Omalääkärimalli, Päijät-Häme (RRP, P4, I1)
Omalääkärimallissa tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta nimeämällä asiakkaille omahoitaja ja omalääkäri, jotka ensisijaisesti hoitavat asiakkaan kiireettömät hoidon tarpeet.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.
Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin
- Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
- Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
- Kuolleisuuden pienentymiseen.
- Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
- Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
- Potilasturvallisuuden parantumiseen.
- Asiakas- ja potilastyytyväisyyden lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee.
Päijät-Hämeen hyvinvointialueen palvelustrategian tavoitteet
- Vaikuttavat, kustannustehokkaat ja saavutettavat palvelut sekä erinomainen asiakaskokemus
- Saavutettu asema alan parhaana julkisena työpaikkana
- Luottamuksen avulla rakennettu, sujuva yhteistyö alueen kuntien, yhteisöjen ja valtionhallinnon kanssa - asukkaiden parhaaksi
Hoidon jatkuvuusmalli, Päijät-Häme (RRP4) hankesuunnitelman tavoitteet ja mittarit
- Hoidon jatkuvuuden parantuminen
- COC-indeksi: lääkäri- ja hoitajakäynnit 0,5
- Asikkala (2023): Lääkärit 0,26 / hoitajat 0,19
- Heinola (2023): Lääkärit 0,23 / hoitajat 0,12
- Hollola (2023): Lääkärit 0,22 / hoitajat 0,17
- Orimattila (2023): Lääkärit 0,30 / hoitajat 0,14
- Padasjoki (2023): Lääkärit 0,56 / hoitajat 0,23
- Omalääkäri potilaiden terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä 70%
- Ei vielä lukuja tietyltä potilasryhmältä
- COC-indeksi: lääkäri- ja hoitajakäynnit 0,5
- Hoidon jatkuvuuden vaikuttavuuden parantuminen
- Valtimo- ja sokeritautipotilaiden hoitotasapaino (verenpaine, HbA1c, LDL) viitearvojen mukainen
- Hankeaikana ei välttämättä ehditä näkemään näissä muutoksia
- Valtimo- ja sokeritautipotilaiden hoitotasapaino (verenpaine, HbA1c, LDL) viitearvojen mukainen
- Hoidon saatavuuden parantuminen
- THL:n kiireettömän hoidon hoitoon pääsy 7 vuorokauden sisällä toteutuu 80%
- Asikkala (9/24): 85,10%
- Heinola (9/24): 66,30%
- Hollola (9/24): 59,90%
- Orimattila (9/24): 53,10%
- Padasjoki (9/24): 86,30%
- THL:n kiireettömän hoidon hoitoon pääsy 7 vuorokauden sisällä toteutuu 80%
- Asiakaskokemuksen parantuminen
- ROIDU (NPS >30)
- Henkilöstökokemuksen parantuminen
- ROIDU (eNPS=20)
Henkilöstön osallistaminen kehittämistyöhön on aiemmin vaikuttanut yksikön resurssiin negatiivisesti, jonka vuoksi henkilöstöä ei olla voitu osallistaa kehittämistyöhön toivotulla tavalla. Liikkuvan sote-keskuksen henkilöstön avulla vakituista henkilökuntaa pystytään osallistamaan tehokkaammin kehittämistyöhön ja liikkuvan sote-keskuksen henkilöstö paikkaa yksikköön muodostunutta resurssivajetta.
Projektipäällikkö, projektisuunnittelija ja asiantuntija. Sote-keskuksittain nimetty kehittäjätiimin hoitaja ja lääkäri. Lisäksi osastonhoitajat ja ylilääkärit aktiivisesti kehittämisessä mukana.
- Oman tuotannon sote-keskuksien asiakkaille nimetään omahoitaja ja omalääkäri
- Terveys- ja hoitosuunnitelmien parempi hyödyntäminen asiakkaiden hoidossa (omalääkärimallin potilaille tavoitteena 70% tehtynä)
- Hoidon jatkuvuuden parantuminen
- Hoidon saatavuuden parantuminen
- Asiakaskokemuksen parantuminen
- Henkilöstökokemuksen parantuminen
- Omalääkärimallin juurruttaminen pysyväksi toimintamalliksi
- Omahoitaja ja -lääkäri merkintöjen määrät potilastietojärjestelmässä
- Terveys- ja hoitosuunnitelmien määrä
- Hoidon jatkuvuuden seuranta: COC-indeksi, UPC, (SLICC ja OPR)
- Hoitoon pääsy tieto 7vrk sisällä (PowerBi raportti)
- Henkilöstökokemuksen mittaaminen säännöllisillä työtyytyväisyyskyselyillä
- Asiakaskokemusta mitataan NPS tekstiviesti kyselyllä
- Esihenkilöiden sitoutuminen ja muutoksen johtaminen
- Henkilöstön vakuuttaminen uudesta toimintamallista, muutosvastarinnan selättäminen
- Henkilöstön aktiivinen osallistaminen kehittämistyöhön
- Omahoitaja ja -lääkäri merkintöjen aktiivinen lisääminen potilastietojärjestelmään
- Asiakkaiden asioiden ohjaaminen aktiivisesti nimetyille omahoitajille ja omalääkäreille
- Aktiivinen terveys- ja hoitosuunnitelmien teko omalääkärimallin potilaille
- Omalääkärimallin juurruttaminen vuoden 2025 aikana pysyväksi toimintamalliksi
Päijät-Hämeessä omalääkärimallia ei lähdetty toteuttamaan jakamalla koko oman tuotannon sote-keskuksien väestöä omahoitajille ja omalääkäreille. Hankkeen alussa kartoitettiin vaikuttavimmat potilasryhmät, jotka hyötyisivät eniten hoidon jatkuvuuden parantumisesta. Ensimmäiseksi omalääkärimallin potilasryhmäksi valittiin paljon palveluita käyttävät asiakkaat eli asiakkaat, jotka ovat käyneet viimeisen vuoden aikana yli 8 kertaa lääkärin kiire- tai kiireettömällä vastaanotolla.
Seuraava potilasryhmä nousi lääkäreiden toiveesta. Toisena potilasryhmänä omalääkärimalliin otettiin mukaan diabeetikot ja iskeemistä sydänsairautta sairastavat henkilöt (tähän voisi lisätä ihan diagnoosit)
Hoitajien toiveesta kolmantena potilasryhmänä lähdettiin kartoittamaan takaisinsoittojärjestelmään paljon soittavia asiakkaita. Paljon soittavalla asiakkaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä 5 tai useammin kuukauden aikana soittaneita asiakkaita.
Tämän lisäksi hoitajat ja lääkärit voivat lisätä asiakkaan manuaalisesti omalääkärimallin potilaaksi, jos ammattilainen havaitsee, että asiakas tästä hyötyy syystä tai toisesta.