Päijät-Häme: Tulevaisuuden sote-keskus

Tiivistelmä oma-arvioinnista syksy 2023

Hanke valmistui lähes suunnitellusti. Pieniä muutoksia jouduttiin matkan varrella tekemään. Resurs-sipula hidasti toimenpiteiden eteenpäin viemistä ja siten kustannusten kertymistä. 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen
Hankkeen aikana luotiin asiakkuuksien segmentoinnin malli hyvinvointialueelle. Segmentoinnin mal-li sisällytettiin omavalvontaan, strategian toimeenpanoon ja esimerkiksi vammaispalvelujen kehit-tämisohjelmaan. Sosiaalihuollon matalan kynnyksen ohjauksen ja neuvonnan mallia pilotoidaan osana terveydenhuoltoa luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon välille monialainen neuvonnan ja oh-jauksen malli sosiaaliohjaajan ja geronomin työnkuvien ja toimintamallien avulla. Oman toiminnan sote-keskuksissa otettiin käyttöön moniammatillinen tiimimalli. Terapianavigaattori otettiin käyt-töön maakunnallisesti. Mielenterveys- ja päihdeasiakkaan ohjautumista sekä työnjakoa yleisvastaan-ottojen ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden välillä selkeytettiin. Ohjatun omahoidon käyttöön-otoilla tuotiin hoidonporrastuksen ensimmäiselle portaalle hoitovalikoimaan uusi palvelu. Pilotti so-siaaliseen kuntoutukseen oli suurin alueella toteutettu tämän toimintamallin pilotti ja ensimmäinen valtakunnallinen kokeilu toimintamallin soveltuvuudesta sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin. Si-dosryhmäyhteistyötä vahvistettiin muun muassa huumetyön verkoston ja Kuuluuko asiakkaan ääni -verkoston avulla. Perhekeskuksessa otettiin käyttöön tiimimalli ja Case Manager -toimintamalli. In-terventiokoordinaattorin avulla otettiin käyttöön kolme näyttöön perustuvaa menetelmää (Cool Kids, IPC ja IPT-N). Alle 25-vuotiaiden maksuton ehkäisy otettiin käyttöön hyvinvointialueella ja am-mattilaisten osaamista seksuaaliterveyden edistämiseen liittyen lisättiin. Asiakkaan poluille määritel-tiin paikka paijat-sote.fi-sivustolle, jonne esimerkkipolut kuvattiin. Omaolon ja chatbotin käyttöä vahvistettiin ja sähköistä ajanvarausta laajennettiin. Päijät-Sote-sovellus toimintoineen, kuten Digi-klinikka ja videovastaanotto, otettiin käyttöön.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sisäänkirjoitettiin maakunnalliseen segmentoinnin malliin, eli hyte-näkökulman tulee sisältyä kaikkiin prosesseihin ja palvelupolkujen kehitystyöhön. Hyte-työn näkökulma sisällytettiin myös omavalvontaan. Asiakkaan polkuihin ja chatbotin vastauspolkuihin sisällytettiin ennaltaehkäisevän työn näkökulma ja asiakkaan itsehoitoa tukevia työkaluja. Omaolon terveystarkastuksen alueellinen toimintamalli otettiin käyttöön ja siihen sisällytettiin ennaltaehkäi-seviä ja omahoitoa tukevia toiminnan tapoja. Suun terveydenhuollon henkilöstö koulutettiin vah-vuuslähtöiseen ohjaustapaan ja osa henkilöstöstä lisäksi terveysvalmentajiksi. Yhdessä sote-keskuksessa otettiin käyttöön virtuaalihammashoitaja Dentview. Tiimimallissa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia ja palveluohjausta kehitettiin. Psykososiaalisia menetelmiä koulutettiin ja jalkau-tettiin laajasti perustason palveluihin. Hankkeen aikana vahvistettiin ehkäisevän työn koordinaatiota väliaikaisesti, valmistui ehkäisevän työn kuvaus sekä valtavirtaistettiin alkoholin riskikäytön ja lähi-suhdeväkivallan puheeksiottoa toimintamallien avulla. Perhekeskustiimi- ja Case Manager -toimintamallit tarjoavat perheille monialaista tukea varhaisemmassa vaiheessa. Järjestöyhteistyö linkitettiin tiimiyhteistyöhön. Psykofyysistä fysioterapiaa pilotoitiin sote-keskuksissa ja perhekeskuk-sessa. Osana maksuttoman ehkäisyn kokeilua toteutettiin sosiaalisen markkinoinnin kokeilu oppilai-tosyhteistyönä Suomen Diakoniaopiston Lahden kampuksen opiskelijateatteri Theatrum Olgan kans-sa. Ehkäisyneuvontatyötä kehitettiin ja perustettiin verkosto ehkäisyneuvontatyötä tekeville ammat-tilaisille. 

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen
Vaikuttavuusperustaisesta johtamisesta järjestettiin yläjohdolle foorumeja, joiden tuotoksena val-mistui tiekartta 1.0 vaikuttavuusperustaisuuden edistämiselle. Hyvinvointialueen käyttöön valmistui useita Power BI -raportteja. Hyvinvointialuetasoinen omavalvontaohjelma valmistui ja alueelle koulu-tettiin sotevalvonnan erityisosaajia. Hankkeessa kasvatettiin hyvinvointialueen henkilöstön kehittä-misosaamista ja ammatillista osaamista useilla eri osa-alueilla. Verkko-oppimisympäristö Pätevään tuotettiin kaikkien sosiaalihuollon palvelutehtävien omatyöntekijöille suunnattu perehdytysmateri-aali, joka sisältää 32 eri kokonaisuutta. Asiakasosallisuuskoordinaattorin ja kehittäjäasiakkaan työn-kuvat mallinnettiin. Lisäksi rekrytoitiin yhteensä 17 kokemusasiantuntijaa. Asiakasosallisuuskoordi-naattoritoiminnan myötä laadittiin suunnitelmat ja käytännöt kehittäjäasiakkaiden mukaan otta-miseksi, jolloin kehittäjäasiakkaiden potentiaalin hyödyntäminen parantui merkittävästi. Kokemus-asiantuntijoiden pitämiä vastaanottoja ja ryhmätoimintaa pilotoitiin. Alueella saatavilla olevista ala-ikäisten nepsy-palveluista työstettiin palvelukartta ja ammattilaisille tehtiin alustava prosessikuvaus IMS-järjestelmään jatkotyöstöä varten. Maksuttomaan ehkäisyyn luotiin yhteiset prosessikuvaukset ja alueelle koulutettiin viisi seksuaalineuvojaa.

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen
Vaikuttavuusperustaisen johtamisen kehittämiskokonaisuudessa onnistuttiin luomaan toimialueiden yläjohdolle yhteinen ymmärrys vaikuttavuusperustaisesta ohjauksesta ja järjestämisestä. Hankkeen aikana otettiin käyttöön monipalvelupolku ja siihen valmistui monipalveluprosessin määritelmä, oh-jeet, lomakkeet ja muuta materiaalia. Monipalveluprosessi on yksi moniammatillisen tiimimallin avainprosesseista. Moniammatilliseen sote-keskuksen tiimiin kuuluu lääkäreitä, hoitajia, fysiotera-peutti, miepä-hoitaja, sth:n edustaja sekä jaettuina resursseina sosiaaliohjaaja, geronomi, farmaseut-ti, työkykykoordinaattori ja Case Manager. Sosiaalihuollon omatyöntekijyyden perehdytysmateriaali sisältää monialaisesti tuotettua ja toimialarajat ylittävää tietoa kaikille sosiaalihuollon palvelutehtä-ville yhteisessä muodossa. Perhekeskustoimintamalli kuvattiin ja konkreettista perhekeskustoimin-taa jäsennettiin lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan arkiympäristön kehittämisen ja sujuvien pal-velupolkujen osalta. Perhekeskustiimi-toimintamalli tarjoaa segmentoinnin mallin mukaista monia-laista tukea suunnitelmallisen tuen vaiheessa monialaisena yhteistyönä.
 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, 30.9.2022

Kokonaisuudessaan hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Vallitseva henkilöstöpula vaikuttaa asioiden eteenpäin viemiseen. Myös hyvinvointialuevalmistelut vaikuttavat hankkeen etenemiseen, monessa asiassa odotetaan vuoden vaihdetta ja uutta organisaatioita. Edellisen oma-arvioinnin jälkeen hanketiimiimme on vahvistunut usealla jäsenellä.

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Asiakkuuksien segmentoinnin mukaisen toiminnan muutoksen jalkautussuunnitelma on aloitettu, mutta koska tätä tehdään evaluointiprosessina, tarkentuu suunnitelma jatkuvan arvioinnin tuloksena. Chatbottiin on tällä hetkellä kuvattu 473 polkua (31.8.22). Chattibottia jatkokehitetään jatkuvasti yhdessä eri palvelualueiden kanssa. Uusimpana avauksena on ollut Omaolon hyödyntäminen bottipoluissa. Sosiaalisen kuntoutuksen selvitystyö on valmistunut ja luovutettu RRP-hankkeelle jatkotyöstöä varten.  Interventiokoordinaattori on aloittanut tehtävässään alkusyksystä ja ottaa askel askeleelta tätä kokonaisuutta haltuun. Tällä hetkellä on käynnistynyt kartoitus Terapiat etulinjaan -hankkeen interventioihin kouluttautuneiden ja tällä hetkellä koulutuksessa olevien lukumäärästä ja sijoittumisesta alueella menetelmittäin. Maksuttoman ehkäisyn kokeilu käynnistyi 6.6.2022, jolloin koko hyvinvointialueella aloitettiin yhtäaikaisesti maksuttomien ehkäisyvälineidän tarjoaminen. Kysyntä ja vastaanottoaikojen riittävyys on ollut alueellisesti vaihtelevaa.

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Psykososiaalisten menetelmien jalkauttaminen avosairaanhoidon toimintakulttuuriin ja Mielenterveys kuuluu kaikille -ajattelun tuominen koko hyvinvointialueen ammattilaisten toimintaan, on ollut haastavaa. Aiemmin nämä teemat ovat keskittyneet vain alueellisiin mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Yhdessä toiminnan kanssa on palvelujen järjestäminen suunniteltu uudelleen hyödyntäen Terapiat etulinjaan -kokonaisuuden mahdollisuuksia. Syyskuussa on käynnistynyt kehittämisyhteistyö läheisten/omaisten palvelupolun muotoilemiseksi. Tämä työ liittyy osana Neljän tuulen palvelupolkujen kehittämiskokonaisuuteen. Alaikäisten päihteitä käyttävien palvelupolkutyöhön liittyvä materiaali on koottu. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä mielenterveysstrategiaa jalkauttavan Yhdessä mielessä -hankkeen kanssa. Ehkäisevän työn kokonaisuudessa on todettu, että teoilla saadaan asiat tapahtumaan ja päästään lähemmäksi asiakasta. Rakenne huolehtii toimintaympäristön tekemästä työstä.

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Vaikuttavuusperusteisen johtamisen mallinnuksen suunnittelu on käynnissä. Tämä nousi osin uutena avauksena ja toiveena toimialajohtajilta segmentoinnin mallin pohjalta käytyjen keskustelujen myötä. Johtajat (yhtymän johtoryhmä ja toimialojen johtoryhmät) ovat osallistuneet segmentoinnin kokonaismallinnuksen valmisteluun. Omavalvonnan kokonaisuus on lähtenyt hyvin liikkeelle. Hyvinvointiyhtymän omavalvontatiimi vie tätä kokonaisuutta eteenpäin hankkeen avustuksella. Sosiaalihuollon omatyöntekijyyden kehittäminen on käynnistynyt hyvin. Kartoitus omatyöntekijän rooleista eri sosiaalihuollon palvelutehtävissä koko tulevan hyvinvointialueen laajuisesti on valmistunut. Kuntoutuksen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin palveluiden yhteistä osaamista tukeva koulutus on juuri käynnistynyt. Koulutuksella pyritään muun muassa vahvistamaan osaamista lapsen mielenterveyden erityiskysymyksiin moniammatillisessa työskentelyssä. Asiakasosallisuus etenee rakenteissa hitaasti eteenpäin. Kartoituksen tekeminen yhtymän asiakasosallisuustoiminnasta on aloitettu. Maksuttoman ehkäisyn kokeilussa on aloittanut kehittäjäasiakas. Hänen tehtävänään on asiakasosallisuuden mukaan tuonti, työpajatyöskentely sekä muun asiakasymmärryksen kerryttäminen kohderyhmältä palvelun muotoilun tueksi. 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen

Moniammatillinen tiimimalli on ollut käytössä yhtymän omissa sote-keskuksissa vuoden, uusimpana jäsenenä tiimeihin on liittynyt terveydenhuollon sosiaaliohjaaja. Elokuussa julkisuutta saanut ministeri Lindeninkin esiintuoma omalääkärijärjestelmä on hyvin samankaltainen tiimimallimme kanssa. Mallissamme ideaalitilanteessa asiakas pääsee tutun ammattilaisen asiakkaaksi ja vähintäänkin aina oman tiimin hoidettavaksi. Tällä hetkellä omissa sote-keskuksissamme tunnistettuja monialaisen tuen asiakkaita on ollut 11. Yhteyshenkilö on nimetty seitsemälle asiakkaalle. Terveydenhuollon sosiaaliohjaajan apua on alettu hyödyntää asiakkaiden tunnistamisessa. Monialaisen tuen asiakkaan prosessin mallinnus perhekeskukseen on käynnistynyt. Monialaisen tuen asiakkaan prosessin suunnittelun yhteydessä tulee muistaa huomioida yhteistyö sote-keskusten kanssa, jotta lapsen ja perheen tilanne tulisi huomioitua aikuisten palveluissa.

Tiivistelmä oma-arvioinnista, syksy 2021

Kokonaisuudessaan hanke etenee suunnitelmien mukaisesti. Vallitseva pandemiatilanne vaikuttaa hieman joihinkin asioihin, muun muassa henkilöstön riittävyyteen. Kevään oma-arvioinnin jälkeen hanketiimimme on vahvistunut mielenterveys- ja päihdetyön asiantuntijalla. 

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 

Moniammatillinen tiimimalli on käynnistynyt yhtymämme omissa sote-keskuksissa 1.10. Aloitus tapahtui ja jatkuu vaiheittain. Alkuvaiheessa puhelinlinjat ovat ruuhkautuneet.  Monipalveluprosessissa pilotti käynnistyi toukokuussa. Yhdessä ammattilaisten kanssa on luotu lomakkeita sekä lupaprosessi monipalvelupolkuun. Tämä yhteistyö on onnistunut erittäin hyvin. Haasteita on ollut monipalveluprosessin käytäntöön saattamisessa. Monipalveluasiakkaan tunnistamisen työkalun tarve ja kriteerit ovat kuvattu. Työkalut eivät ole vielä valmistuneet. Nuorten psykososiaalisten palveluiden käyttöönotto on edennyt hyvin. Maakunnallinen malli on luotu IPC:n ja Coolkidsiin. Nuoret ja perheet ovat kokeneet saaneensa apua. Työntekijät ovat kokeneet interventiot hyviksi ja tykänneet käyttää niitä. 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön 

Sote-keskusten palvelukokonaisuuksien ja palvelukanavien määrittelyä on jatkettu. Digitaaliset kanavat ovat määritelty. Digilaajentumisen suunnitelmaa varten koottiin sote-keskuksen digitaalisten palveluiden nykytilan kartoitus. Chatbot kehittäminen on edennyt hyvin. Pari viikkoa auki olleessa chatbot:ssa on ollut n. 1700 keskustelua. Chatbot ohjannut käyttäjän vain n. 2 % keskusteluista live chatin puolelle. Etävastaanottojen kehittämistä ja suunnittelua on jatkettu. Suun terveydenhuollon palveluissa on etävastaanottojen sisältöjä suunniteltu ja toteutetaan alle 1 v tarkastuksissa, odottavan perheen suunterveydentilan ja hoidon tarpeen arvioinneissa. Kuntoutukseen tulossa omaolon kautta mahdollisuus varata etävastaanottoaika ja käyntiaika. Omaolossa oirearviot ovat pysyneet samana. Omaoloon on suunniteltu lasten ja nuorten suun terveyskysely, joka on tarkoitus ottaa koko alueella vaiheistetusti käyttöön. Myös omaolon käyttö omissa sote-keskuksissa on lisääntynyt. Terapiat etulinjaan kokonaisuus on edennyt aikataulussa. Omahoidon ohjauksen ensimmäinen koulutusaalto on toteutettu ja seuraava käynnistyy tässä kuussa. Haasteena on ollut toimintakulttuurin muutos sekä ajan löytyminen koulutuksiin etenkin avosairaanhoidon kohdalla.  

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 

Monipalveluprosessin toimintamalli on luotu, mutta jalkautuminen on ollut hidasta. Moniammatillinen tiimimalli on käynnistynyt omissa sote-keskuksissa. Käynnistyminen on tapahtunut vaiheittain ja sen kehittämiseen panostetaan edelleen. Tällä hetkellä tiimeissä on hoitajia, lääkäreitä, fysioterapeutteja, farmaseutti ja miepä-ammattilaisia. Kaikkien tiimin ammattilaisten hyödyntäminen vaatii opettelua. Sosiaali - ja terveydenhuollon erilaiset käsitteet samasta asiasta, lisäävät väärin ymmärryksen riskiä. Diagnoosien kirjaaminen menee koko ajan parempaan suuntaan. Moniammatillisen tiimityön käsikirjan valmistelu on aloitettu hanketiimin toimesta. Asiakasosallisuutta on vahvistettu. Tiimissämme on aloittanut kehittäjä-asiakas tukemaan kehittämistyötä. Kehittäjä-asiakastamme hyödynnetään laajasti kaikessa sote-keskus kehittämisessä. Turvallisen lääkehoidon kehittämistä on jatkettu laajasti. Asiakkaan kokemusta on mitattu myös modifioidulla PEI:llä (Patient Enablement Instrument). Avoapteekkien kanssa yhteistyö on saatu hyvin alkuun, ja apteekin merkitystä asiakkaan hoitopolussa tunnistettu. Tiimimallin alkamisen myötä farmaseutin hyödyntäminen aktivoitunut. 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen   

Systeemisen työotteen koulutukset ovat käynnistyneet ja Asikkalan perhekeskuksen osalta koulutus on valmis. Koulutukset ovat onnistuneet hyvin saatujen palautteiden perusteella. Suun terveydenhuollon Terveysvalmennuksessa on koulutettu suuhygienistit vahvuuslähtöiseen ohjaamiseen. Syvempään koulutukseen valittiin alueittain muutama henkilö. Vielä terveysvalmennuksien tulokset eivät näy käytännössä, sillä koulutukset ovat kesken ja valmennettavia ei ole vielä ollut. Lape-rakenne on toiminnassa, mutta vaatii ylläpitoa jatkuvasti. Alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tehty. Uusia sähköisiä palveluita ei ole tullut kevään jälkeen lasten, nuorten ja perheiden palveluihin, mutta vanhoihin on tullut uusia toimintoja kuten chat:n perheoikeudelliset palvelut. 

Tiivistelmä oma-arvioinnista, kevät 2021

1.      Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen

Palveluiden kehittäminen on aloitettu kaikilla Tulevaisuuden sote-keskuksen osa-alueilla. Maakunnan kattavan sote-keskus -mallin rooli on määritelty maakunnallisissa kokouksissa ja maakunnallinen sote-keskus työryhmä on aloittanut toimintansa. Kehittämisen painopisteenä talven ja kevään aikana on ollut moniammatillinen tiimimalli, monialaisen tuen tarpeen -asiakas, segmentointi ja lasten, nuorten ja perheiden palveluiden maakunnallinen yhteensovitus. Nuorten psykososiaalisten menetelmien koulutukset ovat toteutuneet. 

2.      Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön

Palvelukokonaisuuksien, palvelupolkujen ja palvelukanavien määrittely on aloitettu tiedon keruulla. Terapiakoordinaattori on aloittanut työssään. Omahoito -pilotin suunnittelu on käynnistynyt. Digipalvelut ovat osana eri prosesseja. Hankkeemme on osallistunut Digituki -hankkeen kehittämistyöhön, jossa käynnistetään digituen verkosto, luodaan tilannekuva digituen tarpeesta ja kehitetään digituen toimintatapoja ja käytäntöjä. Kehittäjäasiakas toiminnan kehittämisen tueksi on valittu. Tulevaisuuden sote-keskuksen johtamisen muutos on käynnistetty työpajasuunnittelulla ja asiantuntijapalvelun ostolla.  

3.      Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen

Palvelun laatua ja turvallista lääkehoitoa on kehitetty muun muassa farmaseutti pilotissa. Farmaseutti pilotin arvioinnissa on hyödynnetty PEI (Patient Enablement Instrument) -ja NPS mittareita. Terveys -ja hoitosuunnitelmien tekninen toteutus Life Caressa on parantunut talven aikana käyttöönotetun sovelluksen myötä. Hanketiimimme on osallistunut sovelluksen testaukseen. Päätetty, että moniammatilliseen tiimityöhön siirrytään asteittain 1.10.2021. Tätä varten on perustettu työryhmä, jonka tarkoituksena on suunnitella käytännön asioita siirtymiseen liittyen. Ryhmä koostuu hanketiimin jäsenistä, esimiehistä ja henkilöstöstä. 

4.      Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen  

Sote-keskuksen ydintiimin määritelmä on valmis. Päädytty tekemään kolmiportainen jaottelu: moniammatillinen ydintiimi, laajempi moniammatillinen tiimi ja verkostoyhteistyö. Moniammatillista tiimimallia on rakennettu yhteistyössä henkilöstön kanssa kuukausittaisissa toiminnallisissa muutosvalmennuksissa, jotka on toteutettu moniammatillisesti. Alueeltamme on osallistunut viisi henkilöä systeemisen työotteen kouluttaja koulutukseen. Koulutukseen osallistuneet ovat keskenään suunnitelleet sote-keskus -henkilöstön koulutuksien järjestämistä. Päädytty aloittamaan henkilöstön koulutukset syyskuussa, jotta kokonaisuudesta saadaan eheämpi. Suunnittelua on tehty maakunnallisesti. Sosiaaliohjauksen ensimmäinen pilotti on käynnistynyt yhdessä yksikössä. Perhekeskus toiminnan kehittämisen painopiste on ollut yhden sote-keskuksen alueella. Siellä integroituminen sote-keskukseen on hyvässä vauhdissa. Terveysvalmennus koulutukset suuhygienisteille ovat käynnistyneet, koulutuskokonaisuus valmistuu syksyllä. Kuntoutuksen palveluiden integroiminen Tulevaisuuden sote-keskukseen on hyvässä vauhdissa, esimerkiksi fysioterapeutin liittyminen moniammatilliseen tiimiin ja etäratkaisujen hyödyntämisessä. 

Tiivistelmä lähtötilanteen oma-arvioinnista

Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä järjestää ja tuottaa erikoissairaanhoidon ja ensihoidon palvelut 12 jäsenkunnalle sekä sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut 10 kunnalle. Sysmä on ulkoistanut sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut yksityiselle palveluntuottajalle. Heinola järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut omana toimintana. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän yhtymäkokous on hyväksynyt 7.8.2020 yhteisyrityksen perustamisen Mehiläinen Oy:n kanssa vuodesta 2021 alkaen; yhteisyritys (Harjun terveys Oy) tarjoaa perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palveluja sekä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja Lahden, Kärkölän ja Iitin asukkaille.

Oheinen oma-arviointi raportti kuvaa Päijät-Hämeen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen lähtötilannetta. Raportin sisältöä tullaan päivittään, etenkin arviointimittariston osalta.

1. Palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantaminen 

Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksessa syksyllä 2019 ja palveluverkkosuunnitelman mukaisen sote-keskus- mallin tulisi olla käytössä vuoden 2022 loppuun mennessä. Nykyinen palveluverkkomme pohjautuu vielä vahvasti hyvinvointiyhtymää edeltäneeseen hajanaiseen rakenteeseen, eikä se vastaa alueen nykyisiä tarpeita. Tulevaisuuden palveluverkon tulee olla nykyistä kustannustehokkaampi, saavutettavuudeltaan riittävän hyvä, tehokas satunnaiskävijöille ja kiireellistä hoitoa tarvitseville sekä nykyistä paremmin integroitu paljon ja monialaisesti palveluita tarvitseville asiakkaille. Olemme määritelleet maakunnallisen toimintamallin tavoitteita osana sote-keskushankintaa ja ne on sisällytetty Tulevaisuuden sote-keskus- ohjelman tavoitteisiin. Sote-keskushankinnan (Harjun terveys oy) toimeenpano on käynnistynyt. 

Palveluiden piiriin pääsy on maakunnallisesti vaihtelevaa, muun muassa kolmas kiireetön vapaa vastaanottoaika (T3) vaihtelee maakunnallisesti.  Ajanvarauspohjia on vakioitu, mutta aikoja annetaan eri tavoin eri paikoissa ja henkilöstöresurssit ovat vielä erilaiset sote-keskuksen väestöpohjaan suhteutettuna. Vuonna 2019 avosairaanhoidon palveluita käytti 61 % alueemme asukkaista ja suun terveydenhuollon palveluita käytti 36 % asukkaista.  Nuorten psykososiaalisten menetelmien lähtötilanne on kuvattu pääosin vuosien 2017 ja 2019 kouluterveyskyselyn pohjalta. 

2. Toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön  

Sairaanhoidon potilastietojärjestelmämme (Life Care) on yhtenäinen koko maakunnassa, muut sähköiset palvelumme ovat tällä hetkellä hyvin hajallaan. Käytössämme on useita eri ohjelmia ja sovelluksia. Keväällä aloitettu muutaman lääkärin toimesta digivastaanotto terveysasemalla. Organisaatiossa digipuolen osaamista vahvistettu, heidän kanssaan on aloitettu yhteistyö. Myös suun terveydenhuollossa ja kuntoutuksen toiminnoissa on käynnistetty etävastaanottoja. 

Chat-palvelu on otettu käyttöön vuoden 2019 aikana. Myös sähköinen ajanvaraus on maakunnassamme otettu käyttöön osassa palveluita. Oirearviota tehdään Omaolon kautta, mutta toistaiseksi ollut vähällä käytöllä, mutta lisääntynyt Covid-19 pandemian myötä.

Tällä hetkellä meillä on varsin erikoissairaanhoito painotteiset mielenterveyspalvelut. Perhekeskus toiminnan yhtenä painopisteenä on kehittää lasten ja nuorten psykososiaalisia menetelmiä.  Kehittämistoimenpiteet terapiatakuun osalta käynnistyvät kunnolla vuoden 2021 aikana HUS-ERVA –alueella.  

Vastaanottotoiminnan palvelupolkuja mittaavia mittareita seurataan vuoden 2021 alusta, kun Harjun terveys Oy:n toiminta käynnistyy (toimintojen vertailtavuus). 

Eri toimialojen yhteistä asiakasohjausta ei ole vielä käytössä.

3. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen  

Sairastavuus on Päijät-Hämeessä, alueen ikärakennetta heijastaen, THL:n ikävakioimattoman indeksin mukaan keskimääräistä suurempaa. Avoterveydenhuollon asiakaspalautteen perusteella (kerätty 1-12/2019- 1-10/2020) 33 % suosittelisi palvelua (n=282). Palvelusta annettujen arvosanojen keskiarvo oli 6.3. Kiitosta saatiin eniten henkilökunnasta ja seuraavaksi eniten hoidosta ja palvelusta. Vuonna 2019 haittatapahtuma ilmoituksia tehtiin eniten hoidon järjestelyyn liittyvistä asioista. 

Vuonna 2019 tehtiin hoitosuunnitelmia hyvinvointiyhtymän perusterveydenhuollossa alueella 1062. 

Alueellamme on ollut jo aiemmin Case Manager-toimintamalli epätarkoituksen mukaisesti palveluita käyttäville asiakkaille. Tämän toiminnan ja Tulevaisuuden sote-keskuksen välinen yhteistyö aloitettu. 

Vaikuttavuusmittareita käytetään vielä aika vähäisissä määrin, mutta niiden käyttöä tullaan hankkeen myötä lisäämään.

4. Palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen   

Yhtymässämme on jo aiemmin kotihoidossa ja osastohoidossa farmaseutti ollut mukana hoidossa. Hankkeen myötä farmaseutti integroidaan myös avoterveydenhuoltoon. Osassa suunterveydenhuollon toimipisteissä on jo käytössä Kerralla kuntoon -malli.  Hankkeen aikana mallin käyttöönottoa tullaan laajentamaan muihinkin toimipisteisiin. Suuhygienistejä tullaan kouluttamaan terveysvalmennuksen asiantuntijuuden lisäämiseksi.

Systeemisen työotteen koulutukseen henkilöt valittu ja koulutus käynnistyy joulukuussa. Tulevaisuuden sote-keskuksen moniammatillinen tiimimme tulee käyttämään systeemistä työotetta.

Aiemmin yhdellä terveysasemallamme on toiminut sosiaaliohjaus Polku, joka siirtyy Lahden kaupungin keskustan kauppakeskukseen. Sosiaaliohjauksen integroimista sote-keskukseen on suunniteltu ja valmisteltu yhteistyössä Harjun terveyden kanssa, pilotointi suunniteltu alkamaan alkuvuodesta 2021. Asiakasohjauksen toimintamallit järjestetty tällä hetkellä tulosalueittain, asiakasohjauksen etulinjan kehittäminen on osa hankettamme. 

Toiminnassa tullaan seuraamaan myös asiakaskokemusta. Potilaan elämänlaatua mittaava mittari sovitaan projektin suunnitelman edetessä. 

Päijät-Hämeeseen on luotu aiemmin LAPE-kehittämiselle rakenne. Kunnissa ja kaupungeissa toimivat LAPE-ryhmät, joissa on kattava edustus lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimivia tahoja. Maakunnallista työtä ohjaa LAPE-yhteistyöryhmä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa. Yhteistyö- ja koordinaatiorakenne on otettu käyttöön vuoden 2019 alussa. Yhteistyörakenteen valmistelua tehtiin Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän, kuntien, seurakuntien, järjestöjen ja oppilaitosten yhteistyönä. Monialaisella yhteistyörakenteella varmistetaan osaltaan valtakunnallisen LAPE-muutosohjelman ja maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpano. 

Myös järjestöyhteistyö aloitettu mm. luomalla uudenlaisia toimintamalleja.

5. Kustannusten nousun hillitseminen   

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän vuoden 2021 talousarvioennuste on merkittävän tiukka sekä kasvuvauhdiltaan (suhteessa v. 2020 TAE) että kustannustasoltaan (suhteessa historialliseen kehitykseen v. 2021). Kuntien taloudellinen maksukyky on heikko suhteessa väestön palvelutarpeisiin. Eri muodoissa esiintyvä työttömyys on Päijät-Hämeessä maan suurimpia.

Tällä hetkellä ei ole käytössä maakunnallista sote-keskusmallia. Sote-palveluiden toimipisteverkko on laaja ja epäyhtenäinen, eikä nykyisillä toimipisteillä ole selkeää, yhtenäistä porrastusta ja profilointia. Palvelutuotannossa yhtymätason yhteisiä toimintamalleja ei ole tai ne ovat hajanaisesti käytössä ja digitaalisia palveluita hyödynnetään heikosti. Palveluverkkoa ei johdeta yhtenä kokonaisuutena ja palveluihin ohjautuminen ei ole yhtenäistä. Tulevaisuuden sote-keskus tulee muuttamaan tätä asiaa.