Päijät-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Päijät-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

https://paijat-sote.fi/sote-uudistus/

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Kokonaisuuden nimi
Päijät-Häme: Tulevaisuuden sote-keskus
Lyhyt kuvaus

Päijät-Hämeen hankekokonaisuus Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. 

Hankkeessa kehitetään perustason sosiaali- ja terveyspalveluja Päijät-Hämeen maakunnan alueella Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen myötä maakunnassa valmistellaan ja otetaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus, jossa asiakas saa tarvitsemansa avun sujuvasti yhdellä yhteydenotolla.

Kansallinen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma Innokylässä

https://paijat-sote.fi/sote-uudistus/

Kokonaisuuden tarkoitus ja tavoitteet

Päijät-Hämeen alueella sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannustehokkuus ja vaikuttavuus eivät ole riittävällä tasolla suhteessa kuntien maksukykyyn – palvelutuotannon nykytilanne on kestämätön. Palveluita tuotetaan demografisesti erityisen haastavassa ympäristössä. Alueen tunnusmerkkejä ovat maan keskiarvoa heikompi huoltosuhde, jonkin verran matalampi koulutustaso, korkeampi työttömyys sekä heikompi yleinen terveystilanne.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY) sote-keskus -hankkeen tavoitteet perustuvat, yhtymässä jo käynnissä olevan, muutosohjelman kehityskärjen 3 Tasapainoinen ja kustannustehokas palvelurakenne tulosalueisiin.  Tavoitteissa on huomioitu myös Päijät-Hämeen palveluverkkoa koskevat linjaukset. Muutosohjelman mukaisesti tavoitteita läpileikkaavina perusteemoina ovat asiakaskokemus ja palveluiden laatu. Tavoitteet sopivat myös hallituksen sote-keskus-ohjelman hyötytavoitteisiin.

1) Yhdenmukaiset sote-keskuspalvelut, jotka toimivat maakunnallisena kokonaisuutena, 2) Tasapainoinen palvelurakenne, 3) Kustannustehokas palvelurakenne

Toimiaika

2020-2022

Toimijat

Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeen työntekijät:

projektipäällikkö Pertti Sopanen

projektisuunnittelija Katri Nousiainen

palvelumuotoilija Eili Ikonen

asiantuntijalääkäri Niko Korpi

asiantuntijalääkäri Anniina Malava

asiantuntijasosiaalityöntekijä Mark Hovi

asiantuntijasairaanhoitaja Salla Huuhka

Lape-asiantuntija Elina Vesterinen

Moniapalveluasiakkaan ja asiakasohjaus: Marjo Lepistö ja Tuula Häyrinen 

Farmaseutti Päivi Hettula

Suuhygienisti Tuire Kolehmainen

Asiantuntijahammaslääkäri Anni Halonen

Teemme henkilöstölähtöistä kehittämistyötä. Henkilöstöä osallistetaan kehittämiseen runsaasti ja esimiehet sekä ylempi johto sitoutetaan toteuttamaan kanssamme muutosta. Tulemme tekemään yhteistyötä paljon eri ammattilaisten ja kokemusasiantuntijoiden kanssa, unohtamatta kuntalaisia. 

Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitetiedostot ja linkit
Yhteyshenkilön nimi
Sopanen Pertti (projektipäällikkö), Nousiainen Katri (projektisuunnittelija)
Yhteyshenkilön organisaatio
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä PHHYKY (sairaanhoitopiiri)
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
katri.nousiainen@phhyky.fi

Luotu

30.06.2020

Viimeksi muokattu

29.04.2021
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päijät-Hämeen alueen väestön palveluntarpeen kehittyminen sekä huoltosuhteen heikentämä kuntien rahoitusasema vaativat merkittäviä muutoksia alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamiseen.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän nykyinen sote-keskusmalli ja avopalvelujen palveluverkko uudistetaan, jotta ne luovat edellytykset saavuttaa yhtymän strateginen päätavoite: muodostaa Päijät-Hämeeseen asukkaiden palvelutarvetta vastaava, kustannustehokas ja vaikuttava palvelutuotanto, joka on omistajakuntien maksukyvyn mukainen.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhtymässä on laadittu muutosohjelma, jonka yksi tulosalue yhdessä yhtymän palveluverkkosuunnitelman kanssa tähtää laaja-alaisen, digitaalisia kanavia hyödyntävän sote-keskusmallin käyttöönottoon maakunnassa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke (sote-keskushanke) toteuttaa tätä tehtävää osana muutosohjelmaa.

Päämäärä ja päätavoite

PHHYKY:n sote-keskus-hankkeen tavoitteet perustuvat käynnissä olevan muutosohjelman kehityskärjen 3 Tasapainoinen ja kustannustehokas palvelurakenne tulosalueisiin.  Tavoitteissa on huomioitu myös Päijät-Hämeen palveluverkkoa koskevat linjaukset. Muutosohjelman mukaisesti tavoitteita läpileikkaavina perusteemoina ovat asiakaskokemus ja palveluiden laatu. Tavoitteet sopivat myös hallituksen sote-keskus-ohjelman hyötytavoitteisiin.

1) Yhdenmukaiset sote-keskuspalvelut, jotka toimivat maakunnallisena kokonaisuutena, 2) Tasapainoinen palvelurakenne, 3) Kustannustehokas palvelurakenne

Sote-keskushankkeelle on asetettu prosessitavoitteita, joilla kuvataan niitä muutoksia tai työvaiheita, mitä hankkeessa täytyy tehdä ohjelman lopullisten päämäärien (ts. hyötytavoitteiden) saavuttamiseksi. Sote-keskushankkeen osalta vuoden 2020 tärkeimmät prosessitavoitteet ovat muodostaa yhteinen käsitys Päijät-Hämeen maakunnallisesta sote-keskusmallista osana palveluverkkoa, suunnitella sote-keskuskonsepti ja määritellä sote-keskuksen ydintiimin toimintamalli.
Vuonna 2021 keskitytään toimenpiteiden varsinaiseen toteutukseen ja muutosten toimeenpanoon sekä uusien suunniteltujen toimintamallien pilotointiin. 
Vuoden 2022 prosessitavoite on vakiinnuttaa toimiviksi todetut toimintamallit laajemmin käyttöön koko maakunnan tasolla. Digitaalisia palvelukanavia ja ratkaisuja suunnitellaan toiminnan suunnittelun rinnalla siten, että niitä saadaan otettua käyttöön laaja-alaisesti palvelemaan koko sote- toimintakenttää. Tavoitteena on, että yhä suurempi osa asiakkaista on omaksunut uusien palvelukanavien käytön vuoden 2022 loppuun mennessä.

Tavoiteltavat tulokset, tuotokset ja vaikutukset

1)    Sote-keskusmallin konseptointi ja toteutusmalli yhtymän palveluverkkosuunnitelmaa seuraten
2)    Sote-keskuksen avo- ja digipalveluiden käytännön toimintamallit
3)    Asiakassegmentointi sekä etulinjan ja asiakasohjauksen rakentaminen osaksi sote-keskusta
4)    Lasten, nuorten ja perheiden sekä sosiaalihuollon kentälle jalkautuvat palvelut osana maakunnallista sote-keskusta

Tuotokset ja tulokset

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

 

 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä järjestää ja tuottaa erikoissairaanhoidon ja ensihoidon palvelut 12 jäsenkunnalle sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut 10 kunnalle. Sysmä on ulkoistanut sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut yksityiselle palveluntuottajalle. Heinola järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut omana toimintana. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokous on hyväksynyt 7.8.2020 yhteisyrityksen perustamisen Mehiläinen Oy:n kanssa vuodesta 2021 alkaen; yhteisyritys (Harjun terveys Oy) tarjoaa perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluja sekä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja Lahden, Kärkölän ja Iitin asukkaille.

Oheinen oma-arviointi raportti kuvaa Päijät-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen lähtötilannetta. Raportin sisältöä tullaan päivittään, etenkin arviointimittariston osalta.

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 

Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksessa syksyllä 2019 ja palveluverkkosuunnitelman mukaisen sote-keskus- mallin tulisi olla käytössä vuoden 2022 loppuun mennessä. Nykyinen palveluverkkomme pohjautuu vielä vahvasti hyvinvointiyhtymää edeltäneeseen hajanaiseen rakenteeseen, eikä se vastaa alueen nykyisiä tarpeita. Tulevaisuuden palveluverkon tulee olla nykyistä kustannustehokkaampi, saavutettavuudeltaan riittävän hyvä, tehokas satunnaiskävijöille ja kiireellistä hoitoa tarvitseville sekä nykyistä paremmin integroitu paljon ja monialaisesti palveluita tarvitseville asiakkaille. Olemme määritelleet maakunnallisen toimintamallin tavoitteita osana sote-keskushankintaa ja ne on sisällytetty Tulevaisuuden sote-keskus- ohjelman tavoitteisiin. Sote-keskushankinnan (Harjun terveys oy) toimeenpano on käynnistynyt. 

Palveluiden piiriin pääsy on maakunnallisesti vaihtelevaa, muun muassa kolmas kiireetön vapaa vastaanottoaika (T3) vaihtelee maakunnallisesti.  Ajanvarauspohjia on vakioitu, mutta aikoja annetaan eri tavoin eri paikoissa ja henkilöstöresurssit ovat vielä erilaiset sote-keskuksen väestöpohjaan suhteutettuna. Vuonna 2019 avosairaanhoidon palveluita käytti 61 % alueemme asukkaista ja suun terveydenhuollon palveluita käytti 36 % asukkaista.  Nuorten psykososiaalisten menetelmien lähtötilanne on kuvattu pääosin vuosien 2017 ja 2019 kouluterveyskyselyn pohjalta. 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön  

Sairaanhoidon potilastietojärjestelmämme (Life Care) on yhtenäinen koko maakunnassa, muut sähköiset palvelumme ovat tällä hetkellä hyvin hajallaan. Käytössämme on useita eri ohjelmia ja sovelluksia. Keväällä aloitettu muutaman lääkärin toimesta digivastaanotto terveysasemalla. Organisaatiossa digipuolen osaamista vahvistettu, heidän kanssaan on aloitettu yhteistyö. Myös suun terveydenhuollossa ja kuntoutuksen toiminnoissa on käynnistetty etävastaanottoja. 

Chat-palvelu on otettu käyttöön vuoden 2019 aikana. Myös sähköinen ajanvaraus on maakunnassamme otettu käyttöön osassa palveluita. Oirearviota tehdään Omaolon kautta, mutta toistaiseksi ollut vähällä käytöllä, mutta lisääntynyt Covid-19 pandemian myötä.

Tällä hetkellä meillä on varsin erikoissairaanhoito painotteiset mielenterveyspalvelut. Perhekeskus toiminnan yhtenä painopisteenä on kehittää lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä.  Kehittämistoimenpiteet terapiatakuun osalta käynnistyvät kunnolla vuoden 2021 aikana HUS-ERVA –alueella.  

Vastaanottotoiminnan palvelupolkuja mittaavia mittareita seurataan vuoden 2021 alusta, kun Harjun terveys Oy:n toiminta käynnistyy (toimintojen vertailtavuus). 

Eri toimialojen yhteistä asiakasohjausta ei ole vielä käytössä.

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen  

Sairastavuus on Päijät-Hämeessä, alueen ikärakennetta heijastaen, THL:n ikävakioimattoman indeksin mukaan keskimääräistä suurempaa. Avoterveydenhuollon asiakaspalautteen perusteella (kerätty 1-12/2019- 1-10/2020) 33 % suosittelisi palvelua (n=282). Palvelusta annettujen arvosanojen keskiarvo oli 6.3. Kiitosta saatiin eniten henkilökunnasta ja seuraavaksi eniten hoidosta ja palvelusta. Vuonna 2019 haittatapahtuma ilmoituksia tehtiin eniten hoidon järjestelyyn liittyvistä asioista. 

Vuonna 2019 tehtiin hoitosuunnitelmia hyvinvointiyhtymän perusterveydenhuollossa alueella 1062. 

Alueellamme on ollut jo aiemmin Case Manager-toimintamalli epätarkoituksen mukaisesti palveluita käyttäville asiakkaille. Tämän toiminnan ja Tulevaisuuden sote-keskuksen välinen yhteistyö aloitettu. 

Vaikuttavuusmittareita käytetään vielä aika vähäisissä määrin, mutta niiden käyttöä tullaan hankkeen myötä lisäämään.

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen   

Yhtymässämme on jo aiemmin kotihoidossa ja osastohoidossa farmaseutti ollut mukana hoidossa. Hankkeen myötä farmaseutti integroidaan myös avoterveydenhuoltoon. Osassa suunterveydenhuollon toimipisteissä on jo käytössä Kerralla kuntoon -malli.  Hankkeen aikana mallin käyttöönottoa tullaan laajentamaan muihinkin toimipisteisiin. Suuhygienistejä tullaan kouluttamaan terveysvalmennuksen asiantuntijuuden lisäämiseksi.

Systeemisen työotteen koulutukseen henkilöt valittu ja koulutus käynnistyy joulukuussa. Tulevaisuuden sote-keskuksen moniammatillinen tiimimme tulee käyttämään systeemistä työotetta.

Aiemmin yhdellä terveysasemallamme on toiminut sosiaaliohjaus Polku, joka siirtyy Lahden kaupungin keskustan kauppakeskukseen. Sosiaaliohjauksen integroimista sote-keskukseen on suunniteltu ja valmisteltu yhteistyössä Harjun terveyden kanssa, pilotointi suunniteltu alkamaan alkuvuodesta 2021. Asiakasohjauksen toimintamallit järjestetty tällä hetkellä tulosalueittain, asiakasohjauksen etulinjan kehittäminen on osa hankettamme. 

Toiminnassa tullaan seuraamaan myös asiakaskokemusta. Potilaan elämänlaatua mittaava mittari sovitaan projektin suunnitelman edetessä. 

Päijät-Hämeeseen on luotu aiemmin LAPE-kehittämiselle rakenne. Kunnissa ja kaupungeissa toimivat LAPE-ryhmät, joissa on kattava edustus lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivia tahoja. Maakunnallista työtä ohjaa LAPE-yhteistyöryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Yhteistyö- ja koordinaatiorakenne on otettu käyttöön vuoden 2019 alussa. Yhteistyörakenteen valmistelua tehtiin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä. Monialaisella yhteistyörakenteella varmistetaan osaltaan valtakunnallisen LAPE-muutosohjelman ja maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpano. 

Myös järjestöyhteistyö aloitettu mm. Luomalla uudenlaisia toimintamalleja.

5. Kustannusten nousun hillitseminen   

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän vuoden 2021 talousarvioennuste on merkittävän tiukka sekä kasvuvauhdiltaan (suhteessa v. 2020 TAE) että kustannustasoltaan (suhteessa historialliseen kehitykseen v. 2021). Kuntien taloudellinen maksukyky on heikko suhteessa väestön palvelutarpeisiin. Eri muodoissa esiintyvä työttömyys on Päijät-Hämeessä maan suurimpia.

Tällä hetkellä ei ole käytössä maakunnallista sote-keskus -mallia. Sote-palveluiden toimipisteverkko on laaja ja epäyhtenäinen, eikä nykyisillä toimipisteillä ole selkeää, yhtenäistä porrastusta ja profilointia. Palvelutuotannossa yhtymätason yhteisiä toimintamalleja ei ole tai ne ovat hajanaisesti käytössä ja digitaalisia palveluita hyödynnetään heikosti. Palveluverkkoa ei johdeta yhtenä kokonaisuutena ja palveluihin ohjautuminen ei ole yhtenäistä. Tulevaisuuden sote-keskus tulee muuttamaan tätä asiaa.

 

 

 

 

 

 

 

Liitetiedostot ja linkit
Päijät-Sote

Aihealueet

Sosiaali- ja terveyskeskukset

Ilmiöt

Ei liity ilmiöön