Oman elämän seikkailu-malli syrjäytymisuhassa oleville nuorille (2017-2021)

Oman elämän seikkailu-malli tarjoaa tukityökalun nuorille syrjäytymisuhassa oleville aikuisille. Malli tarjoaa keinoja omien vahvuuksien ja kiinnostuksenkohteiden löytämiseen, tulevaisuuden suunnitelmien rakentamiseen sekä sosiaalisen kanssakäymisen kehittämiseen. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Oman elämän seikkailu-malli syrjäytymisuhassa oleville nuorille (2017-2021)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Oman elämän seikkailu-malli tarjoaa tukityökalun nuorille syrjäytymisuhassa oleville aikuisille. Malli tarjoaa keinoja omien vahvuuksien ja kiinnostuksenkohteiden löytämiseen, tulevaisuuden suunnitelmien rakentamiseen sekä sosiaalisen kanssakäymisen kehittämiseen. 

Toteutuspaikka
Huoltoliitto ry yhdessä Kuopion kaupungin sosiaalityön ja Kuopion psykiatrian keskuksen kanssa
Paikkakunta tai maakunta
Kuopio
Toimintamallin rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Liitteet ja linkit

Luotu

04.11.2020

Viimeksi muokattu

11.06.2021
Ratkaisun perusidea **

Toimintamallissa on kyse nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemisestä sekä heidän tukemisestaan siinä, että pysyvät mukana yhteiskunnassa ja löytävät paikkansa elämässä. Nuorten aikuisten syrjäytyminen on vakava ongelma, eikä Suomella olisi varaa menettää yhtäkään tuottavaa yksilöä, jotta hyvinvointiyhteiskunta pystytään säilyttämään. Tämän toimintamallin avulla syrjäytymisuhassa olevia nuoria aikuisia pystytään tukemaan aiempaa paremmin ja auttamaan heitä ottamaan ohjausvastuu omasta elämästään. Lisäksi Oman elämän seikkailu-mallin avulla pystytään tehostamaan julkisten tukipalvelujen kohdentumista apua tarvitseville henkilöille.

Toimintaympäristö **

Nuorten syrjäytyminen sekä sosioekonomisen aseman polarisoituminen on suuri ja koko ajan kasvava ongelma. Varsinkin nuorten miesten syrjäytyminen on iso haaste ja tähän ollaankin yhteiskunnassa reagoitu lisäämällä panostusta sosiaali- ja mielenterveystyöhön sekä erilaisiin kuntoutusprosesseihin. Mm. Kelan Nuotti-valmennus on yksi esimerkki siitä, miten nuorten syrjäytymiseen on pyritty puuttumaan, eli on luotu aiempaa vähemmän byrokratiaa sisältäviä kuntoutusmalleja, joihin on helpompi hakeutua. Tämä on ehdottomasti oikea suunta, mutta ei näytä vielä riittävän. Monet syrjäytyneet nuoret ovat tilanteessa, että kaikki on mennyt elämässä pieleen peruskoulusta lähtien. Usein myös heidän vanhempansa ovat työttömiä ja syrjäytyneitä. Näistä syistä johtuen, heiltä usein puuttuu kyky ja halu hallita omaa elämäänsä ja he ovat tottuneet siihen, että joku muu esim. sosiaaliviranomainen, mielenterveyshoitaja, tms. ohjailee heidän elämäänsä ja toimeentuloaan. Lisäksi heillä usein näyttää epäluottamusta heidän asioitaan hoitavia virranhaltijoita kohtaan.

Toinen Oman elämän seikkailu-mallin merkittävä asiakasryhmä on maahanmuuttajat, joiden tilanne poikkeaa aika paljon yllä kuvatusta kantasuomalaisten nuorten tilanteesta. Mahhanmuuttajanuorilla on pääsääntöisesti kova halu päästä töihin ja muutenkin elämässään eteenpäin, mutta he tarvitsevat usein konkreettista tukea opiskeluun kiinni pääsemiseen, työnhakuun ja muiden yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. He kaipaavat myös usein tukea kulttuuristen asioiden ymmärtämiseen ja uudenlaisten käyttäytymisnormien omaksumiseen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toiminnan kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla ei ole työtä eikä opiskelupaikkaa. Kehittämishankkeessa asiakkaat jakautuivat n. puoliksi kantasuomalaisiin ja maahanmuuttajiin.

Maahanmuuttaja-asiakkaat olivat keskimäärin fyysiseltä ja psyykkiseltä toimintakyvyltää kantasuomalaisia paremmassa tilanteessa. Maahanmuuttajilla korostuivat työnsaannin ja opiskelupaikan löytämisen haasteina erilaiset oleskelulupaongelmat, asuntohaasteet, puutteellinen kielitaito sekä haasteet suomalaisen kulttuurin ymmärtämisessä. Lisäksi aiemmassa elämässä koetut traagiset tapahtumat näkyivät osalla asiakkaista erilaisina pelkotiloina ja epäluuloisuutena viranomaistahoja kohtaan. Yleisesti ottaen maahanmuuttaja-asiakkaat olivat kuitenkin varsin valmiita ottamaan työtä vastaan ja valmiudet opiskeluun olivat myös suhteellisen hyvät. Opiskelun suhteen lähinnä kielitaito oli usein haasteena. 

Kantasuomalaiset asiakkaat olivat usein varsin moniongelmaisia. Heillä oli usein akuuttia tai taustalla olevaa päihderiippuvuutta ja usein myös erilaisia psyykkisen terveyden haasteita. Varsin monella oli myös velkaongelmia ja tämä vaikeuttaa monella esimekrkiksi asunnon saantia. Kantasuomalaisia asiakkaita ohjautui kehittämishankkeeseen paljon psykiatristen hoitopolkujen kautta sekä erityisasumispalveluista. Kantasuomalaisten asiakkaiden opiskelua ja työllistymistä estävät ongelmat olivat selvästi maahanmuuttaja-asiakkaita monisyisempiä ja hankalammin ratkaistavia. Kantasuomalaisten asiakkaiden kohdalla jouduttiin usein valitsemaan opiskelusuunnitelman sijaan tavoitteeksi itsenäisen elämän eri osa-alueita, koska matka tilanteeseen, jossa opiskelu olisi mahdollista, oli vielä varsin pitkä. 

Asiakkaita osallistettiin laatimalla toiminnan sisältöjä yhdessä siten, että asiakkaat saivat suunnitella tietyin reunaehdoin mm. ryhmätoimintojen sisältöjä. Lisäksi toimintaan kuuluu pienimuotoisia projekteja, joiden suunnittelun ja toteutuksen hankkeen asiakkaat hoitivat ohjaajan tukemana. Näitä projekteja ovat olleet mm. hankkeen kevätjuhla ja joulujuhla sekä perheiden talviliikuntapäivään erilaisten toimintapisteiden järjestäminen. Hankkeen asiakkaat ovat olleet myös mukana Nuoret tulevaisuuden tekijät-hankkeessa suunnittelemassa nuorten aikuisten näköistä tulevaisuuden Kuopiota. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kehittämishankkeen jatkona Oman elämän seikkailu-toimintamallia juurrutetaan ja levitetään mm. seuraaavien toimintatapojen myötä:

1. Yhteistyössä Kuopion kaupungin, Turvalinkki ry:n ja Huoltoliitto ry:n kesken toteutetaan Liikkuva Mieli-toimintaa,j onka puitteissa järjestetään maksutonta matalan kynnyksen ryhmäliikuntatoimintaa, joka on avointa kaikille. Tämä kokonaisuus käsittää mm. ohjattua kuntosalitoimintaa, pallopeliryhmän, kehonhuoltoa ja luontoliikuntaa. Tavoitteena on hakea positiivisia elämyksiä liikunnan keinoin ja samalla tarjota vertaistukea ja apua arjen haasteisiin.
2. Kehittämishankkeen aikana on toteutettu talvisin Jäähässäkkä-tapahtuma ja syksyisin Syyshässäkkätapahtuma. Näissä maksuttomissa matalan kynnyksen tapahtumissa tarjotaan mahdollisuus elämykselliseen liikuntaan ja samalla nautitaan eväistä luonnon helmassa. Hässäkkä-tapahtumien myötä pyritään lisäämään osallistujien tuntemusta kotiseudustaan ja kannustetaan hyödyntämään oman kotiseudun maksuttomia liikunta- ja osallisuus mahdollisuuksia. Lisäksi viestitään Liikkuva Mieli- ryhmäliikunnoista ja muista kuopiolaisten järjestöjen matalan kynnyksen toiminnoista.
3. Kehittämishankkeessa erittäin tärkeäksi ja vaikuttavaksi todettua konkreettista jalkautuvaa arjen tukitoimintaa sovelletaan mm. Huoltoliitto ry:n Työllisyyden tukiprojekteissa ja tulevien yleishyödyllisten tukimuotojen suunnittelussa.
 

Oman elämän seikkailu-toiminnan toteutus käytännössä vaatii yhden täysiaikaisen työntekijän, jolla on valmius työskennellä joustavasti myös iltaisin ja viikonloppuisin, tai vastaavasti kaksi puolipäiväistä työntekijää. Työntekijöilllä ei tarvitse olla sosiaalialan koulutusta, vaan tärkeintä on kyky kuunnella asiakasta kyky järjestellä hänelle hänen tarvitsemaansa tukea. Sosiaalialan osaamista löytyy joka tapauksessa runsaasti julkisten palveluiden resursseista ja asiakas tarvitsee usein tukea näiden resurssien ja palveluiden piiriin päätäkseen ja niitä hyödyntääkseen. Oman elämän seikkailu- toiminnan kulut kehittämishankkeesa olivat n. 100000 euroa vuodessa, mutta jatkuvana toimintana, jos kunnan palveluita voisi käyttää toiminnassa hyväksi, kokonaiskulut olisivat n. 70 000 euroa vuodessa.

Oman elämän seikkailu-toimintaa voi hyvin toteuttaa joku kunnan tai järjestön tuottamana palveluna. Tärkeää on löytää toimintaa pyörittämään henkilö tai henkilöt joilla on aito innostus syrjäytymisuhassa olevien henkilöiden tukemiseen ja heidän tilanteensa ymmärtämiseen. Yhteistyökumppaneiksi tarvitaan tahoja, jotka tavoittavat ko. kohderyhmää ja osaavat ohjata heitä toiminnan pariin; esimerkiksi kunnan sosiaali- ja työllisyyspalvelut, psykiatrian hoitopolulle kuuluvat tahot, erityisasumispalvelut ja maahanmuuttajapalvelut. Kunta voi esimerkiksi osoittaa plveluun sopivalle asiakkaalle 6 kk-vuden mittaisen jakson, jonka hän voi osallistua Oman elämän seikkailu-toimintaan ja tässä ajassa asiakkaalle luodaa häntä kuunnellen polku kohti opiskelua, työllistymistä tai itsenäisempää ja laadukkaampaa elämää.
 

 

 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

Oman elämän seikkailu-toimintamallissa oli aluksi suunnitelmana koota n. 10 nuoren ryhmiä ja aloittaa toiminta ryhmäytymisviikonlopun muodossa. Tämä osoittautui kuitenkin nopeasti toimimattomaksi, koska sosiaalisten tilanteiden pelko ja kohderyhmän haastava tilanne aiheutti sen, että nuoret eivät olleet valmiita lähtemään toisilleen vieraiden ihmisten kanssa viikonlopuksi pois kotoa. Tämän havainnon jälkeen toimintamallia muutettiin varsin nopeasti siten, että toiminta alkoi yksilöohjauksilla ja ryhmäkokoa kasvatettiin sekä osallisuuden muotoja lisättiin vähitellen. Tämä malli osoittautui huomattavasti toimivammaksi ja se näkyi varsin pian toiminnassa mukana olevien nuorten määrän kasvulla ja parantuneilla asiakaspalautteilla.

Toimintamallin tavoitteena on ennen kaikkea auttaa asiakkaita ottamaan elämänhallinta omiin käsiin ja auttaa heitä laatimaan suunnitelmaa kohti tulevaisuutta, opiskelua ja työllistymistä. Oman Elämän Seikkailu-kehittämishankkeessa tässä tavoitteessa onnistuttiin suhteellisen hyvin mittareiden mukaan: Osallistujista n. 35% pääsi hankkeessa oloaikana opiskelemaan tai löysi työpaikan. Lisäksi n. 80 % hankkeen osallistujista onnistui rakentamaan konkreettista suunnitelmaa kohti itsenäisempää ja onnellisempaa elämää tai työllistymistä. Mittarina hankkeen loppuvaiheessa käytetyn 3X10D-kyselyn mukaan merkittväin muutos tapahtui kyvyssä voittaa vaikeuksia, luotettavien ystävien määrässä sekä tyytyväisyydessä elämään kokonaisuutena. Kaikissa näissä keskiarvotulos parani asteikolla 0-10 enemmän kuin yhden yksikön verran.

Hankkeen asiakkailta kerätyissä asiakaspalautteissa korostui selkeästi hankkeen merkittävimpinä koettuina hyötyinä ohjauksen joustavuus: Ohjaaja oli käytettävissä iltaisin ja viikonloppuisin ja ohjausta voitiin antaa tarvittaessa vaikka asiakkaan kotona. Lisäksi korostui se, että ohjaajan pystyi pyytämään mukaan esimerkiksi terapia- tai asiointikäynnille tueksi.

Tavoitteena luoda suunnitelmaa tulevaisuuteen + parantaa opiskelua, työnsaantia, tähän lukuja opiskelemaan päässeistä, työllistyneistä, korttikoulutuksentekijöistä ja positiivisen suunnitelman käynnistäjistä.

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden palautteissa korostui erityisesti ohjaajan joustavuus ja auttamishalu sekä että hankkeen kautta sai opastusta suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyen sekä apua viranomaisasiointiin.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Kehittämishankkeen perusteella voisi todeta, että keskeisiä tekiöitä, jotka vaikuttavat tämäntyyppisen toiminnan onnistumiseen, ovat ainakin seuraavat:

 1. Työntekijöiden valmius joustaviin työaikoihin sisältäen suhteellisen runsaasti ilta- ja viikonloppupainotteista työtä. Jotta kohderyhmää tavoitetaan, täytyy olla valmis työkentelemään iltaisin ja viikonloppuisin. Aamupäivisin kohderyhmää on äärimmäisen vaikea tavoittaa. 

2. Henkilökohtainen jalkautuva tuki nuoren luo ja kuulluksi tulemisen kokemus. Oman elämän seikkailu-toimintamallin kohderyhmälle on tyypillistä se, että he ovat kuulleet lähes koko elämänsä niitä asioita, joissa he ovat epäonnistuneet. Tämä kierre on usein alkanut heti peruskoulun alkutaipaleella. Pelkästään sillä, että asiakkaan tilanteesta ollaan aidosti kiinnostuneita ja arvostetaan häntä ihmisenä, on monella iso asia ja saattaa olla alku paremmalle tulevaisuudelle.

3. Keskittyminen positiivisiin asioihin. Viitateen kohdan 2 asioihin, tämän toiminnan kohderyhmä ei ole päässyt lähestymään moniakaan tilanteita elämässä ilon ja postiivisuuden kautta. Oman elämän seikkailu-mallissa olennaista on, että keskitytään ennen kaikkea niihin osa-aluisiin, jossa asiakas on hyvä, tai joista hän itse pitää. Eli ei lähdetä tasapäistämään, vaan autetaan jokaista löytämään omat vahvuutensa. 

3. Selkeät pelisäännnöt ja sopivasti vastuuta. Kaikki toiminta ei voi olla vain hauskanpitoa, vaan tulee ymmärtää, että positiiviasia asioita saadakseen, pitää myös vastavuoroisesti olla luottamuksen arvoinen. Eli kun asiakas on valmis ryhmätoimintaa, häntä kannattaa vastuuttaa sopivasti mm. olemaan ajoissa paikalla ja noudattamaan sovittuja aikatauluja. 

4. Tuki myös opiskelun, työllistymisen aikana. Jos ja kun asiakas saa opiskelupaikan tai työllistyy, hänen tuen tarpeensa ei lopu siihen, vaan päinvstoin usein lisääntyy. Eli jotta esimerksiksi saavutettu opiskelupaikka säilyisi ja asiakas jaksaisi opiskelua pitköjänteisesti jatkaa, häntä tulee tukea edelleen ja paras tapa usein on pitää hänet sellaisessa palvelussa, joka on hänelle tuttu entuudestaan, jotta elämässä ei muuttuisi liian paljon asioita yhtä aikaa.

Kehittämishankkeen perusteella voidaan todeta, että malli toimii hyvin nuorilla syrjäytyneillä tai syrjäytymisuhassa olevilla aikuisilla, mutta se on todennäköisesti sovellettavissa ko. kohderyhmään laajemmallakin ikähaarukalla. Oleellista on kuulluksi tulemisen kokemus ja keskittyminen positiivisiin asioihin. Sosioekonominen asema yhteiskunnassa ei saa määrittää ihmisarvoa.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis

Aihealueet

Syrjäytyminen Työllistyminen Psykososiaalinen tuki Harrastustoiminta Itsemäärääminen

Ilmiöt

Eriarvoistuminen ja segregoituminen

Kohderyhmä

Nuoret aikuiset