Omaishoitajien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, Kainuun hyvinvointialue (RRP,P4,I1)

Luotu 22.12.2022
Omaishoitajien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, Kainuun hyvinvointialue (RRP,P4,I1)
Omaishoitajien osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, Kainuun hyvinvointialue (RRP,P4,I1)

Tiivistelmä

1.Omaishoidon palvelukokonaisuus https://palveluketjut.kainuu.fi/

Tietoa omaistaan tai läheistään hoitavalle. Tiedoista hyötyvät myös ne omaishoitajat, joilla ei ole sopimusta Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Kattavasti  tietoa omaishoitajana toimimiseen kuten, Kainuun hyvinvointialueen arkea tukevista palveluista, muiden ammattilaisten tuesta ja kotihoidosta sekä ohjeita omaishoidon tuen hakemiseen, huoli-ilmoituksen tekemiseen ja miten voi toimia kiireellisessä avun tarpeessa.  Lisäksi omaishoitaja saa  tietoa ystävä- ja vertaistukitoiminnasta, oman hyvinvoinnin huolehtimisesta, tulevaan varautumisesta ja taloudesta, digituesta sekä yksityisten palveluntuottajien palveluista.

2. Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Kehittämisen tuloksena laadittiin selkeä yhden sivun mittainen Vertaistuelliset tapaamiset - ohje ammattilaisten käyttöön ryhmätoiminnan käynnistämiseksi. Ohjeen liitteenä ns. palvelutarjotin, johon koottu eri asiantuntijatahoja  helpottamaan ryhmätoiminnan sisällön suunnittelua. 

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta 

Omaishoitajan tuen tarpeita huomioivaa tavoitteellista päivätoimintaa, johon omaishoitaja voi osallistua kotoa kuvapuhelimen tai vastaavan etäyhteyden kautta. 

4. Omaishoitajien jaksamisen tunnistaminen

  • Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen palvelupolun kuvauksen tarkoituksena on helpottaa omaishoitajan tarkastukseen hakeutumista ja ammattilaisten ohjausta palveluun (Kuva 6).
  • Cope- indeksin käyttämisen vahvistaminen ammattilaisen keskuudessa. Cope- lomakkeen sisällyttäminen hoito-ja palveluketjuun auttaa omaishoitajaa myös itsenäisesti arvioimaan kokemaansa omaishoitotilanteen kuormitusta.
  • Omaishoitajien valmennuksissa huomioidaan erilaisissa elämäntilanteissa olevat omaishoitajat tarjoamalla ohjausta ja neuvontaa arjen haasteisiin. Esimerkiksi fysioterapeutit, jotka voivat jakaa tietoa apuvälineistä ja omaishoidettavan siirroista kotiympäristössä. Valmennusten toteuttaminen etäyhteydellä  tai hybridisti voidaan tavoittaa isompi kuulijakunta kerralla, joten ammattilaisen työaikaa säästyy. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Ikäihmiset
Kehitysvammaiset, vammaiset
Omaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

NextGeneration

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Valtakunnallisten ja alueella tehtyjen selvitysten perusteella koronapandemian vaikutukset kohdistuivat omaishoitajien jaksamiseen. Koronapandemia on vaikuttanut palvelujen kuten kotiin tarjottavaan apuun, tukipalveluiden ja lyhytaikaishoitopaikkojen saatavuuteen.  Koronapandemian aikana omaistaan ja läheistään hoitavien on pitänyt selviytyä poikkeusolojen aikana monesti yksin eikä tarvittavaa neuvontaa ja ohjausta ole ollut saatavilla. Kestävän kasvun Kainuu II - hankkeessa edistetään heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien erityisryhmien palveluita.  Kainuun hyvinvointialueella kaikkien ikäryhmien omaishoito keskittyy sosiaali- ja perhepalvelujen toiminta-alueelle. Kehittämisen toimenpiteet kohdennetaan Kainuun hyvinvointialueen järjestelmäsuunnitelman linjausten mukaisesti palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä digitaalisten palveluiden kehittämiseen.

 

 

 

  • Tarvitaan toimintatapoja, jotka kannustavat omaistaan ja läheistään hoitavia itse toimimaan oman hyvinvointinsa ja terveytensä puolesta
  • Tarvitaan omaishoitajien luottamusta palveluihin
  • Tarvitaan eri ammattiryhmien yhteistä toimintaa omaishoitajien hyvinvoinnin edistämiseksi
  • Tarvitaan menetelmiä tuen tarpeen tunnistamiseen
  • Tarvitaan tiedon vientiä paikkoihin, joilla edistetään oikea-aikaista palveluihin hakeutumista
  • Tarvitaan tietoa ja palveluita, joilla omaishoitajat selviytyvät kriisitilanteissa
  • Tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla tuetaan monialaisten palveluiden löydettävyyttä ja yhdenvertaista saavutettavuutta
  • Tarvitaan ennaltaehkäiseviä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja tukemaan yhteisöllisyyttä, arkea ja sosiaalisia suhteita
  • Tarvitaan selkeää tietoa erilaisista tuen muodoista 

 

Kestävän kasvun Kainuu -hankkeen mukaan omaishoitajat kuuluvat heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevaan asiakasryhmään. Koronapandemia on vaikuttanut monin eri tavoin omaishoitajien jaksamiseen. Kohderyhmään kuuluvat ne henkilöt, jotka pitävät huolta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyneestä omaisestaan tai läheisestään sekä ne henkilöt, jotka eivät ole tehneet sopimusta omaishoitajuudesta hyvinvointialueen kanssa. 

Kestävän kasvun Kainuun I- vaiheessa syksyllä 2022 kerättiin kyselyllä tietoa omaishoitajien jaksamisesta ja tarvittavasta tuesta, lakisääteisten palveluiden saatavuudesta korona-aikana sekä toiveita tarvittavasta tuesta jatkossa omaishoitajana toimimiseen.  Kyselyyn saatiin 70 vastausta. Omaishoitajien vastauksista kävi ilmi, että eniten heidän  elämäntilannettaan korona-aikana kuvasivat tunne jäämisestä yksin hoidettavan kanssa (36 vastaajaa) ja yli puolet vastaajista kokivat sosiaalisen elämän kapeutumista. Palvelut, joista omaishoitajat olisivat korona -aikana saaneet tukea olivat oman jaksamisen tukeminen, enemmän mahdollisuuksia omaishoidon vapaiden järjestämiseen, siivousapu, tiedon saanti, mahdollisuus pitää omaishoidon vapaat, yhteydenotto omatyöntekijältä tai sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöltä, hoidettavan terveydentilaan avun saaminen. Yhteiskehittämisen työryhmä on hyödyntänyt kyselyn tuloksia omaishoidon kehittämisessä Kestävän kasvun Kainuu II- vaiheessa. 

 

Kuva 1. Kehittämisen lähtökohtana olevia tarpeita
Kuva 1. Kehittämisen lähtökohtana olevia tarpeita
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Suunniteltujen toimenpiteiden tarkoituksena on, että omaishoitajat ohjautuvat oikea-aikaisesta palveluiden piiriin ja saavat tietoa oman jaksamisen tukemisen mahdollisuuksista sekä neuvoa omaehtoiseen terveyden edistämiseen. 

 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Kohderyhmän kokemukset saadusta palvelusta, ohjauksesta, neuvonnasta. Omaishoitajien terveystarkastuksessa käyntejä tullaan jatkossa seuraamaan osana hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen työtä. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

1. Omaishoidon palvelukokonaisuuden kuvaaminen  hoito-ja palveluketjut sivustolle

Toimintamallin juurruttamista ja levittämistä tukevat: 

  • Ohjevideoiden ja tiedotteiden laatiminen
  • Uusien työntekijöiden perehdytys ja yksikkökohtainen koulutus
  • Palautteen kerääminen
  • Digipalveluiden kehittäminen
  • Tarvittavat resurssit kuten ketjun omistajan nimeäminen, työryhmän jäsenet, päivittäjät
  • Ulkoinen ja sisäinen viestintä
  • Markkinointiesitteet
  • Organisaatioon laadittu hoito- ja palveluketjujen yhteinen työohje

2.  Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Ammattilaiset, jotka ovat olleet mukana kehittämässä ohjetta, jakavat kokemuksiaan ja tietoa kokeiltujen käytäntöjen hyödyistä eteenpäin. Lisäksi organisaation johdolla on ratkaiseva rooli ohjeistuksen laajassa käyttöönotossa ja tiedon levittämisessä. Ryhmätoiminnan organisointiin tarvitaan suunnitteluaikaa ja ryhmätapaamisissa mukana olemista. Ryhmäkertoja ammattilainen voi suunnitella omien aikataulujen mukaisesti ja tarvittaessa organisointiin ottaa mukaan toisen ammattilaisen.  Ohjeeseen sisällytetty vuosikello toimii konkreettisena välineenä  vertaistuellisten tapaamisten suunnittelussa, käynnistämisessä ja kehittämisessä yhdessä järjestötoimijoiden kanssa.

 3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta 

  • Etäpäivätoiminnan tulisi olla tavoitteellista ja omaishoitajien yksilölliset tarpeet tulisi huomioida.
  • Toimintakykymittarin avulla voidaan kartoittaa alkutilanne ja seurata kuntoutuksen vaikuttavuutta
  • Omaishoitajien yksilölliset tarpeet tulisi huomioida toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
  • Alkukartoituksen avulla voidaan tunnistaa tuen tarpeet ja suunnitella toimintaa sen mukaan.
  • Tekniseen tukeen tulisi kiinnittää huomiota ennen ryhmän käynnistymistä, jotta osallistuminen olisi sujuvaa.
Omaishoitajuus ja palveluiden saatavuus
Palveluiden salatut säikeet

Toimintamallin ydinsisältö

1.Omaishoidon palvelukokonaisuus https://palveluketjut.kainuu.fi/

Tietoa omaistaan tai läheistään hoitavalle. Tiedoista hyötyvät myös ne omaishoitajat, joilla ei ole sopimusta Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Kattavasti  tietoa omaishoitajana toimimiseen kuten, Kainuun hyvinvointialueen arkea tukevista palveluista, muiden ammattilaisten tuesta ja kotihoidosta sekä ohjeita omaishoidon tuen hakemiseen, huoli-ilmoituksen tekemiseen ja miten voi toimia kiireellisessä avun tarpeessa.  Lisäksi omaishoitaja saa  tietoa ystävä- ja vertaistukitoiminnasta, oman hyvinvoinnin huolehtimisesta, tulevaan varautumisesta ja taloudesta, digituesta sekä yksityisten palveluntuottajien palveluista.

2. Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Kehittämisen tuloksena laadittiin selkeä yhden sivun mittainen Vertaistuelliset tapaamiset - ohje ammattilaisten käyttöön ryhmätoiminnan käynnistämiseksi. Ohjeen liitteenä ns. palvelutarjotin, johon koottu eri asiantuntijatahoja  helpottamaan ryhmätoiminnan sisällön suunnittelua. 

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta 

Omaishoitajan tuen tarpeita huomioivaa tavoitteellista päivätoimintaa, johon omaishoitaja voi osallistua kotoa kuvapuhelimen tai vastaavan etäyhteyden kautta. 

4. Omaishoitajien jaksamisen tunnistaminen

  • Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen palvelupolun kuvauksen tarkoituksena on helpottaa omaishoitajan tarkastukseen hakeutumista ja ammattilaisten ohjausta palveluun (Kuva 6).
  • Cope- indeksin käyttämisen vahvistaminen ammattilaisen keskuudessa. Cope- lomakkeen sisällyttäminen hoito-ja palveluketjuun auttaa omaishoitajaa myös itsenäisesti arvioimaan kokemaansa omaishoitotilanteen kuormitusta.
  • Omaishoitajien valmennuksissa huomioidaan erilaisissa elämäntilanteissa olevat omaishoitajat tarjoamalla ohjausta ja neuvontaa arjen haasteisiin. Esimerkiksi fysioterapeutit, jotka voivat jakaa tietoa apuvälineistä ja omaishoidettavan siirroista kotiympäristössä. Valmennusten toteuttaminen etäyhteydellä  tai hybridisti voidaan tavoittaa isompi kuulijakunta kerralla, joten ammattilaisen työaikaa säästyy. 
Kuva 5. Vertaistuelliset tapaamiset- ohje
Kuva 5. Vertaistuelliset tapaamiset- ohje
Kainuun hyvinvointialueen hoito- ja palveluketjut
Kuva 6. Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastus
Kuva 6. Omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastus

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • Palvelukokonaisuuden kuvaaminen: Omaishoidon palveluketjut on koottu yhteen paikkaan, mikä helpottaa tiedon löytämistä ja ohjausta. Tämä tukee yhdenvertaista palvelujen saatavuutta.
  • Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus: Kehitetty selkeä ohje ja palvelutarjotin ryhmätoiminnan käynnistämiseksi. Vertaistuki ja asiantuntijasisällöt lisäävät omaishoitajien voimavaroja.
  • Etäpäivätoiminta: Mahdollistaa osallistumisen kotoa, huomioi yksilölliset tarpeet ja tukee jaksamista.
  • Jaksamisen tunnistaminen: Cope-indeksin käyttö ja  omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksista tiedottaminen edistää omaishoitajien ohjautumista tarkastuksiin. 
Kuva 3. Iäkkäiden omaishoitajien vertaistuelliset tapaamiset- ohje

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

1. Omaishoidon palvelukokonaisuuden kuvaaminen hoito-ja palveluketjut sivustolle

  • Valitaan kehitettävät palvelukokonaisuudet/ketjut asiakastarpeen, määrien tai prosessiongelmien perusteella
  • Työryhmien perustaminen yli toimialuerajojen
  • Kehittämiseen osallistaminen,  kuten  asiakkaat ja sidosryhmät
  • Kriittisten pisteiden kuvaaminen ja ratkaisujen etsiminen yhdessä
  • Toimivuuden arvioiminen, asiakaspalautteiden ja mittareiden hyödyntäminen
  • Sisällön säännöllinen päivittäminen
  • Herkästi muuttuvan tiedon välttäminen sivustolla (esim. puhelinnumerot), ohjataan tieto kyseiseen organisaatioon
  • Vastuuhenkilöiden ja päivittäjien nimeäminen
  • Ketjujen hyödyntäminen arjen työssä ja asiakasohjauksessa
  • Mietittävä useita vaihtoehtoja asiakkaiden ohjautumiseksi ketjujen sivustolle

2.  Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus

Omaishoitajien ryhmämuotoisiin vertaistukeen perustuviin tapaamisiin kehitetty "Vertaistuelliset tapaamiset- ohje" auttaa ammattilaisia käynnistämään ryhmiä (kuva 5).  Ryhmien sisältö koostuu eri asiantuntijaluennoitsijoista, joten erityisiä ryhmän ohjaustaitoja ei tarvita. Alkavan ryhmän organisoijan on hyvä tiedustella esim. kyselyllä omaishoitajien toiveita ryhmätoiminnan sisällöstä. Mukaan voi pyytää järjestötoimijoita ja muita sidosryhmiä sekä opiskelijoita. Ohje on sovellettavissa eri-ikäisille omaishoitajille ja eri kohderyhmille. 

3. Iäkkäiden omaishoitajien etäpäivätoiminta 

  • Teknisten haasteiden huomioiden, osallistujien perehdyttäminen etäyhteysvälineisiin.
  • Osallistujien sitouttaminen: Kehitä keinoja, joilla varmistetaan omaishoitajien sitoutuminen etäpäivätoimintaan, kuten muistutukset ja henkilökohtaiset yhteydenotot.
  • Sisällön suunnittelu: Laadi selkeä suunnitelma etäpäivätoiminnan sisällöstä ja varasuunnitelma, jos alkuperäinen suunnitelma ei toteudu.
  • Osallistujien rekrytointi: Etsi aktiivisesti uusia omaishoitajia osallistumaan etäpäivätoimintaan ja käytä henkilökohtaisia yhteydenottoja rekrytoinnin tehostamiseksi.
  • Jatkuva kehittäminen: Pohdi ja suunnittele, miten etäpäivätoimintaa voidaan kehittää jatkossa, erityisesti huomioiden iäkkäiden omaishoitajien tarpeet ja toiveet. 

  • Toiminnan vaikuttavuus: Ohjaajien kouluttaminen omaishoitajuuden erityispiirteisiin, toimintakykymittareiden käyttäminen ja ryhmätapaamisten tavoitteellisuus. 

     

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kainuun hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kainuun hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kainuun hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)