Omaishoidon kehittäminen Kainuun hyvinvointialueella (RRP,P4,I1)
Mallissa kiinnitetään huomiota omaishoitajien jaksamisen tunnistamiseen , oikea-aikaisiin palveluihin pääsemisen ja varhaisen tuen edistämiseen.
Toimintamallin nimi
Mallissa kiinnitetään huomiota omaishoitajien jaksamisen tunnistamiseen , oikea-aikaisiin palveluihin pääsemisen ja varhaisen tuen edistämiseen.
Kuva
1.Omaishoidon palvelukokonaisuus https://palveluketjut.kainuu.fi/
Tietoa omaistaan tai läheistään hoitavalle. Tiedoista hyötyvät myös ne omaishoitajat, joilla ei ole sopimusta Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Kattavasti tietoa omaishoitajana toimimiseen kuten tietoa Kainuun hyvinvointialueen arkea tukevista palveluista, muiden ammattilaisten tuesta ja kotihoidosta sekä neuvoa omaishoidon tuen hakemiseen, huoli-ilmoituksen tekemiseen ja miten voi toimia kiireellisessä avun tarpeessa. Lisäksi omaishoitaja saa tietoa ystävä- ja vertaistukitoiminnasta, oman hyvinvoinnin huolehtimisesta, tulevaan varautumisesta ja taloudesta, digituesta sekä yksityisten palveluntuottajien palveluista.
2. Vertaistuelliset tapaamiset- ohje
Selkeä yhden sivun mittainen ohje ammattilaisten käyttöön ryhmätoiminnan käynnistämiseksi. Ohjeen liitteenä ns.palvelutarjotin, johon koottu eri asiantuntijatahoja helpottamaan ryhmätoiminnan sisällön suunnittelua.
3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta pilotti
Omaishoitajan tuen tarpeita huomioivaa tavoitteellista päivätoimintaa, johon omaishoitaja voi osallistua kotoa kuvapuhelimen tai vastaavan etäyhteyden kautta.
4. Omaishoitajien jaksamisen tunnistaminen
- Omaishoitajan terveystarkastuksen palvelupolun kuvauksen tarkoituksena on helpottaa omaishoitajan terveystarkastukseen hakeutumista ja ammattilaisten ohjausta palveluun (Kuva 6).
- Cope- indeksin käyttämisen vahvistaminen ammattilaisen keskuudessa. Cope- lomakkeen sisällyttäminen hoito-ja palveluketjuun auttaa omaishoitajaa myös itsenäisesti arvioimaan kokemaansa omaishoitotilanteen kuormitusta.
- Omaishoitajien valmennuksissa huomioidaan erilaisissa elämäntilanteissa olevat omaishoitajat tarjoamalla ohjausta ja neuvontaa arjen haasteisiin. Esimerkiksi fysioterapeutit, jotka voivat jakaa tietoa apuvälineistä ja omaishoidettavan siirroista kotiympäristössä. Valmennusten toteuttaminen etäyhteydellä tai hybridisti voidaan tavoittaa isompi kuulijakunta kerralla, joten ammattilaisen työaikaa säästyy.
Valtakunnallisten ja alueella tehtyjen selvitysten perusteella pandemian vaikutukset kohdistuvat omaishoitajien jaksamiseen. Koronapandemia on vaikuttanut palvelujen kuten kotiin tarjottavaan apuun, tukipalveluiden ja lyhytaikaishoitopaikkojen saatavuuteen. Koronapandemian aikana omaistaan ja läheistään hoitavien on pitänyt selviytyä poikkeusolon aikana monesti yksin eikä tarvittavaa neuvontaa ja ohjausta ole ollut saatavilla. Kestävän kasvun Kainuu II- hankkeessa edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien erityisryhmien palveluita. Kainuun hyvinvointialueella kaikkien ikäryhmien omaishoito keskittyy sosiaali- ja perhepalvelujen toiminta-alueelle. Kehittämisen toimenpiteet kohdennetaan Kainuun hyvinvointialueen järjestelmäsuunnitelman linjausten mukaisesti palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
Kestävän kasvun Kainuu -hankkeen mukaan omaishoitajat kuuluvat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevaan asiakasryhmään. Koronapandemia on vaikuttanut monin eri tavoin omaishoitajien jaksamiseen. Kohderyhmään kuuluvat ne henkilöt, jotka pitävät huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä omaisestaan tai läheisestään sekä ne henkilöt, jotka eivät ole tehneet sopimusta omaishoitajuudesta hyvinvointialueen kanssa.
Kestävän kasvun Kainuun I- vaiheessa syksyllä 2022 kerättiin kyselyllä tietoa omaishoitajien jaksamisesta ja tarvittavasta tuesta, lakisääteisten palveluiden saatavuudesta korona-aikana sekä toiveita tarvittavasta tuesta jatkossa omaishoitajana toimimiseen. Kyselyyn saatiin 70 vastausta. Omaishoitajien vastauksista kävi ilmi, että eniten heidän elämäntilannettaan korona-aikana kuvasivat tunne jäämisestä yksin hoidettavan kanssa (36 vastaajaa) ja yli puolet vastaajista kokivat sosiaalisen elämän kapeutumista. Palvelut, joista omaishoitajat olisivat korona -aikana saaneet tukea olivat oman jaksamisen tukeminen, enemmän mahdollisuuksia omaishoidon vapaiden järjestämiseen, siivousapu, tiedon saanti, mahdollisuus pitää omaishoidon vapaat, yhteydenotto omatyöntekijältä tai sosiaali-ja terveysalan ammattihenkilöltä, hoidettavan terveydentilaan avun saaminen. Yhteiskehittämisen työryhmä on hyödyntänyt kyselyn tuloksia omaishoidon kehittämisessä Kestävän kasvun Kainuu II- vaiheessa.
1. Omaishoidon hoito-ja palveluketjun kehittäminen
Toimintamallin juurruttamista ja levittämistä tukevat:
- Ohjevideoiden ja tiedotteiden laatiminen
- Uusien työntekijöiden perehdytys ja yksikkökohtainen koulutus
- Palautteen kerääminen
- Digipalveluiden kehittäminen
- Tarvittavat resurssit kuten ketjun omistajan nimeäminen, työryhmän jäsenet, päivittäjät
- Ulkoinen ja sisäinen viestintä
- Markkinointiesitteet
- Organisaatioon laadittu hoito- ja palveluketjujen yhteinen työohje
2. Ryhmämuotoisen palveluohjauksen kehittäminen
Ammattilaiset, jotka ovat olleet mukana kehittämässä ohjetta, jakavat kokemuksiaan ja tietoa kokeiltujen käytäntöjen hyödyistä eteenpäin. Lisäksi organisaation johdolla on ratkaiseva rooli ohjeistuksen laajassa käyttöönotossa ja tiedon levittämisessä. Ryhmätoiminnan organisointiin tarvitaan suunnitteluaikaa ja ryhmätapaamisissa mukana olemista. Ryhmäkertoja ammattilainen voi suunnitella omien aikataulujen mukaisesti ja tarvittaessa organisointiin ottaa mukaan toisen ammattilaisen. Ohjeeseen sisällytetty vuosikello toimii konkreettisena välineenä vertaistuellisten tapaamisten suunnittelussa, käynnistämisessä ja kehittämisessä yhdessä järjestötoimijoiden kanssa.
3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta
- Etäpäivätoiminnan tulisi olla tavoitteellista ja omaishoitajien yksilölliset tarpeet tulisi huomioida.
- Toimintakykymittarin avulla voidaan kartoittaa alkutilanne ja seurata kuntoutuksen vaikuttavuutta
- Omaishoitajien yksilölliset tarpeet tulisi huomioida toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
- Alkukartoituksen avulla voidaan tunnistaa tuen tarpeet ja suunnitella toimintaa sen mukaan.
- Tekniseen tukeen tulisi kiinnittää huomiota ennen ryhmän käynnistymistä, jotta osallistuminen olisi sujuvaa.
Kansikuva
