Omaishoidon kehittäminen Kainuun hyvinvointialueella (RRP,P4,I1)
Mallissa kiinnitetään huomiota omaishoitajien jaksamisen tunnistamiseen , oikea-aikaisiin palveluihin pääsemisen ja varhaisen tuen edistämiseen.
Valtakunnallisten ja alueella tehtyjen selvitysten perusteella pandemian vaikutukset kohdistuvat omaishoitajien jaksamiseen. Koronapandemia on vaikuttanut palvelujen kuten kotiin tarjottavaan apuun, tukipalveluiden ja lyhytaikaishoitopaikkojen saatavuuteen. Koronapandemian aikana omaistaan ja läheistään hoitavien on pitänyt selviytyä poikkeusolon aikana monesti yksin eikä tarvittavaa neuvontaa ja ohjausta ole ollut saatavilla. Kestävän kasvun Kainuu II- hankkeessa edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien erityisryhmien palveluita. Kainuun hyvinvointialueella kaikkien ikäryhmien omaishoito keskittyy sosiaali- ja perhepalvelujen toiminta-alueelle. Kehittämisen toimenpiteet kohdennetaan Kainuun hyvinvointialueen järjestelmäsuunnitelman linjausten mukaisesti palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
Kuva
Kehittämistä varten on muodostettu yhteiskehittämisen työryhmä, jossa mukana ovat Kainuun hyvinvointialueen sosiaali- ja perhepalveluiden ikäihmisten ja vammaispalvelujen sosiaaliohjaajia ja johtavia sosiaalityöntekijöitä sekä hankkeen suunnittelija. Kehittämiseen pyydetään mukaan omaishoitajia ja järjestöjen toimijoita sekä ammattilaisia Kainuun hyvinvointialueen eri toimialueilta kehittämisen eri vaiheissa.
Suunniteltujen toimenpiteiden tarkoituksena on, että omaishoitajat ohjautuvat oikea-aikaisesta palveluiden piiriin ja saavat tietoa oman jaksamisen tukemisen mahdollisuuksista sekä neuvoa omaehtoiseen terveyden edistämiseen.
Kehittämisen aikana arviointia seuraavista mittareista ei päästy yhteiseen ymmärrykseen. Omaishoitajien terveystarkastuksessa käyntejä tullaan jatkossa seuraamaan osana hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työtä.
Suunniteltuja toimenpiteitä ovat:
1.Kuvataan omaishoidon palvelukokonaisuus Kainuun hyvinvointialueen hoito-ja palveluketju sivustolle. Sisältää omaishoitajien terveystarkastuksen palvelupolkukuvauksen kehittämisen ja Cope- indeksin käytön vahvistamisen ammattilaisten keskuudessa
2. Kehitetään omaishoitajien hyvinvointia tukeva osallistava ryhmämuotoinen palveluohjausmalli yhdessä järjestöjen kanssa
3. luodaan malli/rakenne omaishoitajien valmennuksista
Kestävän kasvun Kainuu -hankkeen mukaan omaishoitajat kuuluvat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevaan asiakasryhmään. Koronapandemia on vaikuttanut monin eri tavoin omaishoitajien jaksamiseen. Kohderyhmään kuuluvat ne henkilöt, jotka pitävät huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä omaisestaan tai läheisestään sekä ne henkilöt, jotka eivät ole tehneet sopimusta omaishoitajuudesta hyvinvointialueen kanssa.
Kestävän kasvun Kainuun I- vaiheessa syksyllä 2022 kerättiin kyselyllä tietoa omaishoitajien jaksamisesta ja tarvittavasta tuesta, lakisääteisten palveluiden saatavuudesta korona-aikana sekä toiveita tarvittavasta tuesta jatkossa omaishoitajana toimimiseen. Kyselyyn saatiin 70 vastausta. Omaishoitajien vastauksista kävi ilmi, että eniten heidän elämäntilannettaan korona-aikana kuvasivat tunne jäämisestä yksin hoidettavan kanssa (36 vastaajaa) ja yli puolet vastaajista kokivat sosiaalisen elämän kapeutumista. Palvelut, joista omaishoitajat olisivat korona -aikana saaneet tukea olivat oman jaksamisen tukeminen, enemmän mahdollisuuksia omaishoidon vapaiden järjestämiseen, siivousapu, tiedon saanti, mahdollisuus pitää omaishoidon vapaat, yhteydenotto omatyöntekijältä tai sosiaali-ja terveysalan ammattihenkilöltä, hoidettavan terveydentilaan avun saaminen. Yhteiskehittämisen työryhmä on hyödyntänyt kyselyn tuloksia omaishoidon kehittämisessä Kestävän kasvun Kainuu II- vaiheessa.
Ensimmäisessä työpajassa käytettiin Tulevaisuusmuistelu- menetelmää, jonka avulla etsittiin uusia ideoita ja
toimintatapoja.
Työapajan ideoista valittiin useampi idea kehittämisen toimenpiteiksi:
- Edistetään oikea-aikaista palveluihin pääsyä kuvaamalla omaishoidon palvelukokonaisuus
- Edistetään varhaista tukea kehittämällä ryhmämuotoista palveluohjausta
- Tunnistetaan omaishoitajien jaksaminen vahvistamalla omaishoitajien terveystarkastuksista tiedottamista, Cope- indeksi käyttämistä tuen tarpeen tunnistamiseen
- Kehitetään uudenlainen omaishoitajien valmennusten toteuttamistapa
2. Ryhmämuotoisen palveluohjauksen kehittäminen
Hyvinvointialueen ammattilaisten ja järjestöjen edustajat kokoontuivat yhteisiin työpajoihin. Idean taustalla oli tarve syventää ymmärrystä erilaisista omaishoitotilanteista sekä kehittää ryhmätoiminnan sisältöä siten, että omaishoitajien osallisuus tulee huomioiduksi. Konkretisointi käynnistyi 1. työpajassa, jossa hyödynnettiin asiakasprofiilimenetelmää – osallistujien kokemuksia ja näkemyksiä kerättiin järjestelmällisesti, jotta ryhmätoiminnan sisältö pohjautuisi todellisiin tarpeisiin.
Kehittämisen rinnalla toteutettiin ryhmätoiminnan pilotti iäkkäille omaishoitajille, jonka avulla saatiin käytännön havaintoja ja palautetta toiminnan kehittämiseksi. Toisen työpajan pienryhmätyöskentelyssä hyödynnettiin 1. työpajan tuloksia ja kehittämisen rinnalla toteutetun ryhmätoimintaan osallistuneiden omaishoitajien kyselyn tuloksia. Idea hioutui Vertaistuellisten tapaamiset- ohjeeksi, jossa kuvataan ryhmätoiminnan edellytyksiä, tavoitteita, avainresursseja, tärkeitä yhteistyökumppaneita ja kunkin toimijan edellytyksiä ohjeen käyttämiseen. Visualisoinnissa käytettiin pohjana liiketoimintakanvaasia. Lopuksi ohjeen mukainen ryhmätoiminta pilotoitiin iäkkäille omaishoitajille. Tämä ryhmätoimintapilotti toteutettiin etäyhteydellä.
2. Ryhmämuotoisen palveluohjauksen kehittäminen
Idean testattiin iäkkäille omaishoitajille suunnatussa ryhmätoiminnassa. Omaishoitajia kutsuttiin mukaan someilmoitusten, kotihoidon ja omaishoidon työntekijöiden kautta. Idean toimivuuden testaamisessa oli mukana lähihoitajaopiskelijoita, jotka suorittivat oma asiakas tehtävää kotihoidossa toimimisen tutkinnon osassa. Lähihoitaja opiskelijat olivat pareittain omaishoitoperheissä omaishoidettavan kanssa ja näin mahdollistui omaishoitajien osallistuminen ryhmätoimintaan. Opiskelijat kysyivät ensimmäisellä kotikäynnillä osallistujien toiveita ryhmätoiminnan sisältöön. Ryhmätoimintakertoja oli kolme ja ne sisälsivät asiantuntijaluentoja aiheista mielen hyvinvointi , Kainuun hyvinvointialueen digitaaliset palvelut, apuvälineet kotona asumisen tukemiseksi. Viimeisen virkistäytymisaiheisen ryhmätoimintakerran ohjasivat lähihoitajaopiskelijat ja mukana oli myös omaishoidettavia yhdessä omaishoitajien kanssa.
Ryhmätoimintaan osallistuneiden omaishoitajien kyselyvastauksista saatiin arvokasta tietoa siitä, millaiset tekijät tukevat omaishoitajien hyvinvointia. Ryhmätoiminnassa korostui vertaisuus ja idea muokattiin Vertaistuelliset tapaamiset- ohjeeksi, jonka avulla ammattilaisen on hyvä käynnistää ryhmätapaamisia. Asiakkaiden antamat palautteet yhdessä asiakasprofiilien kanssa nostivat esiin käytännön tarpeita, toiveita ja haasteita, jotka otettiin suoraan huomioon ohjeen laatimisessa.
2. Ryhmämuotoisen palveluohjauksen kehittäminen
- Vertaistuelliset tapaamiset- ohjeen mukainen ryhmätoimintapilotti toteutettiin ikäihmisten omaishoitoon keskittyneen sosiaaliohjaajan toimesta.
- Ryhmätapaamisiin pyydettiin osallistujia kotikäynneillä ja puhelimitse.
- Etäryhmään osallistui alun perin kuusi omaishoitajaa, mutta eri tapaamisilla osallistujamäärä vaihteli.
- Ryhmä kokoontui kolme kertaa peräkkäisinä viikkoina Teams-sovelluksella ja tapaamisten kesto oli puolitoista tuntia
- Tapaamisten sisältö koostui luennoista mm. mielen hyvinvoinnista ja apuvälineistä kotona asumisen tukemisessa.
- Osallistujilta pyydettiin palautetta Forms-kyselyllä, jossa kysyttiin kokemuksia saadusta neuvonnasta ja tuesta.
2. Ryhmämuotoisen palveluohjauksen kehittäminen
Vertaistuelliset tapaamiset- ohjeen kokeilu aidossa ympäristössä ammattilaisen toimesta ja ohjeen edelleen kehittäminen toimivaksi. Osallistujilta pyydettiin palautetta Forms-kyselyllä, jossa kysyttiin kokemuksia saadusta neuvonnasta ja tuesta.
2. Ryhmämuotoisen palveluohjauksen kehittäminen
Kokeilusta saatiin arvokkaita havaintoja ryhmätoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.
- Osallistujamäärän rajaaminen enintään kahdeksaan henkilöön varmistaa tasapuolisen keskustelun ja kokemusten jakamisen ryhmässä.
- Vertaisuus on ryhmätoiminnan ydin – jokaisen osallistujan tulee saada mahdollisuus tuoda omia kokemuksiaan esiin.
- Iäkkäiden omaishoitajien digitaaliset taidot tulee kartoittaa ennen ryhmän käynnistämistä ja tarjota tarvittaessa tukea sekä opastusta laitteiden käyttöön.
- Vertaistuellisten tapaamisten järjestämisessä tulee huomioida erilaiset kokoontumisvaihtoehdot, kuten etäosallistuminen ja mahdollisuus käyttää yhteisiä tiloja esimerkiksi kylätalolla.
- Huomioidaan osallistujien tarpeiden ja taustatietojen huolellinen kartoitus ennen tapaamisten aloittamista, jolloin asiantuntijaluentoja sekä muuta sisältöä voidaan räätälöidä kohderyhmän mukaan.
- Omaishoitajien ohjautuminen ryhmään onnistuu parhaiten kasvotusten pyytämällä.
- Yhteistyön sujuvoittamiseksi ohjeeseen lisättiin vuosikello, jonka avulla hyvinvointialueen työntekijät ja järjestöjen edustajat voivat yhdessä ennakoida tulevia ryhmiä, nostaa esiin omaishoitajien tarpeita sekä tiedottaa ja motivoida omaishoitajia mukaan toimintaan. Näin mahdollistetaan toimijoiden tiiviimpi yhteistyö ja ryhmätoiminnan systemaattinen kehittäminen
- Ohjeen kokeilu alle 65- vuotiaille omaishoitajille osoitti aikaisessa vaiheessa aloitetun markkinoinnin ja sopivan ajan löytämisen tärkeyden.
- Vertaistuelliset tapaamiset- ohje ammattilaisten käyttöön
- Omaishoidon palvelukokonaisuus https://palveluketjut.kainuu.fi/
Kuva
Ammattilaiset, jotka ovat olleet mukana kehittämistyössä, jakavat kokemuksiaan ja tietoa kokeiltujen käytäntöjen hyödyistä eteenpäin. Lisäksi organisaation johdolla on ratkaiseva rooli ohjeistuksen laajassa käyttöönotossa ja tiedon levittämisessä. Ryhmätoiminnan organisointiin tarvitaan suunnitteluaikaa ja ryhmätapaamisissa mukana olemista. Ryhmäkertoja ammattilainen voi suunnitella omien aikataulujen mukaisesti ja tarvittaessa organisointiin ottaa mukaan toisen ammattilaisen. Yhteistyö järjestöjen kanssa auttaa ryhmien käynnistämistä.