Omalääkärimalli, Päijät-Häme (RRP, P4, I1)
Omalääkärimallissa tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta nimeämällä asiakkaille omahoitaja ja omalääkäri, jotka ensisijaisesti hoitavat asiakkaan kiireettömät hoidon tarpeet.
Toimintamallin nimi
Omalääkärimallissa tavoitteena on parantaa hoidon jatkuvuutta nimeämällä asiakkaille omahoitaja ja omalääkäri, jotka ensisijaisesti hoitavat asiakkaan kiireettömät hoidon tarpeet.
Kuva
Omalääkärimallissa potilaita lisätään malliin massa-ajoin eri kriteerien perusteella tai manuaalisesti ammattilaisen lisäämänä. Omalääkärimallin potilasryhmä muodostuu tällä hetkellä paljon palveluita käyttävistä asiakkaista, monipalveluprosessin asiakkaita, valtimotautipotilaista, diabeetikoista sekä manuaalisesti lisätyistä asiakkaista.
Omalääkärimallin potilaille lisätään yhteydenotto kerrallaan omalääkäri sekä omahoitaja. Lisäksi kaikille omalääkärimallin potilaille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma, joka tukee jatkossa asiakkaan hoitoon sitoutumista sekä ohjaa ammattilaisia asiakkaan hoidon toteuttamisessa ja seurannassa.
Omalääkärimallissa asiakkaan kiireettömät hoidon tarpeet ohjataan ensisijaisesti nimetylle omalääkärille tai omahoitajalle hoidettavaksi. Kiireellisissä hoidon tarpeissa asiakkaat ohjataan edelleen kiirevastaanotolle / akuutti 24 (alueellinen yhteispäivystys), jossa hoidon jatkuvuutta ei voida vielä tässä vaiheessa toteuttamaan.
Hoidon jatkuvuuden hyödyistä on olemassa runsaasti näyttöä. Erityisesti pitkäaikaissairaiden kohdalla hoidon jatkuvuus ja jatkuva potilaslääkärisuhde parantavat hoidon laatua ja sairauksien hoitotasapainoa sekä lisäävät edelleen potilasturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi Euroopan unionin rahoittamaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Valtionavustuksia on myönnetty vuosille 2022-2025. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilari 4 tavoitellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden parantumista ja kustannusvaikuttavuuden tehostamista. STM vastaa ohjelman pilari 4 toteutumisesta.
Hoidon jatkuvuuden parantumisella voidaan vaikuttaa seuraaviin asioihin
- Kokonaiskustannuksien pienentymiseen terveydenhuollossa
- Päivystyskäynti määrien ja ennaltaehkäistävissä olevien sairaalajaksojen vähentymiseen
- Kuolleisuuden pienentymiseen.
- Perussairauksien hoitotasapainon parantumiseen
- Komplikaatioiden ja liitännäissairauksien, kuten aivoverenvuotojen, infarktien ja sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen
- Potilasturvallisuuden parantumiseen.
- Asiakas- ja potilastyytyväisyyden lisääntymiseen. Turvallisuuden tunne ja luottamus hoitavaa lääkäriä kohtaan paranee.
Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen 2020-2023 aikana edistettiin palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta. Tulevaisuuden sote-keskus hankkeen aikana kehitetty moniammatillinen tiimimalli toimii pohjana RRP4:ssä kehitetylle omalääkäri toimintamallille. Tässäkin tarkoituksena on, että asiakas pääsee tutun ammattilaisen hoidettavaksi. Moniammatillinen tiimi tarjoaa tarvittaessa lisätukea ja osaamista asiakaslähtöisesti.
Päijät-Hämeessä omalääkärimallia ei lähdetty toteuttamaan jakamalla koko oman tuotannon sote-keskuksien väestöä omahoitajille ja omalääkäreille. Hankkeen alussa kartoitettiin vaikuttavimmat potilasryhmät, jotka hyötyisivät eniten hoidon jatkuvuuden parantumisesta. Ensimmäiseksi omalääkärimallin potilasryhmäksi valittiin paljon palveluita käyttävät asiakkaat eli asiakkaat, jotka ovat käyneet viimeisen vuoden aikana yli 8 kertaa lääkärin kiire- tai kiireettömällä vastaanotolla.
Seuraava potilasryhmä nousi lääkäreiden toiveesta. Toisena potilasryhmänä omalääkärimalliin otettiin mukaan henkilöt, joilla on jokin vähintään yksi seuraavista pitkäaikaissairauksista: diabetes, iskeeminen sydänsairaus, aivoinfarkti tai ateroskleroosi. Potilastietojärjestelmästä haettiin mukaan ne henkilöt, joiden tiedoista löytyi vähintään yksi seuraavista diagnoosikoodeista tai niiden alaluokista:
Hoitajien toiveesta kolmantena potilasryhmänä lähdettiin kartoittamaan takaisinsoittojärjestelmään paljon soittavia asiakkaita. Paljon soittavalla asiakkaalla tarkoitetaan tässä yhteydessä 5 tai useammin kuukauden aikana soittaneita asiakkaita.
Tämän lisäksi hoitajat ja lääkärit voivat lisätä asiakkaan manuaalisesti omalääkärimallin potilaaksi, jos ammattilainen havaitsee, että asiakas tästä hyötyy syystä tai toisesta.
Edellä mainittujen potilasryhmien tunnistaminen ja omalääkärimalliin liittäminen on ollut avainasemassa hoidon jatkuvuuden käytännön toteuttamisen näkökulmasta. Tunnistamisen myötä potilaat yhteydenotto pystytään paremmin ohjaamaan tarveperusteisesti oikealle, omalle, ammattilaiselle.
PUUTTUU!
PUUTTUU!
Kansikuva
