| Innokylä

Toimintaympäristö

Nuorten syrjäytyminen sekä sosioekonomisen aseman polarisoituminen on suuri ja koko ajan kasvava ongelma. Varsinkin nuorten miesten syrjäytyminen on iso haaste ja tähän ollaankin yhteiskunnassa reagoitu lisäämällä panostusta sosiaali- ja mielenterveystyöhön sekä erilaisiin kuntoutusprosesseihin. Mm. Kelan Nuotti-valmennus on yksi esimerkki siitä, miten nuorten syrjäytymiseen on pyritty puuttumaan, eli on luotu aiempaa vähemmän byrokratiaa sisältäviä kuntoutusmalleja, joihin on helpompi hakeutua. Tämä on ehdottomasti oikea suunta, mutta ei näytä vielä riittävän. Monet syrjäytyneet nuoret ovat tilanteessa, että kaikki on mennyt elämässä pieleen peruskoulusta lähtien. Usein myös heidän vanhempansa ovat työttömiä ja syrjäytyneitä. Näistä syistä johtuen, heiltä usein puuttuu kyky ja halu hallita omaa elämäänsä ja he ovat tottuneet siihen, että joku muu esim. sosiaaliviranomainen, mielenterveyshoitaja, tms. ohjailee heidän elämäänsä ja toimeentuloaan. Lisäksi heillä usein näyttää epäluottamusta heidän asioitaan hoitavia virranhaltijoita kohtaan.

Toinen Oman elämän seikkailu-mallin merkittävä asiakasryhmä on maahanmuuttajat, joiden tilanne poikkeaa aika paljon yllä kuvatusta kantasuomalaisten nuorten tilanteesta. Mahhanmuuttajanuorilla on pääsääntöisesti kova halu päästä töihin ja muutenkin elämässään eteenpäin, mutta he tarvitsevat usein konkreettista tukea opiskeluun kiinni pääsemiseen, työnhakuun ja muiden yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. He kaipaavat myös usein tukea kulttuuristen asioiden ymmärtämiseen ja uudenlaisten käyttäytymisnormien omaksumiseen.

Thl:n tutkimustietoa syrjäytymisestä

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/nuorten-syrjaytyminen

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tilanne, jota toimintamallilla lähdetään ratkaisemaan, on nuorten aikuisten vellominen erilaisten tukimuotojen ja viranomaistahojen viidakossa vailla tulevaisuuden suunnitelmaa sekä kykyä tai halua ottaa elämänvalinnat omiin käsiinsä. Usein tähän liittyvät myös toistuvat epäonnistumisen kokemukset ja siitä polveutuva itseluottamuksen puute ja huono itsetunto. Tilanteessa usein korostuu myös nuorten epäluottamus viranomaistahoja kohtaan ja siitä seuraava kyvyttömyys ottaa apua vastaan.

Oman elämän seikkailu-mallin tavoitteena on auttaa nuoria löytämään positiivisia asioita elämässään: asioita, jotka heitä kiinnostavat, joissa kokevat olevansa hyviä ja joiden tekeminen tuo iloa ja tyydytystä elämään. Näiden asioiden ympärille pyritään rakentamaan tulevaisuuden suunnitelmaa kohti itsenäisempää elämänhallintaa sekä opiskelua ja työllistymistä.

Syrjäytymiseen johtavia juurisyitä

https://dialogi.diak.fi/2019/03/21/syrjaytyminen-kertoo-puuttuvista-itsenaisen-elaman-edellytyksista/

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaat:

Kasvava määrä nuoria aikuisia, jotka ovat syrjäytyneet työelämän ja opiskelun ulkopuolelle. Tulevaisuudensuunnittelu on sosiaaliviranomaisten käsissä ja nuoret seuraavat sivusta omaa elämäänsä ja siihen vaikuttavia päätöksiä. Itsetunto ja itseluottamus huonolla tolalla. Tarve konkreettiselle ja tavoitettavalle avulle, jonka myötä nuori saa hyödyn kunnallisista tukipalveluista ja pääsee eteenpäin elämänpolkunsa suunnittelussa. Itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja tukevaa ohjausta tarvitaan myös, sekä onnistumisen ja pystyvyyden kokemuksia.

Äärimmäisen merkittävä asia olisi pystyä tarjoamaan syrjäytyneille nuorille aikuisille kokemus työnteosta ja siitä saatavasta taloudellisesta hyödystä vaikka tekemällä pieniä työsuoritteita muutaman tunnin viikossa. Tämä olisi merkittävä keino pystyvyyden kokemusten tarjoamisessa ja samalla toisi kokemuksen taloudellisesta itsenäisyydestä.

Sosiaalityön ammattilainen

Konkreettinen taho yhteystietoineen, jonne nuoren voi ohjata silloin kun hän kaipaa konkreettista jalkautuvaa tukea. Tukihenkilö voi tulla nuoren turvaksi tapaamisiin ja samalla varmistaa että nuori saapuu sovittuihin tapaamisiin, jolloin ei heitetä aikaa hukkaan.

Nuorten syrjäytymisen parissa toimivat organisaatiot

Kaikkien toimijoiden tiedot heidän toteuttamastaan toiminnasta selkeästi esille esim. verkkopalveluun, jotta joustava yhteistyö mahdollistuu ja toimijaverkostosta saadaan paras mahdollinen hyöty irti. Hyvällä yhteistyöllä on myös mahdollista ajoittaa eri toimijoiden palveluja niin, että asiakkaat saavat niistä parhaan hyödyn irti. Esimerkiksi jos Nuorten palvelu ry:n zempparitoimintaan, joka perustuu vapaaehtoistoimijuuteen, ohjautuu sellaisia nuoria, joiden tilanne vaatii ammattilaissen tukea, voisi nuori tulla ensin Oman elämän seikkailu-tyyppiseen palveluun, jossa on mahdollisuus ammattilaisen antamaan konkreettiseen ja intensiiviseen tukeen. Kun tilannetta on saatu parempaan suuntaan, nuori voisi saada jatkossa tukea Zempparista.

Yhteiskunta

Nuorten aikuisten syrjäytyminen opiskelusta ja työelämästä on nykylaajuudessaan sellainen ongelma, että Suomella ei ole siihen varaa: Veronmaksajia tarvitaan ja jokainen on entistä tärkeämpi huoltosuhteen heikentyessä. Samalla nuorten pahoinvointi, päihde- ja mielenterveyden ongelmat kasvavat kovaa vauhtia. Tarvitaan nopeasti keinoja, joilla tätä kohderyhmää saadaan tuettua niin, että kyky itsenäiseen elämänhallintaan säilyy ja paranee. Vaikka kaikkia ei saataisikaan opiskelemaan tai töihin Oman elämän seikkailu- ja muiden vastaavien toimintamallien avulla, on tärkeää, että syrjäöytymisen aiheuttamia kustannuksia yhteiskunnalle saataisiin alennettua sillä, että ko. kohderyhmä tarvitsisi vähemmän raskaita tukipalveluita, päihdekuntoutusta tai esim. erikoissairaanhoitotasoista terapiaa.

Yhteiskunnallisesta näkövinkkelistä on myös äärimmäisen tärkeää, että edellä mainituista syistä osatyökykyiset nuoret saataisiin jollain tapaa tuottavan työn tekijöiksi - edes osa-aikaisesti. Tämä olisi merkittävä panos yhteiskunnalle ja samalla se myös tukisi nuorten hyvinvointia ja taloudellista itsenäisyyttä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Ole-ohjaaja

Oman elämän seikkailu-ohjaaja tekee asiakastyötä: Hän suunnittelee viikko-ohjelman yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa, tapaa asiakkaita sekä ryhmämuotoisesti että kahden kesken, ideoi sisältöjä yksilö- ja ryhmäohjauksiin asiakkaiden toiveiden ja tavoitteiden mukaisesti. Ole-ohjaaja on asiakkaiden lähin tukihenkilö, jolta voi aina pyytää apua.

Sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajat

Kuopion sosiaalisen kuntoutuksen ohjaajat ovat tärkeä yhteistyökumppani asiakasrekrytoinnin sekä toiminnan synkronoinnin kanssa. Mm. ryhmäohjauksia ja vuorovaikutuskoulutusta kannattaa järjestää yhteistyössä sosiaalisen kuntoutuksen kanssa.

Järjestötötoimijat

Alle 30-vuotiaiden syrjäytymisuhassa olevien aikuisten kanssa työskentelevät järjestötöimijat voivat ottaa käyttöön Oman elämön seikkailu-toimintamallin, he voivat lähettää asiakkaita muiden järjestöjen Ole-toimintaan ja toteuttaa omia toimintojaan yhteistyössä Ole-toimijoiden kanssa.

Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue

Liikunnanohjaajat osallistuvat matalan kynnyksen liikuntaryhmien toteutukseen ja näitä ryhmiä myös Ole-asiakkaat hyödyntävät

Te-palvelut

Palveluissa mukana olevien nuorten asiakkaiden lähettäminen Ole-ryhmiin ja yhteistyö Ole-ohjaajien kanssa heidän asiakkaidensa työllistymispolun rakentamisessa.

Tavoiteltu muutos

Positiivinen näkymä tulevaisuuteen ja luotto omiin kykyihin

Toiminnan tuloksena tavoitellaan asiakkaiden uskoa positiiviseen tulevaisuuteen ja siihen, etä he pystyvät ohjailemaan elämänsä suuntaa sen sijaan että vain kelluisivat "virran mukana" yhteiskunnan ohjailemina. Toiminnan tuloksena asiakkaille syntyy selkeä käsitys omista vahvuuksistaan ja kiinnostuksen kohteistaan ja he omaksuvat työkaluja, joiden avulla viedä elämäänsä sitä kohti, että omat vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet olisivat siellä aiempaa paremmin edustettuina.

Parempi itsetunto, itseluottamus ja käsitys omista vahvuuksista

Toiminnan tuloksena asiakkaiden itseluottamus ja usko omiin kykyihin paranevat, koska toiminnassa keskitytään jokaisen omiin vahvuuksiin ja hyviin puoliin ja eikä anneta liikaa valtaa niille asioille, jotka ovat elämässä huonosti. Itsetunto- ja ilmaisutaitokoulutuksen myötä asiakkaiden kyky ilmaista itseään aiempaa avoimemmin tukee tämän tavoitteen toteutumista.

Suunnitelma kohti opiskelua

Konkreettisena tuotoksena jokainen asiakas tuottaa itselleen suunnitelman kohti opiskelua tai työllistymistä. Hankkeen toiminta auttaa kirkastamaan uravaihtoehtoja ja sitä, miltä alalta tai elämän osa-alueelta tuleva opiskelupaikka tai ammatti voisi löytyä. Ne asiakkaat, jotka onnistuvat saamaan opiskelupaikan, saavat hankkeen puolesta tukea opiskeluunsa myös paikan saamisen jälkeen, jotta vältyttäisiin uupumiselta ja opiskelun keskeytymiseltä. Osalla hankkeen kohderyhmästä opiskelun aloittaminen on vielä melko kaukainen asia, ja näiden asiakkaiden suunnitelma sisältää asioita, jotka vievät pikkuhiljaa kohti mahdollista opiskelua. Näitä tavoitteita ovat esim. omassa kodissa itsenöisesti asuminen, omatoiminen liikkuminen ja omien asioiden hoitaminen ja kyky hankkia tukea asioiden hoitamiseen tarvittaessa.

Julkisten tukipalveluiden parempi hyödyntäminen

Olé-hankkeen kohderyhmälle on tarjolla varsin kattavasti erilaisia tukipalveluita julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon toimesta. Ongelmaksi muodostuu usein se, että kohderyhmä jättää menemättä sovitulle ajalle, jolloin arvokas resurssi jää hyödyntämättä. Olé-hankkeen jalkautuva konkreettinen tuki auttaa hankkeen asiakkaita menemään sovituille ajoille ja ottamaan julkisen sektorin tarjoaman avun ja tuen vastaan.

Muutoksen mittaaminen

Toiminnan tuloksellisuutta seuraavien indikaattorien avulla:

Toiminnan viestinnän toteutumista arvioidaan asiakasmäärillä sekä yhteistyökumppaneille vuosittain tehtävällä kyselyllä.

Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan seuraavilla indikaattoreilla:

* Opiskelupaikan saaneiden ja työllistyneiden asiakkaiden määrä

* Itsetunnon paranemista ja positiivisempaa suhtaumista tulevaisuuteen arvoidaan DIAK:n 3x10D-kyselyn avulla

* Henkilökohtaisen jalkautuvat tuen onnistumista arvioidaan asiakkaille suunnatun alku- ja loppu kartoituksen avulla.

Alkukartoituskysely

Ole alkukartoitus.pdf (81.48 KB)

Loppukartoituskysely

Ole loppukartoitus.pdf (85.87 KB)

Toteutussuunnitelma

Oma elämän seikkailu-mallin toiminta koostuu ryhmätoiminnoista ja yksilöohjauksesta. Ryhmäohjauksia on viikoittain 1-3 kappaletta ja niiden sisältö vaihtelee asiakkaiden toiveista, tarpeista ja mielenkiinnon kohteista riippuen. Kehittämishankkeessa on toteutettu ryhmäohjauksia mm. seuraavista aihealueista: erilaiset harrastuskokeilut, keskustelu- ja juttelutilaisuudet, oppilaitoksiin ja työpaikkoihin tutustumiset, tutustumiset TE-palveluihin ja henkilöstövuokrausyrityksiin, ensiapu-, hygieniapassi- ja työturvakorttikoulutukset, arjen hallintaan liittyvät ryhmäohjaukset (esim. kodin siivous, ruuanlaitto), itsetunto- ja ilmaisutaitokoulutus, itsepuolustus- ja turvakoulutus sekä oman talouden ja raha-asioiden hallinta.

Yksilöohjauksen sisältö rakentuu täysin asiakaslähtöisesti, eli hanketyöntekijä tarjoaa konkreettista ja jalkautuvaa tukea asiakkaille heidän tilanteensa vaatimalla tavalla. Sisältö voi vaihdella ruuanlaitosta ja kodinsiivouksesta tukihenkilön rooliin sosiaalitoimistossa tai psykiatrian hoitopolulle kuuluvalla vastaanotolla.

Hankkeen toiminnan toteutus koostuu kolemsta erityyppisestä vaiheesta: alkuvaiheesta, keskivaiheesta ja päätösvaiheesta. Asiakkaat siirtyvät vaiheesta toiseen silloin, kun heidän valmiutensa siihen soveltuvat

Hankkeen alkuvaihe

Aloitus ohjaajan asiakkaan kahdenkeskisillä tapaamisilla. Siitä vähitellen laajennnus paritapaamisiin ja pienryhmiin.
Tavoitteena ennen kaikkea pelon ja ujouden voittaminen sekä luottamus ohjaajaan ja muihin ryhmän asiakkaisiin.
Pyritään tarjoamaan kokemus mukavasta toiminnasta toiminnasta, jossa ei tarvitse pelätä.
- Tässä vaiheessa järjestetään sellaisia tapaamismuotoja, joihin asiakkailla ei yleensä ole mahdollisuutta ollut, esim. tapaamisia kahviloissa, elokuvateatterikäyntejä ja muita mukavia ajanvietetapoja.
Pyritään tarjoamaan kokemus, että toiminnassa kannattaa olla mukana ja ei ole mitään hävittävää.

Keskivaihe

Siirrytään tavoittelemaan osallisuuden lisääntymistä
- Autetaan löytämään kavereita, joiden kanssa voi sopia tapaamisia oma-aloitteisesti
- Tavoitteena saada aikaan ryhmään kuuluvuuden tunne
Vastuutetaan asiakkaita enemmän
- Edellytetään saapumista ajoissa sovittuun paikkaan, jotta ryhmätoimintoihin pääsee mukaan
- Otetaan käyttöön ennakkoon ilmoittautuminen ryhmätoimintaan
- Vastuutetaan asiakkaita sovittujen asioiden hoitamiseen omatoimisesti tapaamisten välillä
Omatoimisuus ja vastuunkanto
- itsensä kehittäminen: itsetunto- ja esiintymistaito
- Muut arjen taidot: ruuanlaitto, siivous, ensiapu
- Muiden huomioiminen ja tukeminen

Päätösvaihe

Päätösvaiheessa keskitytään tulevaisuuden suunnitelmiin ja siihen, että tehty suunnitelma lähtee toteutumaan. Olé-toiminnassa tämä näkyy yksilöohjauksen osuuden lisääntymisenä ja mm. seuraavina teemoina ohjauksessa:
- lisätään valmiuksia suunnitella omaa tulevaisuutta realistisesti mm. erilaisten oppilaitosvierailujen ja työhön tutusmisen avulla.
- Toteutetaan ohjauksissa”realistista unelmointia”, eli tavoitteen asettelua esim. lopullisesta työpaikasta ja sinne johtavan polun rakentamista.
- Apuohjaajana toimiminen ryhmätoiminnoissa, tapahtumien suunnittelu.
- koulutus esim. kesätöitä varten: erilaiset korttikoulutukset
- mahdollisesti työpaikan hakeminen, jossa ohjaaja avustaa.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toiminnan kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa. Kehittämishankkeessa asiakkaat jakautuivat n. puoliksi kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajiin.

Maahanmuuttaja-asiakkaat olivat keskimäärin fyysiseltä ja psyykkiseltä toimintakyvyltää kantasuomalaisia paremmassa tilanteessa. Maahanmuuttajilla korostuivat työnsaannin ja opiskelupaikan löytämisen haasteina erilaiset oleskelulupaongelmat, asuntohaasteet, puutteellinen kielitaito sekä haasteet suomalaisen kulttuurin ymmärtämisessä. Lisäksi aiemmassa elämässä koetut traagiset tapahtumat näkyivät osalla asiakkaista erilaisina pelkotiloina ja epäluuloisuutena viranomaistahoja kohtaan. Yleisesti ottaen maahanmuuttaja-asiakkaat olivat kuitenkin varsin valmiita ottamaan työtä vastaan ja valmiudet opiskeluun olivat myös suhteellisen hyvät. Opiskelun suhteen lähinnä kielitaito oli usein haasteena.

Kantasuomalaiset asiakkaat olivat usein varsin moniongelmaisia. Heillä oli usein akuuttia tai taustalla olevaa päihderiippuvuutta ja usein myös erilaisia psyykkisen terveyden haasteita. Varsin monella oli myös velkaongelmia ja tämä vaikeuttaa monella esimekrkiksi asunnon saantia. Kantasuomalaisia asiakkaita ohjautui kehittämishankkeeseen paljon psykiatristen hoitopolkujen kautta sekä erityisasumispalveluista. Kantasuomalaisten asiakkaiden opiskelua ja työllistymistä estävät ongelmat olivat selvästi maahanmuuttaja-asiakkaita monisyisempiä ja hankalammin ratkaistavia. Kantasuomalaisten asiakkaiden kohdalla jouduttiin usein valitsemaan opiskelusuunnitelman sijaan tavoitteeksi itsenäisen elämän eri osa-alueita, koska matka tilanteeseen, jossa opiskelu olisi mahdollista, oli vielä varsin pitkä.

Asiakkaita osallistettiin laatimalla toiminnan sisältöjä yhdessä siten, että asiakkaat saivat suunnitella tietyin reunaehdoin mm. ryhmätoimintojen sisältöjä. Lisäksi toimintaan kuuluu pienimuotoisia projekteja, joiden suunnittelun ja toteutuksen hankkeen asiakkaat hoitivat ohjaajan tukemana. Näitä projekteja ovat olleet mm. hankkeen kevätjuhla ja joulujuhla sekä perheiden talviliikuntapäivään erilaisten toimintapisteiden järjestäminen. Hankkeen asiakkaat ovat olleet myös mukana Nuoret tulevaisuuden tekijät-hankkeessa suunnittelemassa nuorten aikuisten näköistä tulevaisuuden Kuopiota.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Toimintamallissa on kyse nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisestä sekä heidän tukemisestaan siinä, että pysyvät mukana yhteiskunnassa ja löytävät paikkansa elämässä. Nuorten aikuisten syrjäytyminen on vakava ongelma, eikä Suomella olisi varaa menettää yhtäkään tuottavaa yksilöä, jotta hyvinvointiyhteiskunta pystytään säilyttämään. Tämän toimintamallin avulla syrjäytymisuhassa olevia nuoria aikuisia pystytään tukemaan aiempaa paremmin ja auttamaan heitä ottamaan ohjausvastuu omasta elämästään. Lisäksi Oman elämän seikkailu-mallin avulla pystytään tehostamaan julkisten tukipalvelujen kohdentumista apua tarvitseville henkilöille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kehittämishankkeen jatkona Oman elämän seikkailu-toimintamallia juurrutetaan ja levitetään mm. seuraaavien toimintatapojen myötä:

1. Yhteistyössä Kuopion kaupungin, Turvalinkki ry:n ja Huoltoliitto ry:n kesken toteutetaan Liikkuva Mieli-toimintaa,j onka puitteissa järjestetään maksutonta matalan kynnyksen ryhmäliikuntatoimintaa, joka on avointa kaikille. Tämä kokonaisuus käsittää mm. ohjattua kuntosalitoimintaa, pallopeliryhmän, kehonhuoltoa ja luontoliikuntaa. Tavoitteena on hakea positiivisia elämyksiä liikunnan keinoin ja samalla tarjota vertaistukea ja apua arjen haasteisiin.
2. Kehittämishankkeen aikana on toteutettu talvisin Jäähässäkkä-tapahtuma ja syksyisin Syyshässäkkätapahtuma. Näissä maksuttomissa matalan kynnyksen tapahtumissa tarjotaan mahdollisuus elämykselliseen liikuntaan ja samalla nautitaan eväistä luonnon helmassa. Hässäkkä-tapahtumien myötä pyritään lisäämään osallistujien tuntemusta kotiseudustaan ja kannustetaan hyödyntämään oman kotiseudun maksuttomia liikunta- ja osallisuus mahdollisuuksia. Lisäksi viestitään Liikkuva Mieli- ryhmäliikunnoista ja muista kuopiolaisten järjestöjen matalan kynnyksen toiminnoista.
3. Kehittämishankkeessa erittäin tärkeäksi ja vaikuttavaksi todettua konkreettista jalkautuvaa arjen tukitoimintaa sovelletaan mm. Huoltoliitto ry:n Työllisyyden tukiprojekteissa ja tulevien yleishyödyllisten tukimuotojen suunnittelussa.

Oman elämän seikkailu-toiminnan toteutus käytännössä vaatii yhden täysiaikaisen työntekijän, jolla on valmius työskennellä joustavasti myös iltaisin ja viikonloppuisin, tai vastaavasti kaksi puolipäiväistä työntekijää. Työntekijöilllä ei tarvitse olla sosiaalialan koulutusta, vaan tärkeintä on kyky kuunnella asiakasta kyky järjestellä hänelle hänen tarvitsemaansa tukea. Sosiaalialan osaamista löytyy joka tapauksessa runsaasti julkisten palveluiden resursseista ja asiakas tarvitsee usein tukea näiden resurssien ja palveluiden piiriin päätäkseen ja niitä hyödyntääkseen. Oman elämän seikkailu- toiminnan kulut kehittämishankkeesa olivat n. 100000 euroa vuodessa, mutta jatkuvana toimintana, jos kunnan palveluita voisi käyttää toiminnassa hyväksi, kokonaiskulut olisivat n. 70 000 euroa vuodessa.

Oman elämän seikkailu-toimintaa voi hyvin toteuttaa joku kunnan tai järjestön tuottamana palveluna. Tärkeää on löytää toimintaa pyörittämään henkilö tai henkilöt joilla on aito innostus syrjäytymisuhassa olevien henkilöiden tukemiseen ja heidän tilanteensa ymmärtämiseen. Yhteistyökumppaneiksi tarvitaan tahoja, jotka tavoittavat ko. kohderyhmää ja osaavat ohjata heitä toiminnan pariin; esimerkiksi kunnan sosiaali- ja työllisyyspalvelut, psykiatrian hoitopolulle kuuluvat tahot, erityisasumispalvelut ja maahanmuuttajapalvelut. Kunta voi esimerkiksi osoittaa plveluun sopivalle asiakkaalle 6 kk-vuden mittaisen jakson, jonka hän voi osallistua Oman elämän seikkailu-toimintaan ja tässä ajassa asiakkaalle luodaa häntä kuunnellen polku kohti opiskelua, työllistymistä tai itsenäisempää ja laadukkaampaa elämää.

Oman elämän seikkailu-kehittämishankkeen esittely

Ole-esittely (004).pdf (804.64 KB)

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittämishankkeen perusteella voisi todeta, että keskeisiä tekiöitä, jotka vaikuttavat tämäntyyppisen toiminnan onnistumiseen, ovat ainakin seuraavat:

1. Työntekijöiden valmius joustaviin työaikoihin sisältäen suhteellisen runsaasti ilta- ja viikonloppupainotteista työtä. Jotta kohderyhmää tavoitetaan, täytyy olla valmis työkentelemään iltaisin ja viikonloppuisin. Aamupäivisin kohderyhmää on äärimmäisen vaikea tavoittaa.

2. Henkilökohtainen jalkautuva tuki nuoren luo ja kuulluksi tulemisen kokemus. Oman elämän seikkailu-toimintamallin kohderyhmälle on tyypillistä se, että he ovat kuulleet lähes koko elämänsä niitä asioita, joissa he ovat epäonnistuneet. Tämä kierre on usein alkanut heti peruskoulun alkutaipaleella. Pelkästään sillä, että asiakkaan tilanteesta ollaan aidosti kiinnostuneita ja arvostetaan häntä ihmisenä, on monella iso asia ja saattaa olla alku paremmalle tulevaisuudelle.

3. Keskittyminen positiivisiin asioihin. Viitateen kohdan 2 asioihin, tämän toiminnan kohderyhmä ei ole päässyt lähestymään moniakaan tilanteita elämässä ilon ja postiivisuuden kautta. Oman elämän seikkailu-mallissa olennaista on, että keskitytään ennen kaikkea niihin osa-aluisiin, jossa asiakas on hyvä, tai joista hän itse pitää. Eli ei lähdetä tasapäistämään, vaan autetaan jokaista löytämään omat vahvuutensa.

3. Selkeät pelisäännnöt ja sopivasti vastuuta. Kaikki toiminta ei voi olla vain hauskanpitoa, vaan tulee ymmärtää, että positiiviasia asioita saadakseen, pitää myös vastavuoroisesti olla luottamuksen arvoinen. Eli kun asiakas on valmis ryhmätoimintaa, häntä kannattaa vastuuttaa sopivasti mm. olemaan ajoissa paikalla ja noudattamaan sovittuja aikatauluja.

4. Tuki myös opiskelun, työllistymisen aikana. Jos ja kun asiakas saa opiskelupaikan tai työllistyy, hänen tuen tarpeensa ei lopu siihen, vaan päinvstoin usein lisääntyy. Eli jotta esimerksiksi saavutettu opiskelupaikka säilyisi ja asiakas jaksaisi opiskelua pitköjänteisesti jatkaa, häntä tulee tukea edelleen ja paras tapa usein on pitää hänet sellaisessa palvelussa, joka on hänelle tuttu entuudestaan, jotta elämässä ei muuttuisi liian paljon asioita yhtä aikaa.

Kehittämishankkeen perusteella voidaan todeta, että malli toimii hyvin nuorilla syrjäytyneillä tai syrjäytymisuhassa olevilla aikuisilla, mutta se on todennäköisesti sovellettavissa ko. kohderyhmään laajemmallakin ikähaarukalla. Oleellista on kuulluksi tulemisen kokemus ja keskittyminen positiivisiin asioihin. Sosioekonominen asema yhteiskunnassa ei saa määrittää ihmisarvoa.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Oman elämän seikkailu-toimintamallissa oli aluksi suunnitelmana koota n. 10 nuoren ryhmiä ja aloittaa toiminta ryhmäytymisviikonlopun muodossa. Tämä osoittautui kuitenkin nopeasti toimimattomaksi, koska sosiaalisten tilanteiden pelko ja kohderyhmän haastava tilanne aiheutti sen, että nuoret eivät olleet valmiita lähtemään toisilleen vieraiden ihmisten kanssa viikonlopuksi pois kotoa. Tämän havainnon jälkeen toimintamallia muutettiin varsin nopeasti siten, että toiminta alkoi yksilöohjauksilla ja ryhmäkokoa kasvatettiin sekä osallisuuden muotoja lisättiin vähitellen. Tämä malli osoittautui huomattavasti toimivammaksi ja se näkyi varsin pian toiminnassa mukana olevien nuorten määrän kasvulla ja parantuneilla asiakaspalautteilla.

Toimintamallin tavoitteena on ennen kaikkea auttaa asiakkaita ottamaan elämänhallinta omiin käsiin ja auttaa heitä laatimaan suunnitelmaa kohti tulevaisuutta, opiskelua ja työllistymistä. Oman Elämän Seikkailu-kehittämishankkeessa tässä tavoitteessa onnistuttiin suhteellisen hyvin mittareiden mukaan: Osallistujista n. 35% pääsi hankkeessa oloaikana opiskelemaan tai löysi työpaikan. Lisäksi n. 80 % hankkeen osallistujista onnistui rakentamaan konkreettista suunnitelmaa kohti itsenäisempää ja onnellisempaa elämää tai työllistymistä. Mittarina hankkeen loppuvaiheessa käytetyn 3X10D-kyselyn mukaan merkittväin muutos tapahtui kyvyssä voittaa vaikeuksia, luotettavien ystävien määrässä sekä tyytyväisyydessä elämään kokonaisuutena. Kaikissa näissä keskiarvotulos parani asteikolla 0-10 enemmän kuin yhden yksikön verran.

Hankkeen asiakkailta kerätyissä asiakaspalautteissa korostui selkeästi hankkeen merkittävimpinä koettuina hyötyinä ohjauksen joustavuus: Ohjaaja oli käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin ja ohjausta voitiin antaa tarvittaessa vaikka asiakkaan kotona. Lisäksi korostui se, että ohjaajan pystyi pyytämään mukaan esimerkiksi terapia- tai asiointikäynnille tueksi.

Tavoitteena luoda suunnitelmaa tulevaisuuteen + parantaa opiskelua, työnsaantia, tähän lukuja opiskelemaan päässeistä, työllistyneistä, korttikoulutuksentekijöistä ja positiivisen suunnitelman käynnistäjistä.

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden palautteissa korostui erityisesti ohjaajan joustavuus ja auttamishalu sekä että hankkeen kautta sai opastusta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyen sekä apua viranomaisasiointiin.

Oman elämän seikkailu-malli syrjäytymisuhassa oleville nuorille (2017-2021)