryhmien sisältö koostuu eri asiantuntijaluennoitsijoista, joten erityisiä ryhmän ohjaustaitoja ei tarvita. Alkavan ryhmän organisoijan on hyvä tiedustella esim. kyselyllä omaishoitajien toiveita ryhmätoiminnan sisällöstä. Mukaan voi pyytää järjestötoimijoita ja muita sidosryhmiä sekä opiskelijoita. Ohje on sovellettavissa eri-ikäisille omaishoitajille ja eri kohderyhmille.

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta

Teknisten haasteiden huomioiden, osallistujien perehdyttäminen etäyhteysvälineisiin.
Osallistujien sitouttaminen: Kehitä keinoja, joilla varmistetaan omaishoitajien sitoutuminen etäpäivätoimintaan, kuten muistutukset ja henkilökohtaiset yhteydenotot.
Sisällön suunnittelu: Laadi selkeä suunnitelma etäpäivätoiminnan sisällöstä ja varasuunnitelma, jos alkuperäinen suunnitelma ei toteudu.
Osallistujien rekrytointi: Etsi aktiivisesti uusia omaishoitajia osallistumaan etäpäivätoimintaan ja käytä henkilökohtaisia yhteydenottoja rekrytoinnin tehostamiseksi.
Jatkuva kehittäminen: Pohdi ja suunnittele, miten etäpäivätoimintaa voidaan kehittää jatkossa, erityisesti huomioiden iäkkäiden omaishoitajien tarpeet ja toiveet.
Toiminnan vaikuttavuus: Ohjaajien kouluttaminen omaishoitajuuden erityispiirteisiin, toimintakykymittareiden käyttäminen ja ryhmätapaamisten tavoitteellisuus.

Liitteet ja linkit

Markup - Methods info - Realise and understand

VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Imagine and try

VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Describe and share

VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Kehittämisen vaihe

Valmis

Markup - Development phase info

Merkitse valmiiksi

Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.